Browsing by Subject "Elintarvikevienti"

Tuotteen alkuperällä on vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Alkuperän tulkintaan vaikuttavat mielikuvat, joita ihmisillä on tiettyjä maita kohtaan. Kansainvälistyvälle brändille maamielikuvat ovat tärkeitä, sillä kuluttajalla ei välttämättä ole tietoa brändin ominaisuuksista, vaan ostopäätös pohjautuu mielikuviin tuotteen alkuperämaasta. Maabrändityöllä pyritään luomaan positiivinen kuva maasta, sillä se tukee alkuperämaavaikutusta. Tämän lisäksi onnistuneella maabrändillä lisätään maan kiinnostavuutta viennin, turismin, investointien ja työvoiman silmin, sekä kasvatetaan valta-asemaa poliittisesti. Tämän työn tarkoitus on tutkia sitä, miten Suomen maabrändi ja Suomi alkuperämaana vaikuttavat Iso- Britannian markkinoilla. Aihetta lähestytään Iso-Britanniaan vientiä harjoittavien elintarvikeyritysten kautta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja toteutettu puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto kerättiin neljää ruoka- tai juomayritysten toimitus- ja vientipäällikköjä haastatellen. Tutkimus on ajankohtainen, sillä Brexitin myötä Iso-Britannian vienti on romahtanut, mutta vientikohteena maa tarjoaa suuren potentiaalin. Ensimmäisessä osassa tutkimusta tutkitaan brändiä, maabrändiä ja alkuperämaan vaikutusta teoreettisesti. Toinen osa tutkielmaa vertaa sekundaarisiin lähteisiin pohjautuen sitä, miten Suomi näyttäytyy teorioiden valossa ja mikä on Suomen maabrändin tila tällä hetkellä. Empiria rakentuu yritysten näkemysten ja kokemusten kautta maabrändin ja alkuperämaavaikutuksen koettuun voimakkuuteen Iso- Britannian elintarvikemarkkinoilla. Tutkimus osoittaa, että Suomen maabrändi on heikko. Alkuperämaana Suomen ei nähdä tuovan lisäarvoa Iso-Britannian markkinoilla menestymiseen. Liiketaloudellisena implikaationa tutkimus osoittaa, että vahva tuotebrändi, sekä korkealaatuiset tuotteet ovat tärkeitä tekijöitä voimakkaasti kilpailuilla markkinoilla. Positiivisena huomiona Suomen maabrändin koetaan koko ajan vahvistuvan ja profiloitumalla Pohjoismaalaiseksi tai Nordic:iksi alkuperämaavaikutuksen koetaan vahvistuvan positiivisesti. Suomen maabrändiä tulisi tietoisesti vahvistaa, jotta sen moniulotteisista hyödyistä olisi enemmän apua vientimarkkinoilla.

Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani, mutta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin on vähäistä. Yrityksiä kannustetaan kansainvälistymään ja Yhdysvaltain markkinat tarjoavat suuren kokonsa puolesta paljon potentiaalia kasvuun. Kohdemarkkinana Yhdysvalloilla on erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon viennissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten yritysten Yhdysvaltoihin suuntautuvaan elintarvikevientiin ja miten vientiä voi kasvattaa. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena käyttäen haastattelumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Yhdysvaltain vientiin perehtynyttä henkilöä, joista kolme edustivat yrityksiä ja kaksi olivat Yhdysvaltain viennin parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Haastateltavat yritykset edustivat eri kokoluokkaa ja eri elintarvikealoja. Haastattelujen tavoitteena oli tuoda esiin erilaisten toimijoiden näkemykset keskeisimmistä elintarvikevientiin vaikuttavista tekijöistä. On huomioitava, että kaikki tutkimusta varten haastatellut yritykset toimivat edelleen Yhdysvaltain markkinoilla, joten sellaiset tekijät, jotka olisivat estäneet yrityksen markkinoilla toimimisen eivät tulleet esiin. Tutkimuksessa esille nousseet keskeisimmät teemat olivat läsnäolo kohdemarkkinoilla, kohdemarkkinan selvittäminen, brändin rakentaminen, sääntely, kansainvälinen politiikka ja EU sekä jakelukanavat ja rahtikulut. Osa vientiin vaikuttavista tekijöistä oli yrityksen sisäisiä ja osa ulkoisia. Haastateltavat nostivat esille etenkin sellaisia tekijöitä, joihin he pystyvät itse vaikuttamaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi valikoituivat kohdemarkkinan selvittäminen vientiä aloitettaessa sekä brändin rakentaminen. Myös läsnäolo kohdemarkkinoilla ja oikeiden kumppanien löytäminen nähtiin keskeisiksi markkinoilla menestymisen kannalta. Sääntelyn sekä kansainvälisen politiikan ja EU:n todettiin vaikuttavan, mutta niitä pidettiin annettuina tekijöinä, joiden kanssa tulee pystyä toimimaan markkinoilla. Lisäksi jakelukanavien ja rahtikulujen merkitys nousivat esille. Suurimmat haasteet Yhdysvaltain markkinoilla menestymiseen liittyivät suomalaisten yritysten vähäisiin resursseihin. Etenkin tuotteiden markkinointiin sekä brändin rakentamiseen Yhdysvalloissa tarvitaan suuria taloudellisia panostuksia. Lisäksi kuluttajien erilaiset preferenssit ja heterogeenisuus Euroopan markkinoihin verrattuna vaativat resursseja kuluttajasegmentoinnissa ja markkina-analyysin teossa. Myös viennin kasvattamisen osalta painottui nykyiseltään liian pienet budjetit. Mikäli vientivolyymeja Yhdysvaltoihin halutaan kasvattaa, tarvitsee viennin edistämiseen panostaa taloudellisesti nykyistä enemmän. Tämä koskee sekä yrityksiä että valtion vienninedistämisohjelmia. Pääsääntöisesti haastateltavien vastaukset olivat keskenään linjassa, vaikka joidenkin tekijöiden merkitys painottui eri tavoin haastateltavien kesken. Myös eriäviä näkemyksiä ilmeni yritysten ja asiantuntijoiden välillä. Vientiin vaikuttavien tekijöiden merkitys korostuu etenkin markkinoille pääsemisessä sekä viennin alkuvaiheessa, jolloin yritysten asema markkinoilla on vielä epävarma. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Pienen otannan takia tutkimuksen tulosten yleistettävyys on heikko, mutta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Vientiin vaikuttavien tekijöiden selvittäminen yritysten osalta on tärkeää, jotta viennin edistämisessä ja yritysten neuvonnassa voidaan keskittyä olennaisiin asioihin. Tutkimuksen tulokset antavat kvalitatiivisessa ominaisuudessaan käytännönläheistä sekä ajankohtaista tietoa suomalaisten yritysten elintarvikeviennistä Yhdysvaltoihin sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.