Browsing by Subject "Juutalaisuus"

Tutkimuksen tarkoitus on perehtyä juutalaisen elämäntapaan David Sternin teologian kautta. Lähtökohtana on juutalaisuus, mutta tähtäinpisteenä on ymmärtää messiaanisen juutalaisuuden erityispiirteitä. Tutkimuksessa selvitetään sitä, mitä on messiaaninen juutalaisuus, miten he ymmärtävät Tooraa ja kuinka sitä eletään todeksi Yeshuaan (Jeesukseen) uskovina. Teoreettinen viitekehys koostuu juutalaisuuden historiasta, Tooran tulkinnasta Uuden liiton kontekstissa ja juutalaisen elämäntavan ymmärtämisestä. Keskeisin lähtökohta on Sternin edustama uuden testamentin halakha suuntaus. Tämän messiaanisen juutalaisuuden suuntauksen henkilölle juutalainen on kuin pioneeri, joka restauroi kristinuskoa ja juutalaisuutta. Jumalusko, kolminaisuus ja Yeshuan kaksinaisluonto esitellään juutalaisin termein. Toora saa uuden merkityksen Yeshuan kautta tarkasteltuna ja suullinen Toora alistetaan kriittiseen tarkasteluun Uutta testamenttia vasten Tutkimusaineisto koostui pääosin Sternin teoksista Jewish New Testament Commentary, Messianic Jewish Manifesto ja sen päivitetystä versiosta Messianic Judaism. Näitä tukemaan etsin paljon tieteellistä tutkimusta aiheeseen liittyen. Tutkimuksesta tuli kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Systemaattinen analyysi oli tutkimusmenetelmä, jonka kautta tutkimustulokset kuvattiin. Messiaaniset juutalaiset edustivat aikanaan uudistusliikettä ja olivat kiinteä osa juutalaisuutta. Yeshua ja hänen opetuslapsensa olivat osa heitä, vaikka silloin heidän tunnettiin nasaretilaisina ja juutalaiskristittyinä. Kristinuskon tullessa yhä enemmän pakanakristillisten henkilöiden haltuun yhteys juutalaisuuteen ja myös sen messiaaniseen haaraan katkesi pitkäksi aikaa. Vasta 1800-luvun lopulta siionistisen liikkeen ja Israelin valtion synnyn kautta messiaanisen juutalaisuus koki uuden tulemisen 1970-luvulla. Tämä mahdollisti sen, että Yeshuaan uskovat juutalaiset saattoivat omaksua jälleen oman uskonnollisen identiteettinsä. Stern oli yksi heistä, jotka loivat teologista viitekehystä tälle nuorelle liikkeelle. Näin Tooraan ja juutalaisiin tapoihin liittyvät kysymykset alkoivat saada käytännöllisiä vastauksia. Tutkimustulokset vahvistavat sitä käsitystä, että messiaaniset juutalaiset tahtovat pysyä omassa juutalaisessa identiteetissään ja elää sitä todeksi tänäkin päivänä.

Tutkielman aiheena on Suomen tasavallan presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä toimineen marsalkka Mannerheimin yksityiskirjastossa oleva uskonnollinen ja katsomusperäinen kirjallisuus. Tutkielmassani selvitän uskonnollisen ja katsomusperäisen kirjallisuuden määrää sekä sitä, mikä merkitys tällä kirjallisuudella on ollut Mannerheimin maailmankatsomukseen. Tutkielman keskeisimmän tutkimusaineiston muodostaa Mannerheimin yksityiskirjasto. Yksityiskirjastoon sisältyvistä niteistä on laadittu erillinen taulukko, johon on koottu kirjaston uskonnollinen ja katsomusperäinen aineisto. Lisäksi tutkielmassa käytetään yleistä tieteellistä kirjallisuutta koskien Mannerheimia, Mannerheimin puheita sekä hänen muistelmiaan. Tutkielmassani olen käyttänyt metodina kirjahistoriallista metodia ja systemaattista metodia. Kirjastossa olevia niteitä on tarkasteltu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimustulokset on esitetty taulukoiden muodossa. Mannerheimin yksityiskirjasto koostui useita eri uskontoja ja maailmankatsomuksia käsittelevistä niteistä. Lähes puolet teoksista käsittelivät kristinuskoa, mutta myös juutalaisuus, islam, idän uskonnot, kansalliseepokset, uskonnollinen kaunokirjallisuus ja vapaamuurarius olivat edustettuina. Kirjaston perusteella Mannerheim on ollut edellä mainittujen uskontojen lisäksi kiinnostunut muun muassa magiasta, meditoinnista sekä vapaamuurariudesta. Eri katsomuksien voidaan näin ollen sanoa olleen kirjastossa edustettuina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Mannerheim on ollut laajasti kiinnostunut eri katsomusperinteistä. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Mannerheim kunnioitti muita uskontoja ja erilaisia näkemyksiä. Tämä ilmenee niin hänen Kaivopuiston kotinsa sisustuksessa kuin hänen käytöksessään eri katsomuksia ja niiden edustajia kohtaan. Mannerheim tiettävästi valjasti kristinuskon osaksi omaa julkisuuskuvaansa, mutta ei ole tiedossa, kuinka vakaumuksellisesti Mannerheim itse harjoitti kristinuskoa. Kunnioitus muita katsomuksia kohtaan saattaa juontaa juurensa jo Mannerheimin lapsuudesta. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Mannerheim joutui usein sopeutumaan uusiin ja muuttuviin tilanteisiin ja tämä sama jatkui läpi hänen koko elämänsä. Mannerheimin suorittamat tutkimusmatkat saattavat osaltaan selittää katsomusperäisen kirjallisuuden määrää hänen yksityiskirjastossaan.