Browsing by Subject "Lyndall Gordon"

Tutkielmani käsittelee kääntymyksen kuvausta Lyndall Gordonin elämäkerrassa T. S. Eliot. An Imperfect Life (1999). Keskeisin tutkimuskysymykseni on, millaista käsitystä todellisuuden ja ihmisen olemuksesta teoksen kääntymyskuvaus edustaa. Tutkielmani tarkastelee elämäkerran ja sen kirjoituksen tapoja heijastaa käsityksiä ihmisenä olemisesta, identiteetistä ja ihmiskuvasta. Hypoteesini on, että sekularisaation vaikutuksesta elämäkertakirjallisuuden kääntymyskuvaukset irtautuvat kohdehenkilön kääntymykselleen antamista filosofisista ja teologisista merkityksistä. Tutkielmani tarkastelee ongelmaa yhden tapausesimerkin kautta. Teoksen keskeinen teema on hengellinen matka kohti pelastusta ja tämän matkan vaikutus ja ilmeneminen T. S. Eliotin tuotannossa. Uskonnollinen etsintä, kääntymys ja anglokatolinen identiteetti ovat teoksen keskeiset aiheet. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii elämäkertateoria, jonka suuntauksia tarkastelen totuuskäsityksen sekä ihmis- ja maailmankuvien muodostamisen näkökulmista. Johtopäätökseni on, että Lyndall Gordonin elämäkerrassa T. S. Eliot. An Imperfect Life kääntymys selitetään psykologisten tekijöiden avulla. Analyysini mukaan Eliotin ja Gordonin käsitykset siitä, mitä pelastus tarkoittaa, eroavat ratkaisevasti toisistaan. Gordon ei ymmärtänyt Eliotin näkemystä unitaarikirkon ja anglikaanikirkon olennaisista eroista eikä inkarnaation ja uhrin teologiaa. Hän kuvaa Eliotin kääntymystä yrityksenä parantaa elämää, ja sovitus jää lopulta sivuun. Gordon kiinnitti huomionsa Eliotin elämän ja teosten askeettisuutta ja kärsimystä ihannoiviin piirteisiin itsetarkoituksellisina asioina, eikä nähnyt niiden takana pyrkimystä täyteyteen Jumalassa. Jumala ja hänen ominaisuutensa sekä kysymys totuudesta eivät kuulu missään elämäkerran osassa Gordonin ydinkysymyksiin, kun hän analysoi Eliotin kääntymykseen vaikuttaneita tekijöitä. Gordon kuvaa kääntymyksen ihmisen psyykkisenä prosessina, johon vaikuttaneita älyllisiä, emotionaalisia ja esteettisiä tekijöitä hän analysoi ansiokkaasti. Väitteeni mukaan totuuden tietämiseen ja koko totuuden mahdollisuuteen skeptisesti suhtautuva asenne liukuu dekonstruktiivisesta kirjallisuustieteestä elämäkertureiden tiedostettuun ja tiedostamattomaan käsitykseen siitä, miten kohdehenkilön totuuden etsinnästä ja löytämisestä voi ja kannattaa kirjoittaa.