Browsing by Subject "Instagram"

The interactive features of social media platforms facilitate communication between political institutions and citizens and are said to enhance democracy by strengthening the public sphere. On the other hand, the commercialization of social networks and fragmentation of the public, together with the current mediatization of political communication, undermine the democratic possibilities of online platforms. Nowadays, the main social media platforms are owned by large US-based corporations with economic interests that often come into conflict with the public values promoted by EU institutions. Moreover, European institutions have the challenge of being often portrayed as non-transparent and remaining underrepresented in mass media. For that matter, analyzing how EU institutions present themselves on social media is relevant to understand which values they intend to promote and how do they interact with citizens, especially young people. The purpose of this thesis is to analyze how the European Parliament and the European Commission use visual communication on Instagram to portray themselves and in which ways they use the interactive possibilities available in the Stories feature to communicate with citizens. In particular, this case study focuses on Instagram because it is a visually-centered social media platform, which allows analyzing the visual aspects of political communication fairly easily. Based on Habermas’ concept of public sphere, the analysis also considers whether democratic deliberation is part of the communication strategy of European institutions. Qualitative content analysis and thematic analysis have been used as methods to assess the images and videos published on the Instagram accounts of the European Parliament and the European Commission during a period of 30 days, between January and February 2019. The clusters of analysis presented by Russmann and Svensson (2016), including perception, image management, integration and interactivity, have been selected as the main variables to analyze the content. The results of the analysis suggest that the communication strategy of the European institutions on Instagram is rather based on one-directional and top-down communication, accordingly with the findings of previous research. The European Parliament and the European Commission mostly use Instagram to inform citizens about their policy and to promote European values, instead of engaging in democratic deliberation and strengthening political participation. Furthermore, the building of the European identity appears to be a central aspect of the communication strategy of the analyzed institutions, often together with personalization and explicit reference to users.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos - Institution - Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä - Författare - Author Emmi Tissari Työn nimi - Arbetets titel Aitouden alleviivattu esittäminen – Strateginen profiilityö ja aitouden rakennuskäytännöt Instagramissa Oppiaine - Läroämne - Subject Viestintä Työn laji - Arbetets art - Level Pro gradu -tutkielma Aika - Datum - Month and year Toukokuu 2019 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 121 + 8 Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, kuinka ammattibloggaajat rakentavat ja käyttävät aitoutta Instagram-minäesityksissään. Tutkielma käsittelee sitä, kuinka aitoutta tuotetaan kaupallistuneessa ja editoinnin käytännöille nojaavassa palvelussa. Eräs keskeisistä sosiaalisen median tutkimuksen kysymyksistä liittyy minäesityksen käytäntöjen ja aitouden ylläpitämisen haasteisiin. Tutkielma osallistuu ajankohtaiseen ja toistuvaan julkiseen keskusteluun sosiaalisen median aitoudesta. Tutkielman viitekehys on sosiologis-filosofinen, nojaten Zygmunt Baumanin, Anthony Giddensin, Lionel Trillingin ja Erving Goffmanin käsityksiin minuuden aitouden rakentumisesta. Hahmotan aitouden sosiaalisena konstruktiona, joka saa merkityksensä subjektiivisesti. Lähestyn sosiaalista mediaa ensinnäkin jaettuna sosiaalisena kulttuurina, toisekseen käytäntöinä. Menetelmällisesti yhdistelen kategoria-analyysiä sekä kriittistä lähilukua ja -katsomista. Tutkimusalustana toimii sosiaalisen median palvelu Instagram, jossa bloggaajat jäsentävät minuuttaan verbaalisin ja visuaalisin keinoin. Monimuotoisen ja editoitavan sisällön jakamiseen keskittynyt Instagram on tutkimusalustana metodologisesti haastava, mutta muodostuu merkittäväksi tutkimuskohteeksi, sillä palvelussa tapahtuu paljon jokapäiväistä sosiaalista toimintaa ja identiteetin rakentamista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenen (10) Instagram-profiilin päivityksistä, 12 kuukauden ajalta. Tutkimusjoukon valinta on käyttäjätileihin, eli ryhmään identifioitumiseen perustuva. Aitouden rakennuskäytäntöjä ja tietoisen profiilityön käytäntöihin liittyviä ristiriitaisuuksia paikantamalla analyysistä nousee neljä (4) aitouden tuottamisen kategoriaa, sekä kaksitoista (12) alakategoriaa. Analyysin perusteella Instagram-profiilit muodostuvat minuuden strategisen esittämisen areenoiksi, joilla aitous on omaksuttu tuotannon käytännöksi. Aineiston perusteella päädyn tulokseen, että aitoutta tuotetaan pääasiallisesti korostamalla sen olemassaoloa. Toisaalta analyysissä käy ilmi, että aitoutta halutaan myös itserefleksiivisesti suojella. Tutkielman toinen löydös onkin, että aitoutta tuotetaan kahdella vastakohtaisella tavalla: laskelmoidusti ja norminvastaisesti. Työn kolmas löydös on, että aitoutta korostetaan erityisesti mainossisältöjen yhteydessä. Tulos viittaa aitouden tietoiseen tuotteistamiseen ja asettuu ristiriitaan toiminnalle itsesääntelynomaisen aidon kaupallisuuden periaatteiden kanssa. Analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että aitoutta kaupallistetaan tavalla, joka sulauttaa yhteen autenttisuuden ja markkinalogiikan käytäntöjä. Johtopäätöksenä totean, että sisällöntuottajien ammatillisen uskottavuuden näkökulmasta on tarpeen tarkastella ja uudelleen määritellä aidon kaupallisuuden käytäntöjä. Aineistoni valossa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen pyrkiviä yhtenäisiä toimintakäytäntöjä tarvitaan. Avainsanat – Nyckelord - Keywords Instagram, aitous, sosiaalinen media, kulutuskulttuuri, eksistentialismi, postmoderni minuus, kriittinen lähiluku, kategoria-analyysi Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Källor från och hänvisningar till sociala medier blir en allt vanligare syn för mediekonsumenter, och praxisen att citera till exempel ett Twittermeddelande eller ett inlägg publicerat på Instagram en allt alldagligare vana bland journalister. Sociala medier som journalisternas nya och nu etablerade verktyg bidrar ändå till både problem och en del frågetecken kring hur det påverkar vissa fundamentala hörnstenar så som verifikation av källor, källkritik, grindvaktsrollen och objektivitet, som redan länge förknippats som grundpelare för journalistiken. Det här försvåras ytterligare av att också elitkällor som till exempel idrottare anammat sociala medier som viktiga verktyg för kommunikation och drar allt mer nytta av att journalister använder dem som nyhetskälla. I den här avhandlingen undersöker jag med hjälp av såväl kvantitativ som kvalitativ analys hur Yle Sporten använder sig av sociala mediekällor i sin webbrapportering. Med hjälp av en trestegsmetod undersöker jag både i vilken utsträckning detta förekommer och hur dessa används. Utöver det försöker jag komma underfund med i vilket syfte sociala mediekällor används och huruvida dessa ersatt traditionella källor och insamlingsmetoder så som intervjuer eller pressmeddelanden, samt hur bland annat källkritiken och verifieringsprocessen ser ut och grindvaktsrollen påverkats. Resultaten från den här avhandlingen är i enlighet med det tidigare forskning på ämnet kommit fram till: sociala medier används allt mer som nyhetskälla och framförallt inom lättsammare ämnen så som sport. Dessutom är idrottare attraktiva citatskapare på sociala medier. I den här avhandlingen drar jag också slutsatsen att, precis som tidigare inhemsk forskning visat, är det inte sagt att det är de traditionella källorna som bytts ut, utan bara kanalerna via vilka deras uttalanden publiceras. Källor från sociala medier kan vara traditionella och officiella precis lika mycket, och det är ofta dessa som får höras också via sociala medieplattformarna. Trots ett snävt urval fann också denna studie att journalister i hög grad litar på sociala mediekällor, då dessa också fick stå som ensamma och/eller primärkällor för nyheter och artiklar. Också i Finland har således journalister insett vilken guldgruva sociala medier är som bank för både ett stort och varierande utbud av källor och citat.

Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä tavalla feminismiä ja feminiinisyyttä käsitellään pikamuotibrändi Monkin Instagram-julkaisuissa vuosina 2018 ja 2019. Aihe on ajankohtainen, sillä feminismin rooli julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla feminismin luonne, joka on historiallisesti perustunut poliittiseen aktivismiin ja epätasa-arvoisten valtarakenteiden paljastamiseen, on muuttunut osittain yksilökeskeisempään ja kaupallisempaan suuntaan. Monet julkisuuden henkilöt ovat julistaneet olevansa feministejä, ja vaatekaupat myyvät t-paitoja, joissa on feministisiä iskulauseita. On oleellista tutkia, minkälaisia merkityksiä feminiinisyydestä ja feminismistä kaupalliset yritykset luovat, sillä niillä on merkittävä valta määrittää, millaiset feministiset sisällöt saavat huomiota julkisessa keskustelussa. Kaupallisiin tarkoituksiin sopii yleensä vain myyntiä edistävä kieli, jolloin kantaaottavammat poliittisen feminismin aiheet jäävät helposti taka-alalle. Tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin sekä feministiseen tutkimukseen, joista kumpikin kytkeytyy vahvasti kysymyksiin diskurssien ja vallan välisestä suhteesta. Sovellan tutkimuksessa Faircloughin kolmitasoista analyysikehystä tarkastelemalla itse aineiston lisäksi sen tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä seikkoja sekä yhteiskunnallista kontekstia. Koska aineisto koostuu sekä kielellisestä että kuvallisesta materiaalista, käytän analyysissa sekä systeemis-funktionaalisen kieliteorian että multimodaalisen analyysin työkaluja. Tarkastelen aineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, joten tutkimus on paitsi kielitieteellinen, myös osa feministisen kritiikin jatkumoa. Hyödynnän aineiston analyysissa populaarifeminismin ja postfeminismin käsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan nykyajan mediakulttuurin rakentamia naiskuvia. Keskiössä on se, mitä kuvia feminiinisyydestä ja feminismistä tuotetaan ja mitä haastetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 50:stä Monkin Instagram-julkaisusta, jotka on valikoitu vuosilta 2018 ja 2019. Aineiston valinnassa on otettu huomioon erityisesti julkaisujen feminismiin viittaava kieli. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millaisia feminiinisyyteen ja feminismiin liittyviä diskursseja aineistosta löytyy? 2. Millaisin multimodaalisin, erityisesti kielellisin keinoin diskurssit rakentuvat? Aineistosta nousee esiin viisi feminismiin ja feminiinisyyteen liittyvää diskurssia: kulutus-, keho- ja valintadiskurssit sekä itsensä rakastamisen ja feministisen identiteetin diskurssit. Näiden diskurssien tarkastelun kautta aineisto määrittyy populaarifeminismin piiriin, sillä se tunnustaa naisia alistavien rakenteiden olemassaolon. Aineistossa kuitenkin tuodaan esille lähinnä ristiriidattomia feministisiä aiheita, kuten naisten voimaantumista. Naisten rooli kuluttajina sekä vahvoina ja itsenäisinä toimijoina korostuu. Samanaikaisesti feministinen rakenteellinen kritiikki ja erityisesti kapitalismin luomien valtarakenteiden kritisointi jää huomiotta. Aineiston luoma kuva feminiinisyydestä ja feminismistä perustuukin vahvasti uusliberalistiselle yksilökeskeiselle ajattelulle ja kuluttajuudelle.

Influerare på sociala medier har enorma mängder följare. De gör betalda samarbeten med företag och uttrycker sina åsikter om varierande samhälleliga ämnen, samtidigt som många av dem även delar med sig av sina vardagliga liv. I traditionella medier har influerarnas makt och avsaknaden av granskningen av influerare som makthavare diskuterats. Precis som det är väsentligt att granska innehållet i traditionella medier är det i allra högsta grad nödvändigt att granska innehållet på sociala medier. Framför allt det innehåll som influerare lägger upp. Många människor blir dagligen exponerade för deras innehåll vilket således möjligtvis kan påverka dem på varierande sätt. Mitt syfte med denna avhandling är att ge en överblick av vad för slags innehåll svenska influerare lägger upp på sina Instagramkonton. Studien är en kvantitativ innehållsanalys av fem svenska influerares Instagraminlägg. Influerarna vars inlägg har granskats i studien är Joakim Lundell, Lucas Simonsson, Jonna Lundell, Tova Helgesson och Therése Lindgren. De har sammanlagt över fyra miljoner följare på sina Instagramkonton. I studien granskas 500 Instagraminlägg delade av de fem ovannämnda influerarna. Inläggen är från tidsperioden 10/2016–3/2020. Influerarnas inlägg delades in i tre kategorier; 1. Samhälleliga ämnen 2. Betalda samarbeten 3. Annat. Majoriteten (81,4 procent) av influerarnas inlägg kunde kategoriseras som Annat. I kategorin ingår inlägg som behandlar lättsammare ämnen samt inlägg som inte lyfter fram något specifikt. Ämnena i kategorin var mycket varierande, allt från familjerelaterade bilder till humorrelaterade videor. Alla förutom Jonna Lundell lyfte fram samhälleliga ämnen i sina Instagramflöden. Variationen för de övriga fyra influerares samhälleliga engagemang var mellan 5 och 12 procent. Sammanlagt kunde sju procent av infuerarnas inlägg kategoriseras som Samhälleliga ämnen. Kategorin Betalda samarbeten utgjorde 11,6 procent av innehållet som granskades. Variationen för de fem influerarnas inlägg som kategoriserade som Betalda samarbeten var mellan 1 och 30 procent. Fastän största delen av influerarnas inlägg varken kunde kategoriseras som Samhälleliga ämnen eller Betalda samarbeten utgjorde de här kategorierna ändå nästan en femtedel av inläggen. Det kan alltså konstateras att influerare kontinuerligt delar med sig av sina åsikter samt upplevelser när det kommer till samhälleliga frågor, och att de även kontinuerligt marknadsför på sina Instagramkonton.

Euroopan unionia syytetään usein demokratiavajeesta eli demokraattisen vastuun puutteesta kansalaisia kohtaan. Demokratiavaje merkitsee kansalaisista etääntymistä, yhteisen ja koherentin politiikan puuttumista ja usein myös julkisuusvajetta eli päätöksenteon ja kansalaiskeskustelun läpinäkymättömyyttä. Ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden esteinä voidaan nähdä eurooppalaisten suuri diversiteetti, kuten erilaiset identiteetit ja lukuisat eri kielet. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, miten Euroopan komission viestintästrategiassa esiintyvät eurooppalaisen julkisuuden ideaalit toteutuvat Instagramissa. Komission viestintästrategia ihannoi habermasilaisia keskustelun ideaaleja korostaen demokraattisen kansalaiskeskustelun tärkeyttä. Se esittelee kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka nousevassa eurooppalaisessa julkisuudessa kansalaisten ääni pääsee kuuluviin ja komissaarit voivat olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Instagram on valikoitunut tutkimuksen kohteeksi siksi, että se on yksi maailman suosituimmista sosiaalisista medioista ja erityisesti nuorten käyttäjien suosiossa. Instagramia on tutkittu vain vähän organisaatioviestinnän ja poliittisen viestinnän alustana, ja valtaosa tutkimuksesta on painottunut yksittäisiin käyttäjiin. Tutkielmassa havaitaan, että Instagramissa ei juuri synny aitoa kansalaiskeskustelua: suurin osa kommenteista ei tuo keskusteluun lisäarvoa eikä komissio itse ole aktiivisesti keskustelussa mukana. Aineisto osoittaa, että komission strategiassa esiintyviä habermasilaisia ideaaleja on vaikea toteuttaa käytännössä, eivätkä ne välttämättä sovi sosiaalisten medioiden toimintaympäristöön. Kansalaisten tavoittaminen sekä rationaalisen keskustelun puute ovat edelleen Euroopan julkisuusongelman ytimessä. Tutkielma ehdottaa, että julkisuutta tulisi kenties ymmärtää uusilla tavoilla Habermasin kritiikin kautta esimerkiksi Mckeen postmodernin julkisuusteorian tai Mouffen kiistelevä moniarvoisuuden kautta.

This MA thesis explores the use of English on Instagram in the Finnish capital region that consists of the municipalities of Helsinki, Vantaa, Espoo and Kauniainen. Building on previous research on Virtual Linguistic Landscapes and English as a lingua franca, this thesis investigates the extent to which English is used in the study area and how different types of areas and locations differ in terms of English use in the study area. For this purpose, I use geotagged social media data and methods from the fields of natural language processing and geoinformatics. Firstly, I analyse the general linguistic make-up of the study area to understand the use of English in relation to other languages. Secondly, I analyse and compare how the use of English and Finnish are spread geographically across the Finnish capital region on Instagram and identify spatial clusters by means of spatial autocorrelation analysis. Lastly, I seek to provide further insights into the different types of locations where English, Finnish and other languages are used by using the Corine Land Cover inventory for categorising different types of locations. The results of this study show that the English language has a very strong presence as the second most used language in the Virtual Linguistic Landscape of the Finnish capital region. English is used especially often by users who use more than one language on Instagram. The spatial patterns of English use show that the language is used particularly often in the Helsinki city centre, western Helsinki and eastern Espoo and least in north-eastern Helsinki and Vantaa. English has a strong presence in essentially all the studied location types, especially in commercial and urban contexts. The relative proportions of English use are highest at airport areas and lowest in various sport and leisure facilities, where Finnish is used significantly more than any other language. In the analysis, I also include frequent observations on Finnish and other languages, which provide further insights into the rich Virtual Linguistic Landscape of the capital city region.

Avhandlingen undersöker unga kvinnors uppfattning om hälsa i relation till hälsotrender och kroppsideal. Syftet med denna avhandling är att granska den sociala kroppen som identitetsskapande och som en social konstruktion. Avsikten är att skapa en förståelse för unga kvinnors relation till hälsosamhet. De centrala forskningsfrågorna lyder: ”Vilka hälso- och kroppsideal definieras av unga hälsointresserade kvinnor?”, ”Vilka kopplingar går att dra mellan den disciplinerade vältränade kvinnan och vår samtid?” samt ”Hur framställs en hälsosam livsstil och hur kan denna förstås i relation till identitet och position i samhället?”. Avhandlingens empiriska material består av kvalitativa intervjuer med fyra finlandssvenska kvinnor i åldrarna 21–24 som definierar hälsa som ett stort intresse, som tränar på gym och som dagligen använder sig av det sociala mediet Instagram. Intervjuerna analyserades med hjälp av innehållsanalys, diskursanalys och kritisk diskursanalys. Det teoretiska ramverket för avhandlingen består av synen på kroppen som projekt och som en arena där samhälleliga maktförhållanden kan ta sig uttryck. De slutsatser som kunnat dras av analysen visar på att de unga kvinnorna identifierar ett samhällsideal som innefattar att vara hälsosam, träna och äta hälsosam kost. De betonar en kultur där hälsosamma vanor porträtteras som viktiga och ändamålsenliga. Den hälsosamma individen kan förstås i relation till ett prestationssamhälle och till en arbetsmarknad som glorifierar effektivitet, prestation och produktivitet. Respondenterna betonar även gråzoner gällande hälsosamhet och lyfter fram ätstörningars komplexitet. De upplever krav på att passa in i rådande kvinnliga kroppsideal och belyser ett individualistiskt samhälle. De betonar även att det är av värde att förhålla sig kritiskt till diskussioner kring hälsa som kan vara motstridiga. Avhandlingen bekräftar även tidigare forskning gällande det sociala mediet Instagram som en kanal för jämförande av kroppar.

Yhteiskunnassa näkemykset ikääntyneistä ja ikääntymisestä vaihtelevat ajasta riippuen. Viime aikana ikääntyneisiin liittyvä julkisuuskuva on liittynyt huoltosuhteeseen, hoitajapulaan ja ikääntyneiden heikkoon toimintakykyyn. Tämän näkemyksen rinnalle on tullut vahvasti ajatus aktiivisesta ja onnistuneesta ikääntymisestä, jolla ikääntymiseen liittyviä negatiivisia stereotypioita on pyritty yhteiskunnassamme heikentämään. Lähestymme ikääntymistä mistä tulokulmasta tahansa, vaikuttaa se siihen kuinka ikääntyneet itse itsensä näkevät. Ikääntymisen julkisuuskuvaa on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksessa, mutta lähtökohtana ovat olleet pääsääntöisesti mediatekstit. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää millainen kuva ikääntyneistä luodaan visuaalisten kuvien kautta. Tutkimuskysymykseni on: Millainen kuva ikääntyneistä muodostuu Instagram-kuvien perusteella. Aineisto koostui 316 Instagram-kuvasta, jotka kerättiin Instagram-tileiltä. Jokaisessa aineistoon valitussa kuvassa esiintyi tulkintani mukaan ikääntynyt henkilö. Aineisto analysoitiin Erving Goffmanin luoman kehysanalyysin avulla, jossa on hyödynnetty Eeva Luhtakallion sovellusta visuaalisesta kehysanalyysistä. Löysin kahdeksan erilaista kehystä, jotka kuvaavat ikääntyneistä esitettyjä kuvia; aktiivisuuden, oppimisen, hoivan, menestyksen, merkityksellisyyden, tunteiden, yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden kehykset. Ikääntyneistä voi siis kuvien avulla luoda heterogeenisen kuvan. Tärkeä tutkimuksen huomio oli, että näille kaikille kehyksille yhtenäinen piirre oli se, että ne kuvaavat ”onnistunutta ikääntymistä” monipuolisesti. Sen sijaan toimintakyvyltään hauraampia ikääntyneitä ei aineiston kuvissa näkynyt. Tässä tutkielmassa aktiivisuuden ja oppimisen kehykset olivat eniten edustettuina. Puolestaan menestyksen ja hoivan kehykseen sisältyviä kuvia löytyi aineistosta vähiten. Ikääntyneistä muodostuva kuva kaipaa edelleen ikääntyneiden kuvaston monipuolistumista. Vaikka tuloksista on selvästi nähtävissä se, että ikääntymistä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, on esimerkiksi vähemmistöt ja vanhimmat vanhat kuvissa harvoin edustettuina. Koenkin, että sosiaaliseen mediaan kaivataan ikääntyneiden kohdalla entistä enemmän sosiaalityön ja ikääntyneiden omaa näkökulmaa, joka voi tarjota tätä hetkeä rikkaamman ja todentuntuisemman lähestymistavan ikääntymiseen. Toisaalta on tärkeä vaalia voimavaralähtöistä kuvaa ikääntyneistä, joka voi edesauttaa yhteiskunnan suhtautumista ikääntyneisiin. On kuitenkin muistettava, että onnistunut ikääntyminen merkitsee yksilötasolla paljon enemmän kuin mitä tämän hetken visuaaliset kuvat antavat olettaa.

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten Instagramia käytetään inspiraation lähteenä käsityössä tai käsitöiden tekemisessä. Lisäksi luokiteltiin inspiroivia piirteitä eli selvitettiin, millaiset asiat koettiin inspiroivaksi. Ashby ja Johnson (2010) ovat listanneet viisi eri kategoriaa kohteen tulkintaan vaikuttavista piirteistä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyviä piirteitä luokiteltiin näiden viiden eri kategorian mukaan. Kohteen tulkintaan vaikuttavia piirteitä ovat esteettiset, assosiaatioon perustuvat, havaitut, emotionaaliset ja tyylipiirteet (Ashby & Johnson 2010, s. 48). Tutkimuksen aineisto kerättiin Instagramista kyselyn avulla. Linkki kyselyyn julkaistiin käsityö -aiheisella Instagram -tilillä, jotta kohderyhmä käsitöistä kiinnostuneita Instagramin käyttäjiä saavutettiin. Kysely oli kvalitatiivinen ja sen tuottama aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysissa oli mukana yhteensä 52 vastausta. Kyselyssä oli sekä avoimia- että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuvan merkitys inspiraation synnyssä. Kaikki vastaajista kuvasivat inspiroituneensa Instagramissa nähdystä materiaalista. Samaistumisen tunne tai materiaalin tuottaman assosiaation yhteensopivuus oman elämäntilanteen kanssa koettiin inspiroivaksi. Myös materiaalissa esiintyvät värit sekä visuaalisuus olivat merkittävässä osassa inspiraation synnyssä. Toisaalta vastauksissa korostui persoonallisuus sekä yksilölliset erot myös inspiroivan materiaalin suhteen. Voidaan kuitenkin todeta, että Instagramia käytetään käsityön inspiraation lähteenä ja Instagramissa olevat kuvat toimivat olennaisena välineenä inspiraation syntymiselle.