Browsing by Subject "Internet"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan internetissä 2000-luvulla kehkeytynyttä anonyymia verkkokulttuuria. Kulttuuri syntyi kuvalaudoilla, jotka ovat keskustelupalstan tyylisiä internet-sivustoja, joiden käyttäjät ovat toisilleen anonyymeja. Suomalainen vastine maailman suurimmalle kuvalaudalle 4chanille on vuonna 2011 perustettu Ylilauta, jolla vierailee kuukausittain yli miljoona käyttäjää. Suosio perustuu sääntelemättömään ja nimettömään keskusteluun, joka tuottaa räävitöntä ja arvaamatonta sisältöä. Tutkimuksessa pohditaan sitä, millainen alusta Ylilauta on verkkokulttuurin toiminnalle sekä millaisia teemoja keskustelussa esiintyy. Lopulta tarkastellaan myös sitä, miten anonymiteetti vaikuttaa verkossa olemisen kokemiseen. Teoreettinen viitekehys sisältää ontologisen ja epistemologisen pohjan verkkokulttuurin tutkimiselle. Anonyymin yhteisön katsotaan olevan kasvoton joukko, joka ymmärtää olemisensa ryhmän kautta. Ontologinen pohdinta ammentaa Martin Heideggerin filosofiasta, jonka teoria kulminoituu Dasein-käsitteeseen. Daseinin avulla oleminen selittyy universaalin subjektin kautta, aivan kuin Ylilaudan käyttäjät ymmärtävät olemisensa anonyymina subjektina. Epistemologinen teoria perustuu Deleuzen ja Guattarin rihmaston käsitteelle. Ylilaudan ja internetin rakenne on kuin rihmasto, jossa informaatio liikkuu loputtomasti miljoonien anonyymien käyttäjien välillä. Rihmasto on vastakohta hierarkkiselle tietomallille, jossa informaatio liikkuu alhaalta ylöspäin ennalta määrättyjä polkuja pitkin. Tutkimusmetodina käytetään etnografiaa. Menetelmä tarkentuu netnografiaksi, joka on Robert Kozinetsin muotoilema osallistuvan havainnoinnin menetelmä internet-ilmiöiden tutkimiseen. Aineisto koostuu havainnoista, joita kerätään syksyllä 2012 seitsemän viikon aikana yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi keskustelujen sisällöstä tehdään teemoittelua, jonka tuloksena on yhdeksän erilaista teemakategoriaa. Havainnoinnin eettisinä perusteina on verkkosivun julkisuus ja käyttäjien anonymiteetti. Vaikka havainnot perustuvat ihmisten teksteihin, ei niistä paljastu kirjoittajan identiteettiä. Tutkimustulokset johdetaan netnografialla tehdyistä havainnoista. Ylilaudan keskustelu koostuu viestiketjuista eli langoista. Langat vanhenevat nopeasti, sillä uusia lankoja perustetaan jatkuvasti. Ylilauta onkin kulttuurin alustana hektinen ja nopeasti muuttuva. Teemoittelun perusteella Ylilaudalla keskustellaan fokusoiduista teemoista, kysytään neuvoja ja jaetaan internet-sisältöä. Anonyymin verkkokulttuurin käyttäjät nimeävät itsensä Nyymeiksi. Käyttäjät eivät tiedä toisistaan mitään, sillä kirjoittajan alkuperä ei ole koskaan tiedossa. Autenttisuuden dilemmaksi kutsuttavaan ongelmaan on kehitetty Ylilaudalla mekanismeja, joilla kirjoittajan identiteettiä anonymiteetin takana pyritään selvittämään. Johtopäätöksenä anonyymin verkkokulttuurin nähdään edustavan postmodernia alakulttuuria, joka on täysin virtuaalinen, mutta sisältää silti kulttuurisia elementtejä kuten yhteisöllisyyttä, traditiota ja omaa kieltä. Anarkistinen alakulttuuri vastustaa sosiaalista mediaa ja internetin sääntelyä.

The study aims to depict how black metal scene members see black metal, the scene and their own identities in the changing, global mediascapes of today and how they (re-) negotiate these elements in these circumstances. In the last two decades, the new ICT have changed the world and equally so musical scenes. The question to be answered then is how a global subculture like black metal that highly values obscurity and has a strong ideology reacts to these changes as these developments result in concepts such as scene, space, identity and authenticity being challenged in today’s globalized world. Despite the little academic attention that black metal has received, it is not only interesting musically with black metal being one of the newest and most extreme metal subgenres but the black metal scene and its practices are noteworthy because of their unique connection of music and ideology as well as the global network that has existed since black metal’s inception. A qualitative multi-method research design is used to achieve an understanding of both experiences and thoughts of individual scene members as well as to try to discover a wider scenic development, negotiation behaviour and to draw a picture of scenic media use. The data was gathered by starting a thread in an online discussion forum and conducting six semi-structured interviews both face-to-face as well as online through email and written Skype chats. Scenic material such as magazines and documentaries were collected and used to support the other two data sets and add more nuances. All these materials were analysed thematically from an insider researcher perspective. In conclusion, it can be said that while there clearly was a phase of conflict in the scene to adapt to the developments it seems they have enforcedly been accepted and are seen as part of an inevitable evolution. The Internet has become the dominant media used in the black metal scene. It is acknowledged that the Internet makes access easier and faster, it shrinks the world. This is seen both as positive and negative. Scene members see it as beneficial personally as the Internet allows inexpensive and fast access to information and communication tools. For the scene however, it is seen as a threat since it renders black metal more visible and provides easier accessibility for everyone. While black metal in its core has not changed and its ideology has remained the same, the scene has developed, grown up and become more diverse and fragmented as well as lost some of its restrictiveness.

The importance of the computer and information technology has increased significantly with the introduction of the Internet. The technologies should not be reduced to selling and purchasing functions but should also be used as research and business intelligence tool, as well as information source. This study compares the performances of the Finnish and German sawmilling & paper industry by evaluating their public communication. The forest sector has been traditionally important for the economy of both countries and they belong to the global players. In conjunction with the performance analysis, a neural network tool is compiled, optimized and tested. It combines a study related categorization application and the Kohonen’s self-organizing map (SOM). The objective of the automated categorization is to lower manual work and to evaluate text contents more accurately – by taking also the possible future use into account. The research includes two interlinked approaches: web page and performance analysis. The web page analysis compares the design and content of the forest industry companies’ Internet sites. In addition, it is used to select and define the relevant enterprises for the performance analysis. 14 Finnish and 10 German sawmills, as well as 5 Finnish and 12 German paper and paperboard producers fulfilled the research requirements (data collection 2013). The performance analysis is implemented by a content analysis and SOM Tool. The word count data of the content analysis is sorted with a customised classification frame based on the Global Reporting Initiative Guideline and evaluated with the SOM. The SOM algorithms reduce multidimensional, large and complex data to lower dimensional maps which visualizes the distribution of the companies’ performance categories. The results indicate that the business cultures of the selected companies are similar. A closer examination reveals that the clustering by sector is more emphasized that by country. The more detailed determination of the SOM divides the paper sector further by their origin. Most obvious are the differences between sawmill and Finnish paper industry. The sawmill sector highlights especially product, service and macro-environment related aspects. Small German sawmills emphasized further tradition and history The paper sector stressed social responsibility, corporate structure, external activities and environmental issues. Inside the paper sector, the Finnish companies point out corporate strategy, development, organizational profile categories and economical performances. The German paper sector highlights in particular environmental issues and public relation. The web page analysis and related studies evaluate the corresponding categories similarly to the present research and thus support the results of the SOM approach.

Ihmisten mahdollisuudet olla tekemisissä lääketieteen ja terveydenhoidon kanssa ovat moninaistuneet jamuuttuneet selvästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhtäältä molekyylibiologia, geeniteknologia ja lääketeollisuus kehittävät yhä erilaisempia mahdollisuuksia sairauksien hoitoon. Samalla hyvinvointivaltioissailmenneet poliittiset muutokset ovat synnyttäneet paineita muuttaa julkisen terveydenhuollon käytäntöjä ja tapoja, joilla ihmiset ovat tekemisissä palvelujärjestelmän kanssa. Internet ja uusi viestintäteknologia liittyvät olennaisesti terveydenhuollon muuttuviin käytäntöihin. Terveydenhuollon asiakaskeskeisyyttä vahvistamaan julkishallinnossa on käynnistetty useita sähköisiä terveydenhuollon projekteja. Tutkielmassa lähestytään kansanterveyden edistämiseen valjastettuja verkkopalveluita teorialähtöisesti foucault’laista hallinnan analyyttista ja toimijaverkkoteoreettisesta näkökulmaa yhdistäen. Tarkastelun kohteeksi on valittu yksittäinen, sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämä Hyvinvointipolkuterveysportaali, joka sisältää erilaisia sovelluksia ja testejä oman terveydentilan arvioimiseen ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Tutkielmassa ei käytetä erillistä metodia, vaan tavoitteena on muodostaa kahden lähestymistavan välinen synteesi, jolla selvittää yhtäältä sitä, miten elintavat tuodaan portaalin käytön yhteydessä hallinnan kohteeksi ja toisaalta siten, miten hallinnan subjektin muotoutumista voidaan teorioiden valossa hahmottaa. Keskeiseksi käsitteeksi nousee toimijaverkkoteoreettisesta ajattelusta tuttu kääntämisen (translation) käsite, jonka avulla on mahdollista tarkastella yhtäältä teknologisen ja inhimillisen kytkeytymistä toisiinsa ja toisaalta sitä, miten hallintakäytännöt ja itsen muovaamisen käytännöt liittyvät yhteen. Siinä missä Foucault’n tutkimuskysymykset elämän tulemisesta hallinnan kohteeksi ja subjektin rakentumisesta olivat ennen kaikkea historiallisia ja koskivat pitkiä ajanjaksoja, edellyttää toimijaverkkoteoria keskittymään konkreettisesti empiiriseen nykyhetkeen ja purkamaan siinä itsestään selviltä näyttäviä toimijoita ja ilmiöitä nykyisyydessä, joka on yhä vahvemmin erilaisten viestintäteknologioiden välittämää. Hylkäämällä perinteinen yhteiskuntatieteissä vallinnut jako luontoon ja teknologiaan,inhimilliseen ja ei-inhimilliseen toimijaverkkoteoria antaa mahdollisuuden lähestyä ennakkoluulottomasti erilaisia ilmiöitä sekä toisaalta itsen ja ulkoisen hallinnan välisiä jännitteitä. Tarkasteltaessa subjektiksi muodostumista konkretisoituu hallinnan strategioiden toteutumisen epävarmuus.Portaalia ei voida tarkastella yksinkertaisesti paikkana, jonne asiantuntijuus puhtaana siirtyy ja josta se edelleen liikkuu sellaisenaan käyttäjien ajatuksiin ja käytöksen osaksi. Elämän kontrolloimattomuus herättääkin kysymyksen siitä, miten hallinnan analytiikan ja toimijaverkkoteorian avulla voidaan ymmärtää se verkostojen ulkopuolelle jäävä mahdollisuuksien kenttä, johon nykyinen hallinta pyrkii yhä hanakammin puuttumaan.

The internet is a popular channel for finding information. The search queries entered into a search engine contain a huge amount of data, but can it be used in economic forecasting? This thesis investigates if Google searches observe the changes in the Finnish housing market. The focus is this thesis is in housing price and home sales forecasting. Google search data is collected from Google Trends. Google Trends provides data describing the popularity of search queries. Google Trends data is updated every day and thus its publishing frequency is much higher in comparison with the official housing market data. The difference in publishing frequency can help to predict changes in housing markets before the official data is revealed. To evaluate the usefulness of Google data a simple model is extended with the Google search index. The forecasting ability of the simple model and the model with Google searches are then compared. Both models are used to forecast the current values of housing market indicators as well as forecasting near-future values. Furthermore, the Granger causality test is employed to investigate if Google searches are useful in forecasting housing market variables. The robustness of the results is studied using the fixed effects model. Also, housing price changes are forecasted as a robustness check. The results suggest that Google searches are useful in forecasting the Finnish housing market. Adding Google searches to a simple housing price forecasting model improves the accuracy of the contemporaneous forecast by 7.5 percent on average. Google searches improve contemporaneous home sales forecast by 15.9 percent on average. Also, the Granger causality test suggests that Google searches are useful in forecasting home sales. The findings are not as clear for Granger causality between Google searches and housing prices. The Granger causality test results suggest that Google searches could be useful in forecasting the current housing prices but not future values. The results also suggest that Google searches improve the near-future forecasts of both indicators.

Mitt syfte med denna avhandling är att skapa en förståelse för effekterna av informationsdelning om företag samt företagens produkter och brand på internet. Avhandlingen grundar sig på tidigare forskning och den skall besvara frågan om och hur konsumenter påverkas av andras inlägg och värderingar av företag samt företagens produkter och brand. Därtill avser avhandlingen svara på om det finns en skillnad mellan effekten av positiv eller negativ information. Konsumenters användning av internet för att söka information om ett företag och företagets brand eller produkter har ökat. För att hitta information om kvaliteten och upplevelserna av en produkt, söker konsumenterna sig till olika webbsidor och virtuella grupper. Detta för att få den informationen som de behöver för att göra sitt val. Det kan uppkomma vissa konsekvenser av att man använder internet som en informationskälla. Fenomen som negativ bias, massbeteende och riskbeteende kan påverka personer som både delar informationen och använder sig av informationen. Negativ bias är i detta sammanhang det fenomen då konsumenter påverkas mer och har mer tillit till negativ information. Litteraturstudiens resultat visar att olika fenomen såsom negativ bias, massbeteende, riskbeteende och självförtroende kan påverka konsumenters val av företag och produkt. Dessa fenomen kan styra konsumenten att ändra sin attityd och sitt val. Det finns motstridiga argument gällande effekten av positiv eller negativ information. Majoriteten anser att negativ information verkar ha en starkare effekt på konsumenter. Alla begrepp, förutom negativ bias kan ha att göra med en strävan att vara medlem i en grupp, medan negativ bias är ett inlärt fenomen. Genom att skapa en förståelse för hur konsumenter påverkar varandra på internet och vilka sociala fenomen som anses finnas i informationsdelningen, kan värdefull information fås gällande hur beteende på internet kan leda till att falsk information och hur internet skulle kunna bli en säkrare informationskälla i framtiden.

Digitaalisuus muuttaa perinteistä markkinointia ja internet vahvistaa asemaansa yhtenä tärkeimpänä tämän ajan markkinointimediana. Myös aikakauslehtikustantajat elävät ajan hengessä ja digitaalisten liiketoimintojen kehittämiseen panostetaan entistä tuntuvammin. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on kuluttajien käyttäytyminen lehtien internetistä ostamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Kirjallisuusosiossa tarkastellaan kuluttajan ostokäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, jotka ohjaavat kuluttajan ostopäätösprosessia. Yleisen ostopäätösprosessin vaiheiden kuvailun lisäksi ilmiöön tuodaan internetin vaikutuksen näkökulmaa. Kirjallisuusosio toimi empiirisen tutkimuksen pohjana, jonka tavoitteena oli selvittää kuluttajien käyttäytymistä lehtien tilaamiseen liittyvän ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tarkempaa tietoa siitä, missä ostopäätösprosessin vaiheissa ja miten kuluttaja internetiä käyttää. Tutkimuksen tuloksista on johdettu tietoa aikakauslehtikustantaja Sanoma Magazines Finlandille, missä ostopäätösprosessin vaiheessa lehtien tilaamiseen liittyvä internetmainonta on tehokkainta ja millä tavoin lehtikustantajat pystyvät hyödyntämään internetmainonnan työkaluja parhaiten. Empiirisessä tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin internetkyselynä. Tutkimuksen perusjoukko muodostui Sanoma Magazines Finlandin sähköisen suoramarkkinoinnin asiakas- ja markkinointirekisteristä, josta tasaväliotannalla poimittiin 5000 henkilön otos. Otosjoukolle lähetettiin sähköpostitse saatekirje, josta oli linkki E-lomakepalvelun avulla toteutetulle kyselylomakkeelle. Lopullinen aineisto koostui 555 palautuneesta hyväksytystä kyselystä. Aineisto analysoitiin SPSS –ohjelmalla ja E-lomakepalvelulla suorin jakaumin sekä ristiintaulukoimalla. Internetin kautta tilataan yleisimmin painettuja tarjoushintaisia lehtiä itselle suoraan lehden kustantajalta. Internetistä tehdyt lehtiostot painottuvat ennalta suunnitellun puolelle. Lehtiä jätetään tilaamatta internetistä, koska halutaan välttää tilauksesta mahdollisesti seuraavaa jälkimainontaa, ei haluta välittää henkilökohtaisia tietoja internetin välityksellä tai irtonumero ostetaan mieluummin kaupasta. Internetin välityksellä kuluttajien tarpeita lehtitilaukseen pystytään herättelemään parhaiten uutiskirjeiden ja sähköpostien, lehtimainosten, kustantajan internetsivuilla saatavilla olevan tiedon sekä word-of mousen eli ystävien suosittelujen avulla. Internetmainoksissa kuluttajien huomio kiinnittyy useimmin hintaan, mainoksen otsikkoon ja tekstisisältöön sekä tilaajalahjoihin. Lehtiin liittyvää tietoa hankitaan ja vertaillaan useimmin uutiskirjeen, sähköpostin, kustantajan internetsivujen ja artikkeleiden välityksellä. Hakukoneita käytetään lehteen liittyvän tiedon hankintaan ennakoitua harvemmin. Eniten tietoa haetaan liittyen lehden sisältöön, lehtitarjouksiin ja lehtien hintoihin. Lehden valintaan vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä ovat lehden sisältö, ilmestymistiheys ja maine, lehden sisällön ja ulkoiset ominaisuudet, tilauksen hinta sekä kustantajan tarjoama asiakaspalvelu ja internettoiminnot. Lehden internettilaamisessa kriittisessä osassa on tilauslomake. Tilauslomake jätetään usein täyttämättä, mikäli lehtitilaus tai tilaajalahja on odotuksia vastaamaton, sivuston ulkoasu aiheuttaa ärsytystä, tilaussuvut ovat hitaat sekä mikäli internetsivujen tai tilauslomakkeen selkeydessä ja toimivuudessa tai tiedon laadussa ja määrässä on puutteita. Kustantajien sivuille kaivattiin jonkin verran myös henkilökohtaista palvelua.

There are now internet-based interventions for most of the common mental health disorders, and the evidence for their effectiveness indicates that these treatments are a promising way to improve the availability of mental health services. Given that there are, however, only few interventions for psychotic disorders, the objective of this review was to describe the content of these interventions and to assess their effectiveness. The reviewed web-based interventions for psychotic disorders consist of psychoeducation, social support and therapeutic exercises. Multimedia content was utilized in psychoeducation, and moderated internet forums were an essential part of interventions that offered social support. The therapeutic sessions consisted of independent exercises, which emphasized ways to recognize harmful thoughts and develop coping skills. The interventions were considered feasible and helpful for the most part. There is also promising evidence for treatment effects, especially with regard to depression and psychosocial functioning. Due to methodological deficiencies, however, the evidence is scarce. In the future researchers should focus on systematic research with strong methodological quality. It is also important that the development of these interventions is user-centered. In addition, there is remarkable variation as far as effectiveness is concerned, and the underlying causes should be unraveled.

Teknologian kehityksellä on tutkimuskirjallisuuden mukaan ollut suuri vaikutus yhteisöjen syntyyn, ja joidenkin tutkijoiden mukaan yhteisöllisyys on vaarassa kadota ja kaatua postmodernin ajan yksilöllisyyden ihanteen tieltä. Toiset tutkijat taas ovat sitä mieltä, että yhteisöllisyys ei ole kadonnut, vaan se on muuttanut muotoaan – ihmiset voivat muodostaa yhteisöjä myös välittyneesti, vaikka eivät olisi koskaan tavanneet toisiaan kasvotusten. Tutkimuksessa tarkastellaan internetissä toimivaa maahanmuuttokriittistä Hommaforum-yhteisöä kahdesta näkökulmasta: sen pohjalta, millaisia yhteisöllisiä piirteitä internetissä syntyneessä yhteisössä yhteisöllisyyttä käsittelevän teoreettisen viitekehyksen valossa on, ja miten sen voi nähdä toimivan Pierre Rosanvallonin (2008) ajatusten mukaisesti vastademokraattisena toimijana maahanmuuttopolitiikan osalta aikana, jolloin politiikka on hyvin epäpoliittista. Tutkimuksessa käytetään aineistona kymmentä Hommaforumin jäsenen haastattelua ja havaintopäiväkirjaa, joka on kirjoitettu foorumilaisten kokoontumisten pohjalta vuoden 2012 aikana. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tämä tutkimus osoittaa, että maahanmuuttokriittisen ryhmän yhteisyys muodostuu samanmielisten jäsenten yhteisten symboleiden ja rituaalien ympärille, jotka ovat keinoja erottautua muista ryhmistä – sen voidaankin ajatella olevan kuvan äärelle muodostunut maahanmuuttokriittinen heimo, jonka tyylin luovat omasta ryhmästä luodut positiiviset symbolit ja muista ryhmistä käytetyt negatiiviset symbolit. Internet on myös turvallinen alusta maahanmuuttokriitikoille kokoontua, sillä samanmielisten jäsenten ei tarvitse pelätä leimautuvansa rasisteiksi. Hommaforumille aluksi muodostunutta yhteisyyttä voi kuvata välittyneeksi ja symboliseksi, mutta se on muuttunut myös toiminnalliseksi yhteisyydeksi, kun jäsenet ovat alkaneet tapailla toisiaan. Hommaforum-yhteisö toimii internetissä myös poliittisena muotona. Maahanmuuttokriitikoiden voidaan nähdä toimivan vastademokraattisena liikkeenä, joka toimii maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien asioiden ja uutisten valvojana, ilmiantajana ja arvostelijana. Maahanmuuttokriitikot voidaan siis nähdä maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien ongelmien ja maahanmuuttoon liittyvien epäkohtien hälyttäjinä, jotka kritisoivat jatkuvasti maahanmuuttopolitiikan päättäjiä, uutisointia ja esimerkiksi sosiaalietuuksien väärinkäytöksiä. Foorumille onkin muodostunut eräänlaista vasta-asiantuntijuutta, koska vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen ja mediaan ei luoteta. Vasta-asiantuntijuus on vastakkaista 'valtavirtamedian' ja poliittisten päättäjien asiantuntijuudelle. Internet antaa maahanmuuttokriitikoille tärkeän ja tarpeellisen kanavan tuoda ilmi kritiikkiä ja pettymystä vallitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan, ja kritiikin ja painostuksen ansiosta epäkohtiin voidaan poliittisellakin tasolla puuttua paremmin. Vaikka maahanmuuttokriittisen yhteisön toiminta perustuu maahanmuuttopolitiikan kritiikkiin, eikä varsinaisesti maahanmuuttajien kritisoimiseen, jatkuvan ilmiannon, arvostelun ja epäilemisen vaara on se, että arvostelu muuttuu miltei pakonomaiseksi arvosteluksi päättäjiä, medioita ja huomaamatta myös yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Internet on siis tärkeä ja hyödyllinen kanava monelle maahanmuuttokriitikolle osallistua poliittiseen keskusteluun, mutta positiivinen pyrkimys arvostella ja kritisoida vallankäyttöä muuttuu helposti pakonomaiseksi ja populistiseksi syyttelyksi.

I denna avhandling prövas huruvida Attardos teori om skämtcykler går att använda för att studera internetmem. Jag utgår ifrån Shifmans definition på ett mem och Dainas metod för att kvantifiera memets variation, som jag anpassar till memet ”Me and the boys”. Jag analyserar memets variation med att kvantifiera 322 versioner av det och genom att visualisera mitt material. Jag analyserar även huruvida det ser ut då materialet grupperas enligt Attardos teori om skämtcykler, som ursprungligen beskriver verbala skämt. Mitt syfte är således att kartlägga hur memet varierar, se hur detta stämmer överens med Attardos teori samt hitta kluster inom variationen som kunde ge ledtrådar till hur internetmem utvecklas. Min slutsats är att Attardos teorin om skämtcykler går att använda för att förstå olika sorters variation inom internetmemet jag analyserat, men att dess användning för att analysera grafiskt material för med sig några svårigheter. Min avhandling är dock för begränsad för att dra mer generella slutsatser utöver det.