Browsing by Subject "Amazon"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2023)Deforestation is the main threat to biodiversity, ecological integrity and socio-ecological resilience of the of the Amazon biome, one of the most biodiverse places on Earth and home to at least 2 million people. A complex network of diverse protection strategies exists across the Amazon as key component of the global strategy to halt biodiversity loss. Biosphere reserves are a part of this network that aims to create spaces to learn how human communities can develop sustainably, while the protecting the environment, by implementing a zonation system with different degrees of protection We consider that it is necessary to produce relevant efficiency assessments on area-based conservation strategies in this region, and to understand how different protection strategies affect conservation outcomes. We used state-of-the-art matching methods to create a counterfactual deforestation avoidance measure of seven Biosphere reserves the western Amazon: Yasuní, Podocarpus-El Cóndor, Sumaco, Manu, BIOAY, Pilón Lajas and Beni. We obtained diverse efficiency results, some of the studied reserves avoiding large quantities of deforestation to reserves that were attracting deforestation. We found that more strictly protected zones were subjected to significatively lower relative pressure levels and did not have higher deforestation avoidance values. Representativity of the matched treatment area was also lower for these zones, meaning that the matching analysis was more difficult to perform in these areas. These research findings add to growing evidence about the important role of biosphere reserves in buffering against deforestation in one of the world’s most important biodiversity hotspots.
-
(2023)Deforestation is the main threat to biodiversity, ecological integrity and socio-ecological resilience of the of the Amazon biome, one of the most biodiverse places on Earth and home to at least 2 million people. A complex network of diverse protection strategies exists across the Amazon as key component of the global strategy to halt biodiversity loss. Biosphere reserves are a part of this network that aims to create spaces to learn how human communities can develop sustainably, while the protecting the environment, by implementing a zonation system with different degrees of protection We consider that it is necessary to produce relevant efficiency assessments on area-based conservation strategies in this region, and to understand how different protection strategies affect conservation outcomes. We used state-of-the-art matching methods to create a counterfactual deforestation avoidance measure of seven Biosphere reserves the western Amazon: Yasuní, Podocarpus-El Cóndor, Sumaco, Manu, BIOAY, Pilón Lajas and Beni. We obtained diverse efficiency results, some of the studied reserves avoiding large quantities of deforestation to reserves that were attracting deforestation. We found that more strictly protected zones were subjected to significatively lower relative pressure levels and did not have higher deforestation avoidance values. Representativity of the matched treatment area was also lower for these zones, meaning that the matching analysis was more difficult to perform in these areas. These research findings add to growing evidence about the important role of biosphere reserves in buffering against deforestation in one of the world’s most important biodiversity hotspots.
-
(2023)The study of forest fragmentation, the break-up of forests into smaller patches, has become increasingly important due to increases in human-induced deforestation. Currently, approximately 12 million ha of forest are lost per year and 32% of this loss is tropical. There is substantial evidence showing that edge effects can alter the structure and functioning of remaining tropical forests, even hundreds of meters from the forest edge. However, implementing empirical experiments to understand the effects of fragmentation on forest structural metrics is logistically and scientifically challenging and limited to smaller areas. The use of forest models may help overcome these limitations, as they are able to quickly reproduce long-term ecological processes, as well as simulate a broad range of boundary forcings, such as biogeographical variability. This study evaluates the capability of a state-of-the-art forest dynamic model in reproducing the three-dimensional vertical distribution of plants in Amazonian forests affected by fragmentation. To achieve this, we optimized parameters driving plant demography and mortality, as well as their response to edge effects. FORMIND is an individual and process-based gap model suited for species rich vegetation communities, with the option of a fragmentation module. We modified processes and parameters in FORMIND to mimic the dynamics observed in a long-term (40 years-old) forest fragmentation experiment in the Brazilian Amazon. Forest structural metrics extracted from the FORMIND model output were compared with those obtained from terrestrial laser scans of the Amazonian Forest fragments. The resulting simulations demonstrated that, after 40 years of edge effects, the model in its original state was not capable of reproducing comparable results to those observed using the terrestrial LiDAR system. However, the addition of a new parameter capable of adjusting tree mortality at varying edge distances and inclusion of understory vegetation, drastically improved the model’s ability to replicate the three-dimensional distribution of plant material in the forest fragments. Total Plant Area Index (PAI), and PAI at varying height intervals (PAI 0-10m, PAI 10-20m, PAI 20-30m), amongst other metrics, showed consistent responses from edge effects, thus resulting in an adequate vertical plant distribution. Results demonstrate that, with the implementation of new parameters, forest models such as FORMIND have strong potential to study the mechanisms and the impact of environmental changes on forests. Models can also expand the possibilities of in-situ studies, which are limited in time and space, when calibrated carefully with suitable in-situ data, here delivered by terrestrial LiDAR.
-
(2017)Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten kasviperäisten hiukkasten määrä muuttuu Amazonilla ilmaston lämmetessä ja miten se vaikuttaa Amazonin ilmastoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan merkittävimmät epävarmuudet ilmastonmuutoksessa liittyvät aerosoleihin, ja luonnolliset aerosolit aiheuttavat suuremman epävarmuuden ilmastoon kuin antropogeeniset aerosolit. Amazonin sademetsä on erityisen sopiva kasviperäisten hiukkasten tutkimiseen ja tutkimuskysymykseni kannalta kiinnostava, sillä etenkin sadekaudella valtaosa aerosoleista on kasviperäisiä. Tutkimusaineistona käytettiin satelliittien keräämiä havaintoja, joiden avulla määritettiin lämpötila (LST, engl. land surface temperature), aerosolien määrä ilmakehässä (AOD, engl. aerosol optical depth) sekä eri pienhiukkaslähteitä. Samat lähteet, jotka tuottavat pienhiukkasia ilmakehään, päästävät sinne myös hivenkaasuja. Erilaiset lähteet tuottavat erilaisia pienhiukkasia ja kaasuja, joten yhdistämällä havaintoja pienhiukkasista ja hivenkaasuista voidaan niiden lähteet selvittää luotettavammin. LST ja AOD määritettiin AATSR:n (Advanced Along-Track Scanning Radiometer) havaintojen avulla. Pienhiukkaslähteiden tunnistamiseen käytettiin OMI:n (Ozone Monitoring Instrument) keräämiä havaintoja typpidioksidista (NO2) ja formaldehydistä (HCHO) sekä AIRS:n (Atmospheric Infrared Sounder) havaintoja hiilimonoksidista (CO). Tulosteni mukaan pienhiukkasten määrä vaihtelee Amazonilla vuoden aikana varsin paljon: sadekaudella hiukkasten määrä on hyvin vähäinen, kun taas kuivalla kaudella määrä kasvaa moninkertaiseksi laajojen metsäpalojen seurauksena. Voisi olettaa, että lämpimämpinä aikoina myös metsäpalot lisääntyisivät, mutta tulosten mukaan palokaudella pienhiukkasten määrä pienenee lämpötilan noustessa. Suuri osa paloista on kuitenkin ihmisen sytyttämiä, joten myös ihmistoiminnalla on merkittävä vaikutus palokauden hiukkasiin. Hiilimonoksidia ja formaldehydiä muodostuu sadekaudella pääosin kasviperäisistä lähteistä, ja erityisesti hiilimonoksidin määrän havaittiin korreloivan positiivisesti lämpötilan kanssa, mikä viittaa kasviperäisten hiukkasten määrän kasvuun lämpötilan noustessa. Sadekaudella suurin osa hiukkasista on kasviperäisiä ja silloin AOD:n lämpötilariippuvuus on 0,008 ± 0,015 K-1, joten kasviperäisten hiukkasten suora säteilyvaikutus on siten –0,22 ± 0,40 Wm-2K-1 pilvettömälle taivaalla ja –0,08 ± 0,16 Wm-2K-1, kun pilvien osuus on 60 % koko taivaasta. Lämpötilan noustessa kasviperäiset hiukkaset siis todennäköisesti aiheuttavat negatiivisen säteilypakotteen ja siten hillitsevät ilmaston lämpenemistä. Toisaalta tulokseni kuitenkin osoittavat, että metsäpalot ovat hiukkasten merkittävin lähde Amazonilla, sillä metsäpalojen yhteydessä esiintyy merkittävästi luonnollista tasoa enemmän hiukkasia. Metsäpaloista syntyneet hiukkaset todennäköisesti määrittelevätkin AOD:n muutokset myös tulevaisuudessa.
-
(2020)The platform economy has emerged in the past two decades to become a remarkably profitable and increasingly global industry. The explosive growth of platform firms can be attributed to the outsourcing of almost all aspects of business operations to minimize costs. This is coupled by their motivation to grow rapidly to capture disproportionately large market shares. Consequently, platform firms have become global behemoths, and the labor which sustains their growth has come to be known as “gig work”, in which self-employed contractors work whenever they please, without the traditional protections provided to formal employees. The goal of this dissertation is to explain these mechanisms in relation to their potential impacts on income inequality. This dissertation tests two hypotheses: the outsourcing hypothesis and market concentration hypothesis. Each hypothesis proposes a causal chain whereby outsourcing and market concentration in the platform economy lead to disproportionate economic power and greater economic insecurity, and consequently links these outcomes to a double movement in the U.S. income distribution. Methodologically, this research employs contrastive comparisons, whereby exemplary platforms are compared with their traditional competitors, namely Uber with the taxi industry, Amazon with Walmart, and DoorDash with Domino’s Pizza. From these contrastive comparisons, evidence is gathered to demonstrate key differences between platforms and their traditional competitors. Additionally, this research is contextualized in terms of historical and ideological trends, particularly the gradual re-emergence of income inequality and the development of neoliberal hegemony. The findings demonstrate that through unique combinations of the hypothesized mechanisms, platform businesses do proliferate greater economic insecurity, and generate disproportionate economic power between platform providers and platform managers and owners. However, evidence directly linking these outcomes to downward or upward pulls in the U.S. income distribution remains inconclusive. That said, substantial evidence was found for the rejection of the outsourcing hypothesis. Evidently, given the complexity of social systems, the findings from this research may be inherently difficult to generalize on a global or systemic level. As such, I conclude that further research is necessary to draw more decisive and generalizable conclusions regarding the interplay between income inequality and the platform economy.
-
(2016)The research focuses on the roles and responsibilities of online intermediaries in respect to illegal content uploaded by their users. Online sale of goods infringing intellectual property rights (IPR) will be the main topic of the research. European legislation on the responsibility of online intermediaries established the so called “safe harbour” shielding intermediaries from liabilities for the conduct of their users. This system allowed internet companies to thrive but at the same time it is exploited by some users to abuse IPRs. During the last decade and a half many legal and non-legal researchers have looked at how intellectual property owners fight back against illegal content. In practice, notices of infringements are sent to online intermediaries requesting to takedown the infringements. The latter should respond quickly to maintain their legal immunity. This extrajudicial system causes various hazards and as main critics claim it also lacks transparency and accountability. Information on procedures, notices and decision making by online intermediaries operating marketplaces are not publicly disclosed. Within this context the research first looks at main weaknesses of the current legal framework, and then investigates how policy makers could change notice and takedown procedures to safeguard all competing interests. Information gained by the author’s direct experience in protecting IPRs on online marketplaces will be used to help propose a possible new legal classification of infringement notices and their requirements.
-
(2016)The research focuses on the roles and responsibilities of online intermediaries in respect to illegal content uploaded by their users. Online sale of goods infringing intellectual property rights (IPR) will be the main topic of the research. European legislation on the responsibility of online intermediaries established the so called “safe harbour” shielding intermediaries from liabilities for the conduct of their users. This system allowed internet companies to thrive but at the same time it is exploited by some users to abuse IPRs. During the last decade and a half many legal and non-legal researchers have looked at how intellectual property owners fight back against illegal content. In practice, notices of infringements are sent to online intermediaries requesting to takedown the infringements. The latter should respond quickly to maintain their legal immunity. This extrajudicial system causes various hazards and as main critics claim it also lacks transparency and accountability. Information on procedures, notices and decision making by online intermediaries operating marketplaces are not publicly disclosed. Within this context the research first looks at main weaknesses of the current legal framework, and then investigates how policy makers could change notice and takedown procedures to safeguard all competing interests. Information gained by the author’s direct experience in protecting IPRs on online marketplaces will be used to help propose a possible new legal classification of infringement notices and their requirements.
-
(2016)Tutkimus on teemahaastatteluihin perustuva tapaustutkimus yhteisöllisestä luonnonsuojelusta San Martínin alueella Perun Amazonilla. Tutkimus keskittyy Pucacacan kylän paikallisen luonnonsuojelujärjestön Asociación el Bosque del Futuro Ojos de Aguan eli ABOFOAn toimijoihin ja muihin paikallisyhteisön jäseniin. Tutkimuksessa pohditaan ABOFOAn toimijoiden ja paikallisyhteisön jäsenten luonnonsuojelukäsityksiä ja –motivaatioita. Sen tavoitteena on selvittää, miksi ABOFOAn toimijat ovat aloittaneet suojelun ja jatkavat suojelua edelleen, ja toisaalta miksi kyläyhteisön jäsenet eivät osallistu luonnonsuojeluun. Samalla tutkimuksessa pohditaan, poikkeavatko toimijoiden käsitykset luonnonsuojelusta keskenään ja onko luonnonsuojelukäsityksissä ja –motivaatioissa eroja sukupuolten välillä. Näitä kysymyksiä tarkastellaan kahdentoista teemahaastattelun pohjalta: haastatelluista kuusi on ABOFOAn aktiivisia toimijoita ja kuusi Pucacacan paikallisyhteisön jäsentä. Puolet haastatelluista on miehiä ja puolet naisia, jotta sukupuolten väliset erot tulevat paremmin esiin. Kukin haastattelu kestää n. 1-1,5 tuntia ja litteroitua aineistoa on yli 140 sivua. Lisäksi aineistona käytetään ABOFOAn ja aluehallinnon arkistoista saatuja materiaaleja, monipuolista lähdekirjallisuutta sekä kolmea taustatietohaastattelua. Tutkimuksen teoreettisena selkärankana on toimintateoria tai toiminnan teoria. Tutkimuksessa sovelletaan Pierre Bourdieun habitusta, eli käsitystä ihmisten toimijuudesta ja toimintamalleista. Tutkimuksen avainajatus on, että luonnonsuojeluajattelu ja –motivaatiot poikkeavat abofoalaisten ja kyläläisten välillä toisistaan, koska abofoalaiset ovat luoneet jo järjestön perustamisesta lähtien, eli vuodesta 2003 lähtien omaa habitustaan, joka on yhteentörmäyksessä kyläläisten habituksen kanssa. Koska järjestön jäsenet ovat luoneet oman toimintakenttänsä, tämä kenttä myös aktiivisesti sulkee muita kyläyhteisön jäseniä ulkopuolelle luoden näin vahvan dikotomian “meidän ja heidän” välille. Siten luonnonsuojeluun eivät osallistu muut kyläläiset, vaikka se oli tarkoitettu alunperin yhteisölliseksi projektiksi ja vaikka luonnonsuojelun hyödyt välittyvät ainakin välillisesti koko kylälle. Habituksissa voi havaita selkeitä eroja abofoalaisten ja kyläläisten välillä. Abofoalaisten luonnonsuojelumotivaatiot nousivat luonnonsuojelun alussa erityisesti maanomistuksesta ja siitä, miten luonnonsuojelun ajateltiin tuovan hyötyjä omille maille tulevaisuudessa. Tästä ajatuksesta alkoi oman habituksen luominen, joka ajan kanssa sulki muita kyläläisiä ulkopuolelle ja teki ABOFOAsta sulkeutuneen järjestön. Vasta ajan kuluessa rakkaus metsää kohtaan tuli yhdeksi tekijäksi, kun aiemmin luonto oli nähty enemmänkin välineellisenä hyötynä. Naisten ja miesten tapauksessa sukupuolirakenteisiin perustuvia eroja löytyi erityisesti luonnonsuojelumotivaatioissa, sillä naisten motivaatiot välittyivät poikkeuksetta perhesiteiden, eli patriarkaatin kautta.
Now showing items 1-8 of 8