Browsing by Subject "IVF"

Now showing items 1-3 of 3

Koeputkihedelmöityksen tulokset 39 vuotta vanhemmilla naisilla vuosina 2012-2016 HUS Naistenklinikalla

Tuomi-Nikula, Norma (2019)

Julkisessa terveydenhoidossa on käytössä yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet. Tämän mukaan hedelmöityshoitojen onnistumistodennäköisyys on oltava vähintään 10%. Tästä johtuen julkisella puolella on käytössä naisille yläikäraja hoitoihin pääsemiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää HUS Naistenklinikalla omilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen onnistumista yli 39-vuotiailla naisilla vuosina 2012-2016, sekä onnistuneen hoidon ennustetekijöitä. Tutkimukseen valittiin kaikki naiset, jotka olivat saaneet vuosien 2012-2016 aikana hedelmöityshoitoja yli 39- vuotiaina. Naisia oli yhteensä 267 ja heille tehtiin yhteensä 336 hoitokierrosta. Tiedot haettiin Babe-rekisteristä ja niitä täydennettiin potilasasiakirjoista. Jatkuvat muuttujat analysoitiin Mann-Whitney testillä. Kategorisiin muuttujiin käytettiin Chi-square testiä. Korrelaatiota tutkittiin Spearman Rho:n avulla. P-arvo alle 0,05 tulkittiin tilastollisesti merkitseväksi. Naiset jaettiin kahdesti kahteen ryhmään: alle ja yli 40- vuotiaat, sekä lapsen saaneet ja ilman lasta jääneet. Tuoresiirroista syntyi 42 lasta (12,5%). Pakastealkion siirrot mukaanlaskettuna kumulatiivinen syntyvyys oli 21,1%. Alle 40-vuotiaiden kumulatiivinen syntyvyys oli 21,9% ja yli 40-vuotiaiden 19,1%. Onnistuneeseen hedelmöityshoitoon näytti liittyvän tutkimuksen mukaan naisen korkea anti-Müllerisen hormonin pitoisuus (AMH, p=0,05, pyöristetty ylöspäin), korkeampi antraalifollikkelimäärä (AFC, p= 0,011), useampi kerätty munasolu (p=0,015), sekä useampi pakkaseen saatu alkio (p<0,001). Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että nykyinen naisen yläikäraja on vanhentunut tapa arvioida hedelmöityhoitojen onnistumistodennäköisyyttä. Ikä on edelleen tärkeä kriteeri, mutta yksilöllisemmän ennusteen saa antamalla suuremman painoarvon AMH:lle ja AFC:lle.
Longitudinal analysis of vaginal microbiota during IVF fresh embryo transfer and in early pregnancy

Väinämö, Sofia (2023)

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisen vaginan mikrobiomilla voi olla vaikutusta hedelmällisyyshoitojen onnistumiseen. Laktobasillivaltainen mikrobiomi ja erityisesti L. crispatus, on yhdistetty parempiin hedelmällisyyshoitotuloksiin. Toisaalta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja tutkimusasetelmat näytteiden keräysaikataulun, menetelmien ja tutkimuspopulaatioiden välillä ovat vaihdelleet suuresti eri tutkimuksien välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vaginan mikrobiomin koostumuksen vaikutusta tuorealkionsiirron onnistumiseen sekä seurata yksittäisten potilaiden mikrobiomissa tapahtuvia muutoksia alkionsiirron ja alkuraskauden välillä. Tutkimuspopulaatio koostui 76:sta naisesta, joilta kerättiin emättimen mikrobiominäyte sekä alkionsiirron yhteydessä että alkuraskaudessa. Tutkimukseen sisällytettiin yksi koeputkihedelmöityksen (IVF) jälkeinen tuorealkionsiirto. Mikrobiomianalyysi tehtiin uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä (NGS) bakteerien DNA:n 16S-rRNA geenin eristämiseksi. Tutkimukseen osallistuneet naiset täyttivät myös taustatietolomakkeet, joilla kerättiin tietoa naisten elintavoista, kuten tupakoinnista, alkoholin käytöstä ja koulutustasosta, ja IVF-hoitoihin liittyvä seurantatieto kerättiin potilastietokannoista. Raskaaksi tulleilla naisilla havaittiin vaginan mikrobiomissa useammin valtalajina L. crispatusta kuin ei-raskaaksi tulleilla naisilla. Tutkimustulos on linjassa useiden aiempien tutkimusten kanssa, joissa L. crispatus on todettu suotuisaksi raskauden onnistumisen kannalta. Alkionsiirron ja alkuraskauden välillä 48%:lla (10/21) naisista mikrobiomissa tapahtui muutos, muttei koskaan laktobasillivaltaisesta kohti ei-laktobasillivaltaista mikrobiomia. Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä vaginan laktobasillien ja erityisesti L. crispatuksen suotuisasta vaikutuksesta hedelmällisyyshoitojen tulokseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää yrityksissä optimoida alkionsiirron ajoitus niin, että mikrobiomi olisi mahdollisimman suotuisa raskauden alkamisen kannalta.
Longitudinal analysis of vaginal microbiota during IVF fresh embryo transfer and in early pregnancy

Väinämö, Sofia (2023)

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisen vaginan mikrobiomilla voi olla vaikutusta hedelmällisyyshoitojen onnistumiseen. Laktobasillivaltainen mikrobiomi ja erityisesti L. crispatus, on yhdistetty parempiin hedelmällisyyshoitotuloksiin. Toisaalta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja tutkimusasetelmat näytteiden keräysaikataulun, menetelmien ja tutkimuspopulaatioiden välillä ovat vaihdelleet suuresti eri tutkimuksien välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vaginan mikrobiomin koostumuksen vaikutusta tuorealkionsiirron onnistumiseen sekä seurata yksittäisten potilaiden mikrobiomissa tapahtuvia muutoksia alkionsiirron ja alkuraskauden välillä. Tutkimuspopulaatio koostui 76:sta naisesta, joilta kerättiin emättimen mikrobiominäyte sekä alkionsiirron yhteydessä että alkuraskaudessa. Tutkimukseen sisällytettiin yksi koeputkihedelmöityksen (IVF) jälkeinen tuorealkionsiirto. Mikrobiomianalyysi tehtiin uuden sukupolven sekvensointimenetelmillä (NGS) bakteerien DNA:n 16S-rRNA geenin eristämiseksi. Tutkimukseen osallistuneet naiset täyttivät myös taustatietolomakkeet, joilla kerättiin tietoa naisten elintavoista, kuten tupakoinnista, alkoholin käytöstä ja koulutustasosta, ja IVF-hoitoihin liittyvä seurantatieto kerättiin potilastietokannoista. Raskaaksi tulleilla naisilla havaittiin vaginan mikrobiomissa useammin valtalajina L. crispatusta kuin ei-raskaaksi tulleilla naisilla. Tutkimustulos on linjassa useiden aiempien tutkimusten kanssa, joissa L. crispatus on todettu suotuisaksi raskauden onnistumisen kannalta. Alkionsiirron ja alkuraskauden välillä 48%:lla (10/21) naisista mikrobiomissa tapahtui muutos, muttei koskaan laktobasillivaltaisesta kohti ei-laktobasillivaltaista mikrobiomia. Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä vaginan laktobasillien ja erityisesti L. crispatuksen suotuisasta vaikutuksesta hedelmällisyyshoitojen tulokseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää yrityksissä optimoida alkionsiirron ajoitus niin, että mikrobiomi olisi mahdollisimman suotuisa raskauden alkamisen kannalta.

Now showing items 1-3 of 3

Browsing by Subject "IVF"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO