Browsing by Subject "Laaja-alainen osaaminen"

Aims. The aim of this study is to examine teacher students’ perceived competence to teach 21st century skills and phenomenon-based learning and their connection to their epistemic beliefs, that formed two epistemic theories. Epistemic beliefs refer to our theories and beliefs that we hold about knowledge and learning. The aim is also to find out whether there were differences between the means of subject teacher students, classroom teacher students, or participants in the “21st Century Skills and Phenomenon-Based Projects” course in the perceived competence to teach 21st century skills and phenomenon-based learning. Methodology. The data (N = 274) was gathered from teacher students at the University of Helsinki in autumn 2019. The questionnaire used in the study is based on an assessment tool developed to assess the 21st century skills of the Finnish curricula. First, I used exploratory factor analysis to examine what kind of entities 21st century skills in this material were formed into. In addition, I formed two epistemic theories (reflective-collaborative theory and knowledge transmission theory) from the data using sum variables and used correlation coefficients to examine how respondents’ perceived competence to teach 21st century skills as well as phenomenon-based learning was related to their epistemic beliefs. Finally, I used the one-way analysis of variance to examine whether there were differences between the means of the subject teacher students, the classroom teacher students, and the averages of those who took the elective course. Results and conclusions. 21st century skills were formed into seven dimensions, but mainly in a different way than in the curriculum. The theory emphasizing collaborative knowledge building was statistically significantly related to the perceived competence to teach both 21st century skills and phenomenon-based learning. Knowledge transmission theory had almost nothing to do with perceived competence to teach these skills. There were very few differences between the groups when looking at the means of the responses. The only statistically significant difference was found between classroom teachers and subject teachers in the perceived competence in teaching “collaborative skills and performance”. Based on the expectation value theory, perceived competence predicts success in the task, so supporting an epistemic theory that emphasizes collaborative knowledge building in teacher education can improve students’ competence to teach 21st century skills and phenomenon-based learning in the future.

Kandidaatintutkielmani tavoitteena oli selvittää, millä tavalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (POPS2014) kuvataan tulevaisuuteen valmistavien tietojen ja taitojen opetusta sekä oppiainerajat ylittävää opetusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuden taidot, opetussuunnitelman perusteet sekä opetussuunnitelmatutkimus. Tutkimustehtäväni oli saada kokonaisvaltainen käsitys siitä, millä tavalla nykyisin voimassa olevaan POPS2014 on kirjattu tulevaisuuteen valmentavat taidot ja niiden opetus, sekä kelle vastuu näiden taitojen oppimisesta on osoitettu. Tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 käsitellään tulevaisuuden taitoja?” sekä ”Millä tavoin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ohjaavat oppiainerajat ylittävää opetusta?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen aineistoksi rajautui tutkimusprosessissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 luvut 1–4. Tutkimuskysymysten tarkasteluun käytettiin tutkimusmenetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä eli induktiivista analyysiä. Aineiston analyysissä edettiin induktiivisesti etsien aineistoista lauseita ja lausekokonaisuuksia, jotka koottiin taulukoihin ja teemoiteltiin tutkimuskysymyksittäin ja joita lopulta analysoitiin. Tavoitteena oli mahdollisimman kattavan kuvan muodostaminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksista laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia ja tulevaisuuden taitoja koskien. Tulevaisuuden taitoja kuvattiin aineistossa kokonaisvaltaisesti ja kattavasti niin yleisten perusopetuksen tehtävien ja tavoitteiden kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Laaja-alainen osaaminen edisti samoja tavoitteita kuin tulevaisuudentaitojen opetus. Perusopetus pyrkii valmistamaan oppilaita tulevaisuuteen ja huomioimaan moninaiset taidot, joita tulevaisuutta varten tarvitaan. Oppiainerajat ylittävää opetusta ohjattiin aineistossa tavoitteiden kautta ja toteutettiin laaja-alaisen osaamisen, eheyttämisen ja monialaisten kokonaisuuksien kautta. Vastuu oppiainerajat ylittävän opetuksen toteutustavoista, tarkemmista tavoitteista, arvioinnista ja kehittämisestä jäi pitkälti paikallisille opetussuunnitelmille. Oppiainerajat ylittävän opetuksen yhdenvertaista toteutumista valtakunnallisesti ei ohjata yhtä voimakkaasti kuin oppiaineiden kohdalla.