Browsing by Subject "Maahanmuuttajataustaiset lapset"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Maahanmuuttajataustaisista lapsista varhaiskasvatuksesta on tehty kansainvälisesti paljon tutkimusta ja myös Suomessa on tutkittu maahanmuuttajataustaisia lapsia erityisesti kouluissa, sekä esimerkiksi nuorten elämää ja identiteettiä usein nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusta näistä samoista teemoista varhaiskasvatuksen parissa on vähemmän, vaikka se on merkityksellinen näkökulma, sillä päiväkoti on usein yksi ensimmäisistä instituutioista, joita lapsi ja perhe yhteiskunnassa kohtaa. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita millaista tutkimusta maahanmuuttajataustaisista lapsista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tehty. Tutkimuskysymyksiksi muodostuvat siten 1) Minkä toimijoiden näkökulmasta maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta on tutkimuksessa lähestytty? 2) Mitä tulosten pohjalta tiedetään maahanmuuttajataustaista lapsista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa? 3) Mitä jatkotutkimusaiheita tutkimuksissa tuodaan esiin? Toteutan tutkimuksen integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii 11 suomalaisesta varhaiskasvatuksesta tehtyä tutkimusartikkelia. Analyysimetodina toimii kartoittava analyysi ja hyödynnän analyysissa postkolonialista teoriaa sekä Dervinin käsityksiä interkulttuurisuudesta kasvatuksessa. Maahanmuuttajataustaisia lapsia tukee kielitietoinen toimintakulttuuri, tiimin yhteisymmärrys kulttuurisensitiivisestä toiminnasta, sekä dialogisuus ja yhteistyö vanhempien ja henkilöstönvälillä. Fyysisesti aktiivinen toiminta, roolileikkeihin mukaan pääsemisen tukeminen, sekä yhteisen kulttuurin luominen lapsiryhmän kesken tukevat maahanmuuttajataustaisten lasten osallista roolia varhaiskasvatuksessa. Kasvattajat kokivat haasteelliseksi resurssipulan, sekä epäselvät ohjeet kielitietoisen ja inklusiivisen opetuksen toteuttamisesta. Varhaiskasvatussuunnitelmien diskurssit moninaisuuden ympärillä on monitulkintaista, mikä saattaa selittää isoja laatueroja varhaiskasvatusryhmien välillä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tarvitaan lisää tutkimusta, jossa otetaan selvää maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja lasten kokemuksista ja näkökulmista.
-
(2019)Objectives. Increase in immigrant background children shows strongly in Espoo City’s daycare and social welfare and healthcare services. In Espoo, almost one third of the clientele of speech therapy have immigrant background. Given that children spend most of their day in kindergar-ten, actions related to advancing speech therapy services should be integrated in daycare func-tions. In order, kindergarten personnel can correctly support a child who has problems in language development, should the personnel be sufficiently offered guidance and right type of supportive material for speech therapy. Moreover, tight collaboration between parents of immigrant background children and other potential rehabilitation actors is needed. Previous studies show that kindergarten teachers find collaboration with speech therapists extremely meaningful. The objective of this study was to investigate kindergarten teachers’ experiences of the services that Espoo City’s speech therapists offer to immigrant background children in kindergarten. In the focus of study were the quality and sufficiency of guidance and the functioning of collaboration between the immigrant background children’s parents and other rehabilitation actors. Methods. The data of this qualitative research was collected in semistructured theme interviews. In total nine kindergarten teachers from seven different Espoo City’s kindergartens participated in the study. Findings and conclusions. The majority of kindergarten teachers found they received too little guidance from a speech therapist. In addition, distribution of supportive material was inconsistent. It was also found that the collaboration with parents had often been challenging because of cultural and language differences, among other things. Furthermore, collaboration between other rehabilitation actors and kindergarten had also been insufficient. Lack of guidance, as well as dysfunctional and insufficient collaboration between parents and other rehabilitation actors challenge the support that is offered to immigrant background children in kindergarten related to language and other development. Therefore, it is recommended that Espoo City children’s rehabilitation services should re-evaluate their practices related to immigrant background children and improve collaboration with their parents.
-
(2020)Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden tukemisesta päiväkodissa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin eräässä yksikössä toimiviksi koettuja keinoja, joilla maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisia tai- toja ja vertaissuhteita voidaan tukea. Tutkimuskysymyksiksi muotoituivat: tarvitsevatko maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksen mukaan enemmän tukea sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden tukemiseen kuin suomalaistaustaiset lapset, vaikuttaako maahanmuuttajataustaisen lapsen sosiaalisiin taitoihin ja vertaissuhteisiin se, minkä ikäisenä lapsi on aloittanut päiväkodin, sekä millaisin keinoin sosiaalisia taitoja ja vertaissuhteita voidaan tukea päiväkodin arjessa. Tutkimuksen aineiston muodostivat viiden samassa yksikössä työskentelevän opettajan haastattelut. Aineisto kerättiin touko- ja kesäkuussa 2020 teemahaastatteluina. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina koronaepidemian takia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineistosta kerättiin opettajien näkemyksiä sekä konkreettisia tukemisen keinoja. Saatuja vastauksia analysoitiin tutkimuskirjallisuuteen peilaten. Suurin osa varhaiskasvatuksen opettajista (4/5) koki, että maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat enemmän tukea sosiaalisissa taidoissa ja vertaissuhteissa kuin suomalaistaustaiset lapset. Kaikkien opettajien (5/5) vastauksissa tuli esille se, että maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat tukea suomen kielessä. Suurin osa opettajista (4/5) oli sitä mieltä, että päiväkodin aloitusiällä on todennäköisesti vaikutusta sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden kehittymiseen, etenkin jos lapsen suomen kielen taito on heikko. Tutkimuksessa löydettiin keinoja, joilla maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalisia taitoja ja vertaissuhteita voidaan tukea: aikuisen toiminta, materiaalit ja arjenkäytänteet.
Now showing items 1-3 of 3