Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Haastava käyttäytyminen"

Sort by: Order: Results:

  • Tervonen, Aki (2023)
    Tavoitteet. Haastava käyttäytyminen on käsitteenä alun perin kehitetty kuvaamaan kehitysvammaisten käyttäytymisen haasteita. Käsitteen tarkoitus on siirtää vastuuta käyttäytymisen muuttamisesta opettajille ja henkilökunnalle. Tutkimuksen kentällä käsitettä käytetään hyvin monenlaista käyttäytymistä kuvaamaan ja myös muiden käsitteiden kanssa sekaisin. Erityisluokkien opettajat kohtaavat haastavaa käyttäytymistä työssään enem-män kuin yleisopetuksen opettajat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä erityisluokkien opettajat ajattelevat haastavasta käyttäytymisestä: miten opettajat kuvailevat haastavaa käyttäytymistä, mistä he ajattelevat sen johtuvan ja miten he ehkäisevät sitä luokassaan. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksaan kaupunkiin lähetetyllä, erityisluokkien opettajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 34 erityisluokan opettajaa. Vastaajat olivat keskimäärin opettajan työssä hyvin kokeneita ja koulutukseltaan erityisluokanopettajia. Kyselyyn sisältyi neljä varsinaista kysymystä sekä taustakysymykset koulutuksesta ja työkokemuksesta. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensin vastaukset koodattiin, sitten luokiteltiin ja lopulta muodostettiin laajempia teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Erityisluokkien opettajat kuvailivat haastavaa käyttäytymistä vaihtelevasti. Neljästä erityisesti esiin nousseesta teemasta yksi vaatii opettajan välitöntä reagointia. Haastavan käyttäytymisen mahdollisia syitä nostettiin esiin paljon. Viidestä suurimmasta teemasta yksi liittyy kontekstiin, muut haastavan käyttäytymisen teemat liittyvät oppilaaseen. Omissa luokissaan erityisluokkien opettajat käyttivät hyvin monenlaisia keinoja haastavan käyttäytymisen ehkäisemiseksi. Haastavaa käyttäytymistä ehkäistään ennen kaikkea oppilaan kohtaamisen ja oppilastuntemuksen avulla. Sen lisäksi muokataan erilaisin keinoin kontekstia, jossa oppiminen tapahtuu. Opettajan kannattaa kattavasti reflektoida haastavan käyttäytymisen ilmenemistapoja, sen mahdollisia syitä sekä toimivia ehkäisykeinoja työssään. Käyttäytymisen ilmiöihin liittyvän käsitteistön päivitys voisi helpottaa asiaan suhtautumista.
  • Tervonen, Aki (2023)
    Tavoitteet. Haastava käyttäytyminen on käsitteenä alun perin kehitetty kuvaamaan kehitysvammaisten käyttäytymisen haasteita. Käsitteen tarkoitus on siirtää vastuuta käyttäytymisen muuttamisesta opettajille ja henkilökunnalle. Tutkimuksen kentällä käsitettä käytetään hyvin monenlaista käyttäytymistä kuvaamaan ja myös muiden käsitteiden kanssa sekaisin. Erityisluokkien opettajat kohtaavat haastavaa käyttäytymistä työssään enem-män kuin yleisopetuksen opettajat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä erityisluokkien opettajat ajattelevat haastavasta käyttäytymisestä: miten opettajat kuvailevat haastavaa käyttäytymistä, mistä he ajattelevat sen johtuvan ja miten he ehkäisevät sitä luokassaan. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksaan kaupunkiin lähetetyllä, erityisluokkien opettajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 34 erityisluokan opettajaa. Vastaajat olivat keskimäärin opettajan työssä hyvin kokeneita ja koulutukseltaan erityisluokanopettajia. Kyselyyn sisältyi neljä varsinaista kysymystä sekä taustakysymykset koulutuksesta ja työkokemuksesta. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensin vastaukset koodattiin, sitten luokiteltiin ja lopulta muodostettiin laajempia teemoja. Tulokset ja johtopäätökset. Erityisluokkien opettajat kuvailivat haastavaa käyttäytymistä vaihtelevasti. Neljästä erityisesti esiin nousseesta teemasta yksi vaatii opettajan välitöntä reagointia. Haastavan käyttäytymisen mahdollisia syitä nostettiin esiin paljon. Viidestä suurimmasta teemasta yksi liittyy kontekstiin, muut haastavan käyttäytymisen teemat liittyvät oppilaaseen. Omissa luokissaan erityisluokkien opettajat käyttivät hyvin monenlaisia keinoja haastavan käyttäytymisen ehkäisemiseksi. Haastavaa käyttäytymistä ehkäistään ennen kaikkea oppilaan kohtaamisen ja oppilastuntemuksen avulla. Sen lisäksi muokataan erilaisin keinoin kontekstia, jossa oppiminen tapahtuu. Opettajan kannattaa kattavasti reflektoida haastavan käyttäytymisen ilmenemistapoja, sen mahdollisia syitä sekä toimivia ehkäisykeinoja työssään. Käyttäytymisen ilmiöihin liittyvän käsitteistön päivitys voisi helpottaa asiaan suhtautumista.
  • Tervonen, Aki (2022)
    Tavoitteet. Tutkimuksessa valotetaan haastavaan käyttäytymiseen sekä positiiviseen psykologiaan ja pedagogiikkaan liittyvää teoriaa. Tutkimuksen päätehtävä on tutkia miten – jos mitenkään – positiivisen pedagogiikan interventiot vaikuttavat haastavaan käyttäytymiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että haastavan käyttäytymisen taustalla on vaikeutta vastata odotuksiin ja näiden vaikeuksien kommunikointia. Positiivinen pedagogiikka on ja sen sovellukset ovat pohjanneet paljon muun muassa luonteen vahvuuksiin. Tutkimuksen on tarkoitus tutkia interventioihin sisältyvien vahvuuksien opettamisen ja itsemääräämisteorian mukaisten elementtien vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen. Tutkimuskysymykset ovat: Onko olemassa olevilla positiivisen psykologian interventioilla mahdollista vaikuttaa haastavaan käyttäytymiseen? Miten interventiot voisivat vaikuttaa haastavaan käyttäytymiseen? Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Soveltuvia interventioita koskevia artikkeleita etsittiin ERIC (ProQuest), Academic Search Complete (EBSCO) sekä ScienceDirect / Elsevier tietokannoista. Alkutarkasteluun artikkeleita valikoitui 19, joista lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi. Tulokset ja johtopäätökset. Positiivisen pedagogiikan interventioiden tarkoitus on yleensä vaikuttaa hyvinvointiin – hyvin moninaisilla mittareilla tuloksia arvioiden. Lähellekään aina niiden vaikutuksia haastavaan käyttäytymiseen ei tarkasteltu. Luonteen vahvuuksiin ja itsemääräämisteoriaan pohjaavilla interventioilla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa käyttäytymiseen positiivisesti.
  • Montonen, Vilma (2018)
    The aim of this study is to generate more knowledge and awareness, on how kindergarten teachers can prevent children with challenging behavior from being stigmatized in peer groups. Challenging behavior is defined based on theoretical information of studies relating to children with self-regulation issues. Studies show that self-regulatory issues can cause challenging behavior in kindergarten. This may cause rejection from the other members in their peer group. A child can be stigmatized in their peer group, because of their abnormal behavior. This study aims to find tangible ways in which a teacher can prevent stigmatization due to self-regulatory issues that manifest in challenging behavior. The second study is intended to create awareness on how the role of the kindergarten teacher is present in preventing stigmatization. The study was conducted using qualitative research methods and the methodological premise was phenomenological. The data was gathered by three theme interviews with kindergarten teachers from the Helsinki region. The interviews were transcribed, and the material was analyzed using a qualitative content analysis. The results of the study revealed that the teachers interviewed for the study, felt that the role of the teacher has a significant role in the stigmatization and the prevention of children. The importance of safe interaction between an adult and a child with challenging behavior was prevalent in the interview answers. The kindergarten teachers emphasized the importance of identifying the strengths of a child and using them in daily activities in order to prevent stigmatization. Open discussion among the children, was also seen as a way to reduce stigmatization. It was also deemed important to have consistent ways of operating. A significant factor in the prevention of stigmatization was the acknowledgment of the problem from the teachers. Thorough planning was also seen as a way to prevent the stigmatization of children with challenging behavior.