Browsing by Subject "Hyvinvointivaltio"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten kolmas sektori näkee Suomessa tapahtuvan demografisen muutoksen ja miten tämä muutos vaikuttaa heidän toimintaansa tässä hetkessä, sekä tulevaisuudessa. Suomen väestö ikääntyy muiden globaalisti kehittyneiden maiden tavoin nopeasti ja tämä vaikuttaa niin huoltosuhteeseen, kuin yksittäisiin henkilöihin. Kolmas sektori on yleisesti vähän tutkittu sektori julkisen sektorin ja yksityisen sektorin rinnalla. Tutkimuksen keskiössä on se, miten kolmannen sektorien edustajat näkevät väestön ikääntymisen vaikuttavan järjestön toimintaan. Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa vapaaehtoistyölle ja mitä positiivista järjestöjen edustajat näkevät väestön ikääntymisessä yleisellä ja järjestön tasolla. Tutkimus toteutettiin analysoimalla viiden eri sosiaali- ja terveysalalla toimivan järjestön edustajan haastatteluja. Aineisto kerättiin kevään ja kesän 2023 aikana. Tarkasteluun valittiin järjestöt, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä ikääntyneiden ihmisten kanssa Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, minkä tavoitteena oli löytää aineiston avulla tutkimuskysymykset. Kaikkien järjestöjen edustajilla oli selkeä yhteinen huoli tulevaisuudesta ja etenkin kolmannen sektorin rahoituksen kestävyydestä. Kaikki järjestöt halusivat myös lisätä entisestään jo hyvällä tasolla olevaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Ikääntyminen halutaan järjestöissä nähdä myös voimavarana ja positiivisena ilmiönä järjestöissä. On tärkeää saada mediaan, myös positiivista vanhuuskuvaa negatiivisen median ympärille, jotta vanhuuteen ja siihen liittyvien ilmiöiden stigmaa voidaan vähentää.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kehitystä 1900-luvulta 2030-luvulle Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöjärjestö SAMAKin näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu SAMAKin tilaamaan ja vuonna 2014 julkaistuun NordMod2030-tutkimushankkeen loppuraporttiin. Tutkielman tarkoituksena on hahmotella Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien ideologista asemaa 2020-luvulle tultaessa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia lähestytään tutkielmassa NordMod2030-loppuraportissa esitellyn sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltiomallin lähtökohdasta. Loppuraportissa analysoitua pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia peilataan kriittisesti tutkimuskirjallisuuden avulla niin 1900-luvun kuin 2000-luvunkin todellisuuteen. Ensisijaisen lähdeaineiston muodostavat NordMod2030-loppuraportti ja SAMAKin sen perusteella laatima Sørmarka-julistus. Pääasiallisena tarkastelunkohteena on NordMod2030-loppuraportti ja Sørmarka-julistus tukee havaintoja, milloin analyysin kannalta olennaista on sosiaalidemokraattien oman johtopäätöksen kriittinen analyysi. Näiden asiakirjojen lisäksi tarkastellaan myös laajaa – niin pohjoismaista kuin kansainvälistäkin – hyvinvointivaltiota ja sosiaalidemokratiaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Keskeisinä tutkimustuloksina tutkielmassa esitetään, että sosiaalidemokraattien pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on 2020-luvun kynnyksellä suurten kansallisten kuin kansainvälistenkin haasteiden edessä. Haasteista suurimpia tulevat olemaan ensiksikin pohjoismaille ominaisen työmarkkinoiden kolmikantayhteistyön merkityksen säilyttäminen, toiseksi yhtenäisen Eurooppa-politiikan hahmotteleminen, kolmanneksi maahanmuuttopolitiikan uudelleenmäärittely, neljänneksi tasa-arvon tavoitteen korostaminen ja eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen ja viidenneksi hyvinvointivaltion palvelujen rahoituksen turvaaminen. Tutkimustuloksena esitetään edelleen, että Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisilla puolueilla ja ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen osa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisessä. Tämä tulee kuitenkin edellyttämään näiltä entistä aktiivisempaa ja suoraviivaisempaa vaikutustyötä sekä puolueiden että ammattiyhdistysten välityksellä. Erityisenä edellytyksenä tavoitteissa onnistumiselle on kaikkien väestöryhmien osallistaminen poliittiseen toimintaan. Tutkielman perusteella myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion romahtaminen 1900-luvun perinteisessä merkityksessään on mahdollista, mikä voi aiheutua esimerkiksi kyvyttömyydestä mukautua työmarkkinoiden suureen rakennemuutokseen, muuttuvan väestön kasvaviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin tai kansainväliseen kapitalistiseen talouskehitykseen.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kehitystä 1900-luvulta 2030-luvulle Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöjärjestö SAMAKin näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu SAMAKin tilaamaan ja vuonna 2014 julkaistuun NordMod2030-tutkimushankkeen loppuraporttiin. Tutkielman tarkoituksena on hahmotella Pohjoismaiden sosiaalidemokraattien ideologista asemaa 2020-luvulle tultaessa. Pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia lähestytään tutkielmassa NordMod2030-loppuraportissa esitellyn sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltiomallin lähtökohdasta. Loppuraportissa analysoitua pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia peilataan kriittisesti tutkimuskirjallisuuden avulla niin 1900-luvun kuin 2000-luvunkin todellisuuteen. Ensisijaisen lähdeaineiston muodostavat NordMod2030-loppuraportti ja SAMAKin sen perusteella laatima Sørmarka-julistus. Pääasiallisena tarkastelunkohteena on NordMod2030-loppuraportti ja Sørmarka-julistus tukee havaintoja, milloin analyysin kannalta olennaista on sosiaalidemokraattien oman johtopäätöksen kriittinen analyysi. Näiden asiakirjojen lisäksi tarkastellaan myös laajaa – niin pohjoismaista kuin kansainvälistäkin – hyvinvointivaltiota ja sosiaalidemokratiaa käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Keskeisinä tutkimustuloksina tutkielmassa esitetään, että sosiaalidemokraattien pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on 2020-luvun kynnyksellä suurten kansallisten kuin kansainvälistenkin haasteiden edessä. Haasteista suurimpia tulevat olemaan ensiksikin pohjoismaille ominaisen työmarkkinoiden kolmikantayhteistyön merkityksen säilyttäminen, toiseksi yhtenäisen Eurooppa-politiikan hahmotteleminen, kolmanneksi maahanmuuttopolitiikan uudelleenmäärittely, neljänneksi tasa-arvon tavoitteen korostaminen ja eriarvoisuuskehityksen katkaiseminen ja viidenneksi hyvinvointivaltion palvelujen rahoituksen turvaaminen. Tutkimustuloksena esitetään edelleen, että Pohjoismaiden sosiaalidemokraattisilla puolueilla ja ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen osa pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisessä. Tämä tulee kuitenkin edellyttämään näiltä entistä aktiivisempaa ja suoraviivaisempaa vaikutustyötä sekä puolueiden että ammattiyhdistysten välityksellä. Erityisenä edellytyksenä tavoitteissa onnistumiselle on kaikkien väestöryhmien osallistaminen poliittiseen toimintaan. Tutkielman perusteella myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion romahtaminen 1900-luvun perinteisessä merkityksessään on mahdollista, mikä voi aiheutua esimerkiksi kyvyttömyydestä mukautua työmarkkinoiden suureen rakennemuutokseen, muuttuvan väestön kasvaviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin tai kansainväliseen kapitalistiseen talouskehitykseen.
Now showing items 1-3 of 3