Browsing by Subject "Krakova"

Tässä maisterintyössä tarkastellaan Puolan sotienvälisen ajan huomattavinta poliitikkoa marsalkka Józef Piłsudskia koskevaa uutisointia Krakovassa ilmestyneessä juutalaisessa Nowy Dziennik -sanomalehdessä vuonna 1928. Näitä uutisia oli kaiken kaikkiaan 242 kappaletta. Suurin osa eli 152 uutisista koski Puolan sisäpolitiikkaa. Uutiset voidaan jakaa aihepiireittäin uutisointiin ennen maaliskuun 1928 parlamenttivaaleja, uutisiin vaalien jälkeen sekä uutisiin kesäkuun lopulla olleen hallituskriisin aikaan, jolloin hallituksen johdossa ollut marsalkka Józef Piłsudski ajautui konfliktiin parlamentin kanssa. Nowy Dziennikin marsalkka Piłsudskia koskevissa uutisissa muita merkittäviä aiheita olivat marsalkan vapaa-aika ja matkustelu, joista uutisia oli 37 kappaletta. Suhteiden hoitoa muihin valtioihin ja ulkopolitiikkaa puolestaan käsitteli 38 uutista. Perinteisesti on pidetty itsestään selvänä juutalaisväestön tukea marsalkka Piłsudskille. Marsalkka Piłsudski oli monietnisen Puolan puolestapuhuja. Sotienvälinen Puola oli monista kansalaisuuksista koostuva valtakunta, jossa oli isot juutalais- ukrainalais- valkovenäläis- ja saksalaisvähemmistöt. Juutalaisten osuus oli noin kymmenen prosenttia koko väestöstä. Tutkimuksen tärkein havainto oli Nowy Dziennikin tuki parlamentarismille kesän hallituskriisin aikana ja sen jälkeen. Nowy Dziennik ottaa uutisoinnissaan tiukasti kantaa parlamentarismin puolesta marsalkka Piłsudskia vastaan, mutta säilyttää silti arvostavan ja kunnioittavan uutisoinnin häntä kohtaan. Uutisista välittyy myös kuva juutalaisyhteisöstä, joka tunsi olevansa osa Puolan yhteiskuntaa.

Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Krakovan kaupungin teknomusiikkiin pohjautuvaa kaupunkikulttuurin osasta - Krakovan teknoheimoa. Antropologisella kenttätyömetodilla kerätyn aineiston pohjalta olen pyrkinyt selittämään kaupunkikulttuurin toimintaa nykyaikaisessa kulttuuriteollisuuden ja postfordistisen kapitalismin määrittämässä kaupungissa. Kaupungissa, joka on vuoden 1989 jälkeen, Puolan sosialistisen järjestelmän romahdettua, ajautunut jälleen mukaan globaalin kapitalismin pyörteisiin. Kapitalismin saapumisen myötä kaupunki ja sen elämä ovat saamassa lisääntyvissä määrin vahvistuvasta urbanisoitumisesta ja postmodernin kiistellystä epookista kertovia tunnusmerkkejä. Näistä tunnusmerkeistä selvin on Michel Maffesolin tunnistama ilmiö kaupunkielämän heimottumisesta. Postmodernien kaupunkikulttuurien leimaamissa kaupungeissa ihmisten yhteisöllisyys on muodostunut eri lähtökohdista kuin perinteisissä naapurustoihin pohjautuvissa kaupungeissa. Heimottuneissa yhteiskunnissa yhteisöllisyys muodostuu kuluttamisen ja ekstaattisen yhdessäolon kautta. Krakovassa on selviä merkkejä siitä, että kaupunkiheimot ovat korvaamassa perinteisen katoliseen kirkkoon pohjautuvan yhteisön. Yksi kaupunkiheimoista on teknomusiikkiin - elektroniseen tanssimusiikkiin-pohjaava kaupunkikulttuuri. Krakovan teknoheimo on globaalin teknokulttuurin ja paikallisen tilan ehdoilla toimiva yhteisö. Sen olemassaolo perustuu toisaalta tiettyjen, dominoivien henkilöiden haluun ansaita elantonsa teknomusiikin kautta ja toisaalta heimon jäsenten tarpeesta kokea yhteisöllisyyttä muiden samanlaisen maun omaavien henkilöiden kanssa. Teknomusiikin ja -heimon tarina on alkanut vasta 1980- luvun puolen välin paikkeilla Lontoosta, mutta kuitenkin alle 20 vuodessa se on levittäytynyt lähes koko maapallon alueelle. Nopea levittäytymistahti kertoo omaa tarinaansa nykyisen kulttuuriteollisuuden voimasta. Sen kyvystä omaksua uusien, mielenkiintoisten kulttuurien tavat, symbolit ja asenteet ja tehdä niistä kulutushyödykkeitä. Tämä on selvästi nähtävissä myös Krakovan teknoheimon elämässä. Kaupungissa on toisaalta nähtävissä teknoheimon taso, jossa harrastuneisuus ja aito innostus musiikkia ja tanssimista kohtaan on määräävässä asemassa, mutta myös kulttuurikoneisto, joka yrittää markkinoida teknoheimon elämäntavan helposti omaksuttavia osia mahdollisimman laajalle yleisölle. Teknoheimon kautta puolalaisen yhteiskunnan muutos kohti urbaanimpaa ja globalisoituneempaa maailmaa on selvästi nähtävissä. Se on ollut yksi niistä monista silloista, joita pitkin kapitalismin leimaamaa kaupunkikulttuuria on rakennettu entiseen sosialismin saarekkeeseen.