Browsing by Subject "Akava"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan reaktioita Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin kommenttiin maahanmuuttajien palkasta Twitterissä vuonna 2018 vastadiskurssin ja hegemonisen kamppailun näkökulmasta. Tarkastelen, mitä hegemonioita ja antagonistisia kilpakumppaneita keskustelussa syntyy. Tutkielmassani käytän pääteoriana Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen teoriaa hegemonisten vastadiskurssien luomisesta. Lisäksi käytän Stuart Hallin länsimaisen hegemonian kritiikkiä maahanmuuttajien rooliin ja asemaan liittyvässä kappaleessa. Pyrin analysoimaan merkitysten rakentumista kielellisesti. Aineisto koostuu 225 twiitistä, jotka kommentoivat tai ottavat kantaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin lausumaan matalammasta palkasta kouluttamattomille maahanmuuttajille. Aihe valikoitui aiheeksi, sillä siihen sekä siitä käytävään keskusteluun tuntui kulminoituvan monta yhteiskunnassa vaikuttavaa ja vaikuttanutta ilmiötä, kuten globalisaation ja pakolaisuuden tuoma maahanmuutto sekä neoliberalismin tuoma markkina- ja tehokkuusvetoisuus ja toisaalta sen vastavoimat. Lisäksi taustalla vaikuttavat myös Suomen kontekstille ainutkertaiset historialliset tapahtumat ja konteksti sekä ammattiyhdistyliikkeen valtasuhteet työmarkkinoilla. Molemmat käsittelykappaleet keskittyvät tarkastelemaan keskustelussa ilmeneviä vastakkainasetteluja, jotka ovat osittain limittäisiä ja päällekkäisiä. Ensimmäisessä käsittelykappaleessa keskityn erityisesti siihen, millaisia eri merkityksiä maahanmuuttajat saavat ja miten keskustelun eri osapuolet kuvaavat kohderyhmää sekä heidän oletettua rooliaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisilla työmarkkinoilla. Toisessa käsittelykappaleessa tuon esiin keskustelun taustalla piileviä ristiriitaulottuvuuksia, jotka näkemykseni mukaan osaltaan vaikuttavat Fjäderiin kohdistettuun kritiikkiin. Vastadiskurssista löytyvät Laclaun ja Mouffen teorian mukaisesti epäsymmetrinen vallanjako sekä sen nimittäminen sorroksi, yhteisesti jaettuun arvoon, tasa-arvoon, vetoaminen sekä ratkaisun ehdottaminen. Keskustelusta löytyy perinteisiä niin luokkaan, ammattiin ja koulutukseen kuin puoluepolitiikkaankin viittaavia vasemmisto-oikeisto ristiriitaulottuvuuksia, mikä saattaa osaltaan heijastella reaktioita tuolloin vallassa olleeseen oikeistohallitukseen sekä maailmanlaajuiseen neoliberalistiseen ajatteluun.