Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "IBS"

Sort by: Order: Results:

  • Lindgren, Anette (2019)
    Irritable bowel syndrome is a chronic common gastrointestinal disorder. There are three main factors which can be linked with the syndrome, genetical vulnerability, psychological burden and behavioural factors. Several studies have demonstrated the efficacy of psychosocial treatments for irritable bowel syndrome. The objective of psychosocial treatments is to strengthen coping-skills, behavioural functioning and improve quality of life in individuals with irritable bowel syndrome. This study focuses on the efficacy and mechanisms of psychosocial treatments. 4 The data was collected via online databases. Selected studies evaluated effectiveness of psychotherapy, mindfulness and online based therapeutic support groups for stress-reduction and emotion regulation. Effectiveness was measures by quality of life and symptom questionnaires and interviews. Results were also assessed after two to six months follow-up periods. Results showed improvement in quality of life and reduction on symptoms. In most of the studies effect sizes were medium or large (d > 0.47). Improvements were maintained until the follow-up periods. In societal perspective prominent result was that group interventions and online based psychotherapies provided improvements in symptoms and quality of life. This study identifies common mechanisms between various treatments. Affecting mechanisms were associated with psychological distress, behaviour and thoughts towards the syndrome. These findings suggest that treatments including stress reduction, self-monitoring and acceptance of syndrome may provide benefit in irritable bowel syndrome.
  • Pirkola, Laura (2016)
    Johdanto: Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, johon liittyy kipu tai epämiellyttävä tunne vatsassa ja muuttunut ulostustiheys tai ulosteen koostumus. Viime aikoina on saatu tutkimusnäyttöä paksusuolessa herkästi fermentoituvia FODMAP-hiilihydraatteja (fermentable oligo , di- and monosaccharides and polyols) rajoittavan ruokavalion tehosta ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Ruisleipä on keskeinen kuidun ja folaatin lähde suomalaisille, mutta se sisältää runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja ja voi sen vuoksi aiheuttaa oireita herkkävatsaisille. Ruisleivän valmistusprosessia muuttamalla voidaan tehdä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää. Tavoitteet: Tutkimuksen päätavoitteena oli verrata kahden, FODMAP-hiilihydraattien määrän suhteen toisistaan eroavan ruisleivän vaikutuksia IBS-potilaiden aterianjälkeisiin vatsaoireisiin, uloshengitysilman vetypitoisuuteen ja mahasuolikanavan läpikulkuaikoihin, happamuuteen ja paineeseen. Muina tavoitteina oli saada tietoa SmartPill®-laitteen toimivuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmänä ja tutkia vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välistä yhteyttä. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavana olivat normaalipainoiset ja ylipainoiset naiset, joilla oli IBS (n=7). Tutkimus oli kaksoissokkoutettu, satunnaistettu, vaihtovuoroinen ateriakoe kahdella eri ruisleivällä. Tutkittavat söivät satunnaisessa järjestyksessä kumpaakin leipää erillisillä koejaksoilla, minkä jälkeen heiltä mitattiin vatsaoireita, uloshengitysilman vetypitoisuutta ja suoliston sisäisiä olosuhteita. Suoliston lämpötilaa, painetta ja pH:ta mitattiin SmartPill®-laitteella, joka on pienikokoinen nieltävä kapseli. Kapselin mittaamista tiedoista saadaan läpikulkuajat, pH:n mediaanit, keskipaine ja supistuksien määrät mahasuolikanavan eri osille. Tutkimuksen tulokset esitettiin mm. käyrän alaisina pinta-aloina ja maksimiarvoina. Mittausjaksojen välisiä eroja analysoitiin tilastollisesti Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä. Vatsaoireiden voimakkuuden yhteyttä suoliston paineeseen ja uloshengitysilman vetypitoisuuteen analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Tulokset: Uloshengitysilman vetypitoisuuden käyrän alainen pinta-ala (AUC0-630min) erosi koejaksojen välillä (p=0,028). Uloshengitysilman vetypitoisuus oli matalampi tutkittavien syödessä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää verrattuna tavalliseen ruisleipään. Ilmavaivojen voimakkuuden maksimiarvo oli suurempi tavallisella ruisleivällä (p=0,034). SmartPill®-kapselilla mitatut läpikulkuajat, pH, paine ja supistuksien määrä eivät eronneet koejaksojen välillä. Vatsaoireiden yhteenlaskettu voimakkuus oli positiivisesti yhteydessä paksusuolen keskipaineeseen toisella koejaksolla (ρ=0,786, p=0,036). Vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Johtopäätökset: Ruisleivän FODMAP-hiilihydraattien määrä saattaa vaikuttaa paksusuolessa tapahtuvaan mikrobifermentaatioon, joka lisää vetykaasun muodostumista suolistossa. Lisääntynyt kaasun määrä suolessa voi aiheuttaa ilmavaivoja ja nostaa paksusuolen painetta, mikä saattaa aiheuttaa myös muita vatsaoireita. Vähemmän fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävä ruisleipä voi auttaa hillitsemään kaasun tuotantoa ja siihen liittyviä oireita IBS-potilailla, jotka saavat vatsaoireita tavallisesta ruisleivästä. SmartPill®-kapselin soveltuvuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmäksi tarvitaan huomattavasti enemmän tutkimustietoa.
  • Pirkola, Laura (2016)
    Johdanto: Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, johon liittyy kipu tai epämiellyttävä tunne vatsassa ja muuttunut ulostustiheys tai ulosteen koostumus. Viime aikoina on saatu tutkimusnäyttöä paksusuolessa herkästi fermentoituvia FODMAP-hiilihydraatteja (fermentable oligo , di- and monosaccharides and polyols) rajoittavan ruokavalion tehosta ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Ruisleipä on keskeinen kuidun ja folaatin lähde suomalaisille, mutta se sisältää runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja ja voi sen vuoksi aiheuttaa oireita herkkävatsaisille. Ruisleivän valmistusprosessia muuttamalla voidaan tehdä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää. Tavoitteet: Tutkimuksen päätavoitteena oli verrata kahden, FODMAP-hiilihydraattien määrän suhteen toisistaan eroavan ruisleivän vaikutuksia IBS-potilaiden aterianjälkeisiin vatsaoireisiin, uloshengitysilman vetypitoisuuteen ja mahasuolikanavan läpikulkuaikoihin, happamuuteen ja paineeseen. Muina tavoitteina oli saada tietoa SmartPill®-laitteen toimivuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmänä ja tutkia vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välistä yhteyttä. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavana olivat normaalipainoiset ja ylipainoiset naiset, joilla oli IBS (n=7). Tutkimus oli kaksoissokkoutettu, satunnaistettu, vaihtovuoroinen ateriakoe kahdella eri ruisleivällä. Tutkittavat söivät satunnaisessa järjestyksessä kumpaakin leipää erillisillä koejaksoilla, minkä jälkeen heiltä mitattiin vatsaoireita, uloshengitysilman vetypitoisuutta ja suoliston sisäisiä olosuhteita. Suoliston lämpötilaa, painetta ja pH:ta mitattiin SmartPill®-laitteella, joka on pienikokoinen nieltävä kapseli. Kapselin mittaamista tiedoista saadaan läpikulkuajat, pH:n mediaanit, keskipaine ja supistuksien määrät mahasuolikanavan eri osille. Tutkimuksen tulokset esitettiin mm. käyrän alaisina pinta-aloina ja maksimiarvoina. Mittausjaksojen välisiä eroja analysoitiin tilastollisesti Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä. Vatsaoireiden voimakkuuden yhteyttä suoliston paineeseen ja uloshengitysilman vetypitoisuuteen analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Tulokset: Uloshengitysilman vetypitoisuuden käyrän alainen pinta-ala (AUC0-630min) erosi koejaksojen välillä (p=0,028). Uloshengitysilman vetypitoisuus oli matalampi tutkittavien syödessä vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja sisältävää ruisleipää verrattuna tavalliseen ruisleipään. Ilmavaivojen voimakkuuden maksimiarvo oli suurempi tavallisella ruisleivällä (p=0,034). SmartPill®-kapselilla mitatut läpikulkuajat, pH, paine ja supistuksien määrä eivät eronneet koejaksojen välillä. Vatsaoireiden yhteenlaskettu voimakkuus oli positiivisesti yhteydessä paksusuolen keskipaineeseen toisella koejaksolla (ρ=0,786, p=0,036). Vatsaoireiden voimakkuuden ja uloshengitysilman vetypitoisuuden välillä ei havaittu yhteyttä. Johtopäätökset: Ruisleivän FODMAP-hiilihydraattien määrä saattaa vaikuttaa paksusuolessa tapahtuvaan mikrobifermentaatioon, joka lisää vetykaasun muodostumista suolistossa. Lisääntynyt kaasun määrä suolessa voi aiheuttaa ilmavaivoja ja nostaa paksusuolen painetta, mikä saattaa aiheuttaa myös muita vatsaoireita. Vähemmän fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävä ruisleipä voi auttaa hillitsemään kaasun tuotantoa ja siihen liittyviä oireita IBS-potilailla, jotka saavat vatsaoireita tavallisesta ruisleivästä. SmartPill®-kapselin soveltuvuudesta vatsaoireiden mittausmenetelmäksi tarvitaan huomattavasti enemmän tutkimustietoa.