Browsing by Subject "äänihäiriö"

Tavoitteet. Ääniongelmat ovat yleisiä ja ne ovat lisääntyneet. Niiden on havaittu heikentävän yksilöiden elämänlaatua ja niillä on todettu merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Terveydenhuollon resurssit ovat niukentuneet, mikä on lisännyt kansantaloudellisen analyysin tarvetta terveydenhuollon päätöksenteossa. Ääniongelmien taloudellisia vaikutuksia oli toistaiseksi tutkittu niukasti ja kokoavaa analyysiä kustannuksista ei ollut vielä tuotettu. Onkin perusteltua tarkastella ääniongelmien kustannuksia, jotta saataisiin kokonaisnäkemys niiden taloudellisten vaikutusten laajuudesta. Kustannuksia tarkastellaan tässä tutkielmassa CoI-lähestymistavalla (Cost of Illness), joka käsittää terveystaloustieteellisten kustannusarviointimenetelmien tutkimusperinteen. Kustannusten arvioinnin jälkeen voi edetä tutkimaan esimerkiksi ääniongelmien preventiivisten hoitojen hyötyjen ja kustannusten suhdetta. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku tehtiin PubMed-, Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista tammikuussa 2024. Hakulausekkeeseen sisällytettiin taloudelliseen arviointiin ja ääniongelmiin liittyviä termejä. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui tarkastelun jälkeen seitsemän artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2012–2022. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot ja pohtimalla niitä. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon ja tiedoista luotiin tutkielmaan synteesi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkelit edustivat kolmenlaisia tutkimusasetelmia. Aineistot koostuivat terveys- ja korvaustietokannoista äänihäiriöiden taustadiagnooseilla (ICD-9) haetuista tiedoista, yksittäisen klinikan potilastiedoista ja opettajien, ammatillisen äänihäiriön riskiryhmässä olevien, kyselytutkimusvastauksista. Tutkimusartikkeleissa raportoitujen kustannusten välillä oli vaihtelua. Artikkeleissa oli raportoitu suoria ja epäsuoria kustannuksia erilaisista otoksista. Tuloksista ilmeni, että äänihäiriödiagnoosit ovat kasvussa ja siksi myös hoitojen (suorat) kustannukset ovat kasvaneet. Äänihäiriöiden yleistyminen ja niiden kustannusten nousu selittynee osin hoitojen patoutuneella kysynnällä; hoitoon hakeutuvien osuus on edelleen suhteellisen pieni. Leikkaushoidot kasvattavat suoria kustannuksia ja työpoissaoloja (epäsuoria kustannuksia). Hidas hoitoon pääsy nostaa kustannuksia, koska siihen liittyy sairauden pahenemista, vääriä diagnooseja ja hoitoja sekä elämänlaadun ja työn tuottavuuden heikentymistä. Nopea hoitoon pääsy onkin itsessään preventiivinen toimi. Ääniongelmat ovat opettajilla yleisiä ja niistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, erityisesti työn tuottavuus heikkenee äänihäiriöissä. Ääniongelmien hoitojen tutkimiseen kannattaisi jatkossa panostaa yhä enemmän.

Objective: Previous results support the use of video examples in voice therapy. Patient adherence and motivation for practice was improved in the video-enhanced voice therapy compared to the "written" condition. A previous study has also shown that an instructional videotape has potential to increase people's awareness about voice misuse and treatment options. However, this area is still poorly studied. The goal of this study was to review the experiences of educational video material. The focus was to map out the experiences and benefits of using the video material. The purpose of this study was also to determine if patients' voice quality and the quality of life could be improved by providing videos of vocal hygiene instructions and voice exercises exemplified by the therapist. Methods: The population consisted of 12 patients of HUS Speech and Voice Clinic who participated in an independent video-enhanced intervention. All participants were women (20-63 years) and they had a functional voice disorder diagnosed by a phoniatrician. Before the intervention participants filled up two self-assessment questionnaires: VHI and VAPP. During the intervention participants kept an exercise diary. After the intervention participants filled up three self-assessment questionnaires: VHI and VAPP once again and also a questionnaire about the experiences of educational video material. The data were analysed applying qualitative content analysis and statistical method. Results and conclusions: The participants considered the video material, especially the informative part of it, clear and useful. The training videos were also considered clear and quite easy to manage. Practice frequency was how ever quite poor. Nobody practiced every day. During one month (30 days) the participants exercised in 5 to 27 days. During one day they exercised about eight minutes. Some of the participants seemed to benefit from the independent video-enhanced voice therapy. 7/12 participants had better VHI and VAPP scores after the intervention compared to the scores before the intervention. The difference in VAPP scores of the whole group before and after the intervention was considered statistically significant (p-value =.048 < .05 ). However, there were so wide variation in the practice frequency and the VHI and VAPP scores, that no exact conclusions can be made.