Browsing by Subject "Brexit"

This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language.

Vuosikymmenten taloudellinen integraatio Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden välillä käänsi suuntaa, kun EU-eroa kannattavat voittivat Brexit-äänestyksessä. Kyseessä on merkittävä tapahtuma, joka vääjäämättä tulee vaikuttamaan Englannin kanaalin molemmin puolin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Brexitin vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan broilerinlihan tuontiin kolmesta maaryhmästä. Maaryhmät ovat EU-15, EU:n uudet jäsenmaat ja muu maailma. Yhdistyneelle kuningaskunnalle estimoitiin broilerinlihan tuontikysyntäyhtälö ja kullekin kolmelle edellä mainitulle maaryhmälle broilerinlihan vientikysyntäyhtälöt. Estimoitujen yhtälöiden pohjalta simuloitiin Hard Brexit -skenaario, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU-15-maiden sekä EU:n uusien jäsenmaiden välille asetetaan MFN-tariffit. Hard Brexit -skenaarion vaikutuksia verrattiin nykytilanteen jatkumiseen. Tutkimuksessa käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää (OLS) ja yhtälöt estimoitiin double-log -funktiomuodossa. Estimoinnit antoivat tulokseksi, että UK:n tulotason kasvaessa yhden prosentin UK:n tuontikysyntä broilerinlihan osalta kasvaa 1,33 %. UK:n tuontikysynnän hintajouston arvo on -0,98. UK:n tuontikysynnän kasvaessa yhden prosentin, vientikysyntä EU-15-maista kasvaa 0,94 %, EU:n uusista jäsenmaista 1,00 % ja muusta maailmasta 1,11 %. Vientikysynnän hintajousto on EU-15-mailla -0,73, EU:n uusilla jäsenmailla -0,86 ja muulla maailmalla -0,08. Hard Brexit -skenaariossa Yhdistyneen kuningaskunnan tuontikysyntä laskee 24,1 %. EU-15-maiden vientikysyntä vähenee 23,7 %, EU:n uusien jäsenmaiden 25,0 % ja muun maailman 24,7 % verrattuna nykytilanteeseen. Hard Brexitin voidaan nähdä muuttavan EU:n aiheuttamat kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen vaikutukset käänteisiksi. Tämän kokonaisvaikutukset ovat negatiiviset. Mikäli EU:n broilerinlihamarkkinat eivät ehdi sopeutumaan lyhyellä aikavälillä, EU-27-maiden markkinoilla tuotetaan vuonna 2021 oletettavan siirtymäkauden jälkeen 89 miljoonaa kiloa broilerinlihaa enemmän kuin sitä kysytään. Tämä vastaisi 252 miljoonan euron viennin arvoa. Mikäli EU-27-maiden markkinoille syntyy ylitarjonta, seurauksena olisi kysyntä- ja tarjontateorian mukaisesti hintojen lasku, kunnes markkinat ovat jälleen tasapainossa. Vaikutukset muun maailman broilerinlihantuottajille ovat estimoinnin mukaan negatiiviset. Muun maailman vientikysynnän aleneminen simuloitiin vientikysynnän hintajouston arvolla, joka ei ollut estimoinnissa merkitsevä ja jonka arvo oli hyvin joustamaton. Kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen teorian mukaan on myös mahdollista, että muun maailman vientikysyntä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kasvaa. UK:n broilerinlihantuottajat oletettavasti hyötyvät, sillä kansainvälisen kaupan teorian mukaan tariffin asettamisen jälkeen tuojamaan tuottajat hyötyvät.

Tutkielmani päätavoite on tutkia välttelevien vastausten käyttöä parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni kohdehenkilö on Iso-Britannian entinen pääministeri David Cameron ja materiaali sijoittuu ajallisesti keväälle ja kesälle 2016. Tutkimusmateriaalini on kerätty Hansard-korpuksesta ja koostuu 112 pääministerin kyselytuntien kysymys–vastaus -parista, jotka käsittelevät aiheeltaan Iso-Britannian EU-jäsenyyttä ja sitä koskevaa vuoden 2016 kansanäänestystä. Tavoite on tutkia, kuinka paljon välttelyä Cameronin vastauksissa esiintyi. Oletukseni on, että Cameronin välttelevät vastaukset lisääntyvät kansanäänestyksen ajankohtaa lähestyttäessä. Työni tutkimustausta koostuu välttelyn ja kohteliaisuuden teorioista, jotka keskittyvät erityisesti poliittiseen ja parlamentaariseen kontekstiin. Käyttämäni viitekehyksen on kehittänyt Parameswary Rasiah (2009) ja metodi on kehitetty nimenomaan välttelevien vastausten analysoimiseen parlamentaarisessa kontekstissa. Tutkimukseni ohessa testataan ja arvioin Rasiahin metodin soveltuvuutta valitsemani aineiston analysointiin. Tutkielmassani esittelen Rasiahin metodin eri vaiheet ja sovellan niitä omaan aineistooni. Tutkin materiaalia sekä kokonaisuutena että aikajanojen kautta saadakseni paremman kuvan siitä, miten kysymys- ja vastaustyyppien määrät kehittyivät ajanjakson aikana. Rasiahin metodi soveltuu hyvin aineistoni tutkimiseen, mutta menetelmä vaatii muutamia lisäyksiä, jotta kysytyistä kysymyksistä saadaan parempi kuva. Kysymysten tarkempi tarkastelu auttaa hahmottamaan syitä vastausten laadun taustalla. Koen tämän tärkeäksi osaksi välttelevien vastausten tutkimusta, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kysymysten laatu vaikuttaa vastausten laatuun. Tulokset osoittavat, että 44,6 % aineiston vastauksista ovat vältteleviä. Suurin osa Cameronin välttelystä on vahvuudeltaan lievää tai keskitasoista, vahvasti vältteleviä vastauksia löytyy aineistosta vain yksi. Cameron jättää kokonaan reagoimatta 11 kysymykseen. Cameronin käyttämän välttelyn määrä ei kasva ajan kuluessa, toisin kuin oletin. Aiemmat välttelevien vastausten tutkimukset ovat osoittaneet, että jos kysymykseen sisältyy kasvoja uhkaava puheakti (face-threatening act), on todennäköistä, että vastaus on välttelevä. Tutkimukseni tulokset tukevat tätä väitettä. Välttelevien vastausten analysoinnin merkitys pääministerin kyselytunnin kontekstissa kiteytyy kyselytunnin tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen. Yksi kyselytunnin tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että hallitus kantaa vastuun toimistaan. Jos hallituksen päämies ei kuitenkaan vastaa hänelle osoitettuihin kysymyksiin, se heikentää pääministerin kyselytuntien merkityksellisyyttä.

Tutkielma keskittyy metaforien käyttöön Ison-Britannian parlamentissa maan EU-jäsenyydestä järjestetyn kansanäänestyksen kampanjoinnin aikana keväällä 2016. Tarkempana tutkimuskohteena on kampanjan molempien osapuolten, sekä EU-jäsenyyttä tukevan että eroa puoltavan, metaforinen kielenkäyttö. Sitä tarkastelemalla tutkimus pyrkii esittämään kampanjaryhmien mahdollisesti käyttämiä narratiiveja, jotka tukevat näiden ryhmien näkemyksiä Euroopan unionista sekä Ison-Britannian mahdollisesta erosta. Tavoitteena on myös pohtia yleisemmällä tasolla tämän tapauskohtaisen esimerkin kautta, kuinka vastakkaisia tavoitteita ajavat kampanjaryhmät hyödyntävät metaforia diskurssissaan. Tutkimus pohjaa Lakoffin ja Johnsonin vuonna 1980 esittelemään kognitiivisen metaforan määritelmään, jonka mukaan metaforat ovat paitsi lingvistinen myös kognitiivinen ilmiö, ja metaforat toimivat osana ihmisen ajattelua auttaen ympäröivän maailman käsitteellistämisessä. Kognitiivisiin metaforiin sisältyvät niin yksinkertaiset kuin kompleksisemmat metaforat, joista jälkimmäisiä käytetään usein tiedostetusti korostamaan tai sävyttämään puheenaiheita. Tämä tutkimus keskittyy etenkin kompleksisiin metaforiin, joita hyödynnetään usein tietoisesti, kun halutaan vaikuttaa viestin vastaanottajiin. Tutkimus perustuu myös aiempaan poliittisen diskurssin tutkimukseen sekä yksittäisten poliitikkojen että laajempien ryhmien kielen metaforisuudesta. Tutkimuksen aineisto koostuu Ison-Britannian parlamentin ylä- ja alahuoneiden debateista kerätyistä puheenvuoroista, jotka on jaettu neljään osaan kampanjaryhmän ja huoneen mukaan. Metaforien erottelussa hyödynnettiin Pragglejaz-ryhmän metaforien tunnistusmetodia (Metaphor Identification Procedure t. MIP), joka pohjaa metaforisten sanojen monimerkityksellisyyteen ja nojaa sanakirjojen käyttöön mahdollisten metaforien manuaalisessa tunnistuksessa. Löydetyt metaforat luokiteltiin sanojen pohjamerkitysten avulla ryhmiin, joista yleisimmiksi nousivat matkustus-, rakennus-, terveys-, voima-, sota- ja ihmismetaforaryhmät. Nämä ryhmät esiintyivät suhteellisen usein kaikissa neljässä aineiston osiossa, ja käyttöeroista ilmeisimmät näkyivät sekä harvinaisempien termien jakaumissa että metaforaryhmäkohtaisissa käyttötyyleissä tiettyjen aiheiden yhteydessä. Esimerkiksi terveysmetaforien käyttötapa riippui siitä, hyödynnettiinkö Euroopasta puhuttaessa positiivisia vai negatiivisia termejä. Pienempiä metaforaryhmiä esiintyi aineistossa lukuisia, mikä yleisesti viittaa tekstin metaforarikkauteen. Näistä ryhmistä merkittävimmäksi nousi ihmissuhdemetaforien ryhmä, jota käytettiin laajemmin vain ylähuoneen EU-jäsenyyttä tukevalla puolella, missä se oli yksi suurimmista ryhmistä. Ns. laajennetut (engl. extended) tai muut kerrostetut kompleksit metaforat olivat aineistossa harvinaisia, mutta erityisesti yksi ylähuoneen puheenvuoro herätti huomiota rakentumalla kokonaan metaforarungon varaan. Vaikka aineiston osioiden välillä esiintyi eroavaisuuksia metaforien käytössä, tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, ettei kumpikaan kampanjan osapuolista käyttänyt metaforien luomaa narratiivia osana diskurssiaan – metaforia käytettiin yleisesti paljon, mutta puhujat eivät toistaneet toistensa käyttämiä kielikuvia. Tämä johti siihen, että vaikka metaforien käytössä näkyi yleisiä suuntauksia (esim. taipumusta käyttää laajaa valikoimaa erilaisia sairauksiin ym. liittyviä termejä negatiivisen mielipiteen tukemiseen), valtaosa metaforakäytöstä koostui yksittäisistä maininnoista. Suurempia eroja aineistossa esiintyi kampanjaryhmien sijaan ylä- ja alahuoneen välillä. Jatkotutkimus olisi tarpeellista, jotta metaforapohjaisista narratiiveista poliittisessa kampanjoinnissa saataisiin kattavampi kuva.

The language of evaluation enables us to share opinions, cement values, and create interpersonal meaning. It is a fundamental aspect of both social media communication and political discourse. This study uses Martin and White’s (2005) Appraisal Framework to investigate how political actors use evaluation to express emotions and confer judgement in their attempts to increase support on social media. Drawing on a corpus of 1,212 tweets from Boris Johnson and Jeremy Corbyn during the 2019 British General Election campaign, this study focuses on how the individual politicians use ATTITUDE to build positive-self and negative-other evaluations. The analysis then considers the wider performance of populism in political discourse by examining positive appraisals of the people, presented against negative judgements of a corrupt elite. Finally, the thesis explores how specific Twitter features can be incorporated into the Appraisal Framework to better capture evaluation in tweets as complete objects. Contrary to expectations about the prevalence of negative messaging in electoral campaigns, the findings show that both candidates preferred to post positive evaluations on Twitter. Corbyn favoured judgements of his party that empathised their moral superiority (PROPRIETY), and Johnson praised his party for their ability to negotiate a departure from the EU (CAPACITY). Both candidates performed elements of populism, but the presentation and evaluation of the people was very different, with Johnson performing an exclusionary form of populism and Corbyn presenting a more inclusionary form. Whilst there are challenges in applying the Appraisal Framework to online campaigning, the results give a much more nuanced understanding of the evaluation inherent to this discourse than automated sentiment analysis is able to, particularly in identifying the interplay of positive-self and negative-other evaluation. However, Appraisal reaches beyond the text, and many features were present in the media attached to the tweets, and future studies would benefit from incorporating these aspects into the analysis. The evaluative force of other resources, such as emoji and hashtags, and Twitter practices, such as retweeting, should similarly not be underestimated, and this study concludes by suggesting how these aspects can be brought into the Appraisal Framework.

Tutkielmani tavoitteena on selvittää millä tavoin metadiskurssia käytetään vaikuttamisen keinona poliittisessa puheessa. Tutkielman poliittinen konteksti on vuoden 2016 kansanäänestys Iso-Britannian EU-jäsenyydestä, ja itse kokoamani korpusaineisto koostuu silloisen pääministerin David Cameronin puheista ja haastatteluista viideltä kuukaudelta ennen äänestystä. Tutkielmassani tarkastelen kuinka Cameron käyttää suostuttelussa hyväkseen metadiskurssia, mitä käytetyt metadiskurssielementit kertovat Cameronin retorisesta strategiasta ja millä tavalla puheiden retoriikka muuttui viimeisenä kuukautena ennen äänestystä. Aihetta käsitellään metadiskurssin, poliittisen puheen ja retoriikan tutkimuksen näkökulmasta. Puheista tekemäni laadullinen ja määrällinen kielitieteellinen korpusanalyysi selvittää kuinka metadiskurssia käytetään kielellisenä suostuttelun keinona. Puheista löytämäni metadiskurssin ilmentymät on jaoteltu Hylandin (2005) luokittelun perusteella kahteen pääkategoriaan: interaktiiviseen (interactive) ja vuorovaikutteiseen (interactional) metadiskurssiin. Aineistoa analysoitiin samanaikaisesti myös Aristoteleen vaikuttamisen keinojen, eetoksen, paatoksen ja logoksen, avulla. Eetoksen tarkoitus on vakuuttaa yleisö puhujan uskottavuudesta ja luotettavuudesta; paatoksella pyritään vetoamaan yleisön tunteisiin, logoksella taas yleisön järkeen. Tulokseni osoittavat Cameronin käyttävän metadiskurssia edistääkseen puheidensa eetosta, paatosta ja logosta. Interaktiivisen metadiskurssin avulla puhujat organisoivat tekstinsä, millä on vaikutus tekstin logokseen. Vuorovaikutteinen metadiskurssi taas auttaa luomaan eetosta ja paatosta. Eetosta rakennetaan itseviittauksilla (self mentions), vahvistuksilla (boosters), varauksilla (hedges) sekä direktiiveillä (directives), kun taas paatoksen välineinä puhujat käyttävät asennemarkkereita (attitude markers), inklusiivista me-muotoa (inclusive we), retorisia kysymyksiä ja eksplisiittisiä viittauksia yleisöön. Tulokseni osoittavat myös Cameronin retorisessa strategiassa tapahtuneen tilastollisesti merkitseviä muutoksia viimeisen kampanjointikuukauden aikana. Cameron esimerkiksi lisäsi metadiskurssipartikkeleiden käyttöä molemmissa pääkategorioissa. Tutkielmassani esitän uuden kielitieteellisen tavan tarkastella poliittista puhetta ja vaikuttamisen keinoja sekä osoitan metadiskurssin olevan tärkeä osa retoriikkaa. Tutkimus osoittaa myös menetelmäni sopivan muiden suostutteluun pyrkivien genrejen analysointiin. Vertailtaessa tuloksiani esimerkiksi kirjoitettuun akateemiseen diskurssiin käy ilmi, että puhuttu poliittinen diskurssi on metadiskurssin osalta todella rikasta.

In December 2020, the Brexit negotiations resulted in the EU-UK Trade and Cooperation Agreement, an exceptional association agreement which reaches in its scope beyond traditional free trade agreements. The comprehensive association agreement was concluded between the UK and the EU only, albeit the agreement covers areas in which the competences are shared between the EU and its Member States. The thesis assesses the approval process of the agreement and the unprecedented exercise of the EU competences under the EU-UK Trade and Cooperation Agreement. The research question of the thesis is whether there are any reasons to question the legitimacy of the EU external action of concluding the EU-UK Trade and Cooperation Agreement in current form and way. The aim of the thesis is to understand the justification of the exceptional external action and the considerations preceding the decision-making at the EU level, and to outline practical ramifications of opting for pure EU agreement instead of mixed agreement. The thesis concludes that the absence of legal scrutiny before the CJEU and the lack of adequate involvement of the national parliaments result in legal and political uncertainty. The thesis argues that the exceptional circumstances of Brexit fail to justify the haste procedure and the solutions adopted in the EUUK Trade and Cooperation Agreement. This is because the exercise of the EU competences under the agreement has restraining consequences on the Member States and limits their possibility to influence the decision-making at the EU level. The extensive reliance on diplomatic channels in solving disputes removes certain policy areas from the jurisdiction of any court and may subject fundamental rights or rule of law concerns to political deliberations. The thesis stresses the need for greater transparency and stronger constitutional approval for the EU external actions.

As an early adopter and promoter of the EU’s human rights policies, the UK can be regarded as a relative bastion of LGBTQIA+ rights. Its further progression to legislate in favour of same-sex marriage confirmed that. But the exit of the UK from the EU has caused a shift in tensions and revealed potential risks for the rights and safety of the UK’s LGBTQIA+ community. Therefore, this thesis investigates in what ways Brexit has impacted the UK’s LGBTQIA+ community. It identifies those impacts by engaging with LGBTQIA+ - focused points of articulation both surrounding the referendum and subsequently, identified via fractures in not only LGBTQIA+ rights but also lived experiences. With a particular focus on the exclusion of the EU Charter of Fundamental Rights from Brexit discussions, it then uncovers a lack of media discourse on the potential effects of Brexit on the LGBTQIA+ community, before identifying possible causes for the increase in LGBTQIA+ - related reported hate crimes in the aftermath of the EU referendum. This study progresses those three topics—the Charter, media discourse, and an increase in reported hate crimes—by employing a triangulate approach to both its data and its theory. This thesis combines qualitative and quantitative research, the latter via a constructed dataset of UK media articles to highlight the lack of focus on LGBTQIA+ rights during the EU referendum campaign. It develops a poststructuralist queer discursive perspective to theorise the linkage between the three impacts. It discerns that LGBTQIA+ rights—and, consequently, human rights—in the UK remain vulnerable and at the behest of political motivations. The implications of Brexit for the LGBTQIA+ community already exist, and pose negative outcomes if they are further realised. Any argument that they are not likely to be realised is not enough of a protection for a minority group. This leads to the LGBTQIA+ community being in an abyss regarding any certainty as to the freestanding right to non-discrimination on the basis of sexual orientation, and gender identity.

This thesis will explore the variance in support of the European Union between Scotland and England and explain the Brexit referendum vote through a focus on identity and nationalism. A theory of allegiance is developed to explain the linkage between Scottish and English nationalism and opinion formation vis-à-vis the European Union. The paper finds that national identity played a key role in how people voted in the Brexit referendum as it shapes where individuals locate the terminal political community.

This paper will investigate the causes that led David Cameron to declare the Brexit referendum in the year 2013. Given the nature of Brexit results in 2016, there has emerged a vacuum of knowledge regarding political causes that triggered Cameron to declare the referendum in 2013. The paper will utilize deductive positivist methodology and employ Process Tracing as a method to investigate the answer to the research question. This paper will formulate and test five different hypothetical conjectures. The study is significant in the field of World Politics as it will act as a reference to future studies in the field of EU integration and leadership decisions.