Browsing by Subject "HDLB"

Ammatillista opiskelua on viime vuosina lähestytty palkkatyökeskeisestä näkökulmasta, jossa on korostettu opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja työelämäkykyisyyttä. Näkemys heijastelee kulutuskeskeiselle yhteiskunnalle tyypillistä resurssipohjaista käsitystä hyvinvoinnista. Siinä hyvinvointi kytketään vahvasti materiaaliseen elintasoon. Resurssipohjainen lähestymistapa kuitenkin ohittaa nuoruuden ja hyvinvoinnin moniulotteisuuden. Tässä tutkielmassa hyvinvointi määritellään kokonaisvaltaisesti Tuuli Hirvilammin ja Tuula Helneen HDLB-mallia noudattaen. Hyvinvointi nähdään kohtuullisen elintason (having), merkityksellisen toiminnan (doing), sosiaalisten suhteiden (loving) ja elävän läsnäolon (being) muodostamana kokonaisuutena. Tutkielman näkökulma hyvinvointiin on relationaalinen. Hyvinvointi rakentuu ammatillisen opiskelun ekosysteemiin paikantuvissa dynaamisissa vuorovaikutussuhteissa. Tässä tutkielmassa käsitellään erityisesti hyvinvoinnin temporaalisia eli aikaulottuvuuteen liittyviä suhteita. Tutkielman tavoitteena on muodostaa ammatillisen opiskelun kontekstiin soveltuva kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin HDLB-malli. Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointia analysoidaan having-, doing-, loving- ja being-ulottuvuuksilla sekä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden muodostamassa aikaulottuvuudessa. Tutkielmassa selvitetään opiskelijoiden välisiä eroja muodostamalla opiskelijatyyppejä HDLB-mallin pohjalta. Keskeisenä tavoitteena on myös tutkia opiskelijoiden välisiä eroja selittäviä tekijöitä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksilla. Tutkimuksen aineistona käytettiin ammattiin opiskeleville suunnattua Amisbarometri 2015 -kyselyä. Analyysin kohderyhmäksi rajattiin 15–29-vuotiaat perustutkintoa suorittavat vastaajat, joita oli aineistossa yhteensä 18 900. HDLB-mallin muodostamiseen käytettiin faktorianalyysiä ja opiskelijatyyppien muodostamiseen K-keskiarvon ryhmittelyanalyysiä. HDLB-mallin eri ulottuvuuksia selittäviä tekijöitä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkielmassa having-ulottuvuus muodostui käytettävissä olevia tuloja kuvaavista muuttujista, doing-ulottuvuus ammatillisen koulutuksen arvostukseen liittyvistä muuttujista, loving-ulottuvuus läheisiä ja luottamuksellisia ihmissuhteita käsittelevistä muuttujista ja being-ulottuvuus opiskelun kuormittavuutta ja psyykkistä hyvinvointia kuvaavista muuttujista. HDLB-mallin perusteella muodostettiin neljä erilaista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ryhmää: yksinäiset pienituloiset, kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat, kokonaisvaltaisesti pahoinvoivat ja merkityksettömyyttä kokevat hyvinvoivat. Tulosten perusteella merkityksettömyyttä kokevat hyvinvoivat ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat vastaajat muodostavat aineistossa suurimmat ryhmät. Menneisyyttä ja taustaa kuvaavat tekijät, nykyisyyttä kuvaavat opiskelukokemukset ja tulevaisuuteen kiinnittyvät työelämäodotukset selittävät hyvinvoinnin eroja etenkin doing- ja being-ulottuvuuksilla. Tulosten perusteella HDLB-malli soveltuu hyvinvoinnin mittaamiseen ammatillisen opiskelun kontekstissa, mutta edellyttää indikaattoreiden kehittämistä jatkotutkimuksissa. Tutkimuksessa muodostettu malli ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnista opiskelun ekosysteemissä tarjoaa analyyttisen työkalun indikaattorien kehittämiselle ja hyvinvoinnin mittaamiselle relationaalisista ja temporaalisista lähtökohdista.