Browsing by Subject "Iberian niemimaa"

Tiivistelmä Al-Andalusissa, Iberian niemimaalla 711-1492 asuivat juutalaiset, kristityt ja muslimit rinnakkain islamilaisessa valtiossa. Muslimien invaasio alkoi vuonna 711 ja jatkui vaihtelevasti vuoteen 1492, jolloin kristityt olivat vallanneet viimeisenkin Granadassa sijainneen muslimilinnoituksen takaisin. Etenkin 900-1100 -luvuilla vallitsi convivencia – rauhanomainen rinnakkaiselo. Elämä oli kuitenkin hyvin monimutkaista ja ristiriitaista, eikä convivencia ollut jatkuvaa, vaan väliin mahtui myös vainoja ja väkivaltaisuuksia. Vaurain ja menestynein convivencian keskus oli 940-1040 -luvuilla Córdoban kalifaatti. Tätä ajanjaksoa kuvataan sen rauhanomaisuuden ja sivistyksen, tieteen, kulttuurin ja taiteiden kukoistuksen vuoksi kulta-ajaksi. Pro Graduni käsittelee convivenciaa ja kolmen abrahamisen etnis-uskonnollisen ryhmän rinnakkaiseloa ja (uskonnollista) vuorovaikutusta al-Andalusissa Iberian niemimaan islamilaisessa valtiossa 900-1100 -luvuilla. Tutkimuksessa tarkastellaan akkulturaation, dialogin ja pluralismin kautta convivencian kehittymistä ja säilymistä. Tutkimus perustuu convivenciasta 1900- ja 2000-luvuilla tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusten kautta pyrin saamaan käsitystä convivencia-ilmiöstä ja siitä, miten tutkijat ovat ymmärtäneet ja tulkinneet Iberian nimimaalla vallinnutta convivenciaa juutalaisten, muslimien ja kristittyjen välisissä suhteissa sekä sosio-kulttuurisesti että etnis-uskonnollisesti. Tämä tutkimukseni keskittyy kuitenkin etnis-uskonnolliseen vuorovaikutukseen, sillä keskiajalla Iberian niemimaalla tärkein erottava tekijä oli uskonto, joka kietoutui kaikkeen kanssakäymiseen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena vuorovaikutuksena convivencia näyttäytyy 1900-2000-lukujen tutkimuksissa akkulturaation, dialogin ja pluralismin näkökulmista? 2. Miten kontaktit, rajat, arvot ja identiteetit verkostoituvat tässä vuorovaikutuksessa convivenciaan? Tutkimustehtävänäni on tarkastella tutkimusten esille tuomaa käsitystä al-Andalusin convivenciasta vuorovaikutuksena akkulturaation, dialogin ja pluralismin näkökulmista ja aineistostani nousevien teemojen kontaktien, arvojen, rajojen ja identiteettien verkostona. Tutkimuksessani käytän Helen Aveyardin esittelemän riittävän hyvän review-tutkimuksen menetelmää ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Review-tutkimuksen menetelmä toimi tutkimuksen tekemisen raameina ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla tarkastelen esille nousevia teemoja Terence Lovatin ja Robert Crottyn sateenvarjomallia soveltamalla. Analyysissä etsin convivenciaa käsittelevästä aineistostani akkulturaatioon, dialogiin ja pluralismiin liittyviä tekstejä. Tutkimuksen edetessä alkoi näyttää selvältä, että Iberian niemimaalla kolmen etnis-uskonnollisen ryhmän kontaktien akkulturaatioprosesseissa rakentui pluralistinen yhteiskunta, jossa suhteita muovailtiin keskiaikaisen dialogin välityksellä. Kun yhteiskunnassa vallitsi lisäksi poliittinen vakaus ja taloudellinen turvallisuus, myös convivencia pääsi kehittymään. Jatkaessani tekstien analysointia, niistä alkoi nousi esille teemoja, joilla oli merkitystä convivenciaan liittyvässä vuorovaikutuksessa. Analysoin näitä teemojani, kontakteja, arvoja, rajoja ja identiteettejä, soveltamalla ja muokkaamalla sateenvarjomallia. Teemat vaikuttivat tutkimukseni perusteella convivencian kehkeytymiseen ja säilymiseen. Kolmen etnis-uskonnollisen ryhmän vuorovaikutusprosesseissa muokattiin rajoja, arvoja ja identiteettejä, jotka toisaalta vaikuttivat myös vuorovaikutusprosesseihin. Tutkimukseni pohjalta voin todeta, että convivencia oli kontaktien, arvojen, rajojen ja identiteettien muokkaama vuorovaikutusprosessien verkostoituma.

Muslimijoukot valloittivat vuonna 711 Iberian niemimaan. Tapahtuma aloitti pitkän aikakauden ja syn-nytti sivilisaation, jonka historia tuntee nimellä al-Andalus. Muslimien valta alueella päättyi noin vuonna 1492 katolisen kirkkovallan reconquistana tunnetun prosessin seurauksena. Al-Andalusia voidaan pitää Euroopan historian pisimpänä aikakautena, jossa muslimien, kristittyjen ja juutalaisten välinen vuoro-vaikutus oli luonteeltaan päivittäistä ja välitöntä. Valtakauteen liitetäänkin usein näiden kolmen uskonnon välistä yhteiseloa korostava käsite convivencia, mikä on usein tulkittu symbolina suvaitsevaisuudelle ja hedelmälliselle rinnakkaiselolle. Tutkielman tavoitteena on tehdä katsaus al-Andalusin historiaan sekä kolmen abrahamilaisen uskonnon – islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden – väliseen dynamiikkaan keskiajalla. Tutkielmassa tutkitaan, millaisena al-Andalusin historia ja convivencian käsite näyttäytyvät 2000- ja 2010-luvun tutkimuksissa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, josta tarkemmin erottautuvana suuntauksena sovellettiin narratiivista orientaatiota. Varsinaiseen tutkimusaineistoon valikoitui aiheeseen liittyvän väi-töskirjan lisäksi 2000- ja 2010-luvuilla julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita. Tutkielma on luonteel-taan kansainvälinen ja monialainen. Tutkielman analyysiosio toteutettiin narratiiviselle yleiskatsaukselle tyypillisellä kuvailevalla synteesillä. Al-Andalusin historian kuvaukset esiintyivät monesti poliittisesti kytkeytyneiden ja ideologisesti väritty-neiden teemojen viitekehyksessä. Lisäksi aineistosta nousi esille materiaalista ja kulttuurista rikkautta korostavia kuvauksia sekä toiseuttamiseen, islamofobiaan ja orientalismiin liittyviä teemoja. Tämän tut-kielman perusteella voidaan lisäksi havaita, että al-Andalusin historiaan on kohdistettu ajan saatossa hil-jentämistä, toiseuttamista ja poispyyhkimistä. Nykytutkimuksen korostamat convivencia diskurssit ovat haastaneet ”kansallisen katolilaisen kirkon” reconquistaa suosivan version; historian kertomuksen, joka olettaa, että kristittyjen ja muslimien sekä idän/orientin ja lännen/oksidentin välillä vallitsee ”luonnolli-nen” ja jatkuva konflikti sekä vihamielisyys. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi historiallis-yhteiskuntatiedollisen opetuksen yhteydessä käytyihin keskusteluihin sekä moniperspektiivisyyttä edistäviin harjoituksiin. Tutkielmasta löytyy paljon myös nykyajan ilmiöihin kytkeytyviä teemoja, joista voi saada virikkeitä erilaisiin kriittisiin keskustelui-hin monikulttuurisuudesta, uskonnoista, orientalismista, toiseudesta ja islamofobiasta.