Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Bacteria"

Sort by: Order: Results:

  • Lilja, Petrus (2021)
    Sienisinuiitit ovat nenän sivuonteloiden tulehduksia, joissa taudinaiheuttajana on sieni. Niiden taudinkuva vaihtelee tavanomaisen sinuiitin kaltaisista erittäin vakaviin, joskus nopeastikin eteneviin invasiivisiin muotoihin. Sienisinuiittien diagnosointiin liittyy useita haasteita. Erityisesti vakavissa sienisinuiittimuodoissa voi diagnoosin ja hoidon aloituksen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, saattaisiko joillain bakteereilla olla yhteys sienten esiintymiseen sinuiiteissa. Tällöin näiden bakteerien kohdalla voisi jo lähtökohtaisesti osata herkemmin epäillä sienisinuiitin mahdollisuutta, mikä voisi jouduttaa sienisinuiittidiagnoosiin pääsemistä ja asianmukaisen hoidon aloittamista. Tutkimuksen aineistona on 142 potilasta, joiden sivuontelonäytteiden laboratoriovastauksissa on yhtenä löydöksenä ollut sieni. Taulukoihin kootuista vastauksista selvitettiin sieni- ja bakteerilöydökset ja niiden jakautuminen potilaan mediaani-iän mukaan. Lisäksi koottiin vertailua varten yhteen yleisimmät sienilöydökset ja niiden kanssa esiintyneet bakteerit. Sienilöydöksistä suurin osa oli määritelty jonkinlaisiksi rihmasieniksi. Tarkemmin määritellyistä sienistä valtaosa oli aspergilluksia (nuijahomeita). Vastauksia tarkasteltaessa osoittautui natiivitutkimus sieniviljelyä selvästi herkemmäksi sienen havaitsemisessa. Aineiston bakteerilöydökset osoittautuivat enimmäkseen sekakasvuksi. Yleisimpiä bakteerilöydöksiä olivat stafylokokit (erityisesti Staphylococcus aureus), streptokokit ja hemofilukset (erityisesti Haemophilus influenzae) sekä sekalaiset enterobakteerit ja anaerobiset bakteerit. Tämän tutkielman aineiston perusteella ei löytynyt sellaisia bakteereita, jotka yksiselitteisesti viittaisivat sienisinuiitin mahdollisuuteen. Yleisimmät bakteerilöydökset olivat samoja, joita löytyy muistakin sinuiittimuodoista ja myös terveistä sivuonteloista. Tietyt bakteerit, kuten hemofilukset, saattavat kuitenkin olla yleisempiä sienisinuiittien yhteydessä. Aiempaa tutkimusta aiheesta on vähän, ja tämän tutkielman aineistolla tällaista vertailua ei voi luotettavasti tehdä.
  • Lilja, Petrus (2021)
    Sienisinuiitit ovat nenän sivuonteloiden tulehduksia, joissa taudinaiheuttajana on sieni. Niiden taudinkuva vaihtelee tavanomaisen sinuiitin kaltaisista erittäin vakaviin, joskus nopeastikin eteneviin invasiivisiin muotoihin. Sienisinuiittien diagnosointiin liittyy useita haasteita. Erityisesti vakavissa sienisinuiittimuodoissa voi diagnoosin ja hoidon aloituksen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, saattaisiko joillain bakteereilla olla yhteys sienten esiintymiseen sinuiiteissa. Tällöin näiden bakteerien kohdalla voisi jo lähtökohtaisesti osata herkemmin epäillä sienisinuiitin mahdollisuutta, mikä voisi jouduttaa sienisinuiittidiagnoosiin pääsemistä ja asianmukaisen hoidon aloittamista. Tutkimuksen aineistona on 142 potilasta, joiden sivuontelonäytteiden laboratoriovastauksissa on yhtenä löydöksenä ollut sieni. Taulukoihin kootuista vastauksista selvitettiin sieni- ja bakteerilöydökset ja niiden jakautuminen potilaan mediaani-iän mukaan. Lisäksi koottiin vertailua varten yhteen yleisimmät sienilöydökset ja niiden kanssa esiintyneet bakteerit. Sienilöydöksistä suurin osa oli määritelty jonkinlaisiksi rihmasieniksi. Tarkemmin määritellyistä sienistä valtaosa oli aspergilluksia (nuijahomeita). Vastauksia tarkasteltaessa osoittautui natiivitutkimus sieniviljelyä selvästi herkemmäksi sienen havaitsemisessa. Aineiston bakteerilöydökset osoittautuivat enimmäkseen sekakasvuksi. Yleisimpiä bakteerilöydöksiä olivat stafylokokit (erityisesti Staphylococcus aureus), streptokokit ja hemofilukset (erityisesti Haemophilus influenzae) sekä sekalaiset enterobakteerit ja anaerobiset bakteerit. Tämän tutkielman aineiston perusteella ei löytynyt sellaisia bakteereita, jotka yksiselitteisesti viittaisivat sienisinuiitin mahdollisuuteen. Yleisimmät bakteerilöydökset olivat samoja, joita löytyy muistakin sinuiittimuodoista ja myös terveistä sivuonteloista. Tietyt bakteerit, kuten hemofilukset, saattavat kuitenkin olla yleisempiä sienisinuiittien yhteydessä. Aiempaa tutkimusta aiheesta on vähän, ja tämän tutkielman aineistolla tällaista vertailua ei voi luotettavasti tehdä.