Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "NAFLD"

Sort by: Order: Results:

  • Pirhonen, Juho; Arola, Johanna; Sädevirta, Sanja; Luukkonen, Panu; Karppinen, Sanna-Mari; Pihlajaniemi, Taina; Isomäki, Antti; Hukkanen, Mika; Yki-Järvinen, Hannele; Ikonen, Elina (2016)
    Maksan rasvoittumisen ajatellaan joskus olevan vain metabolisen oireyhtymän hyvälaatuinen maksamanifestaatio, vaikka se johtaa, erityisesti maksan fibrotisoituessa, kasvaneeseen kardiovaskulaarikuolleisuuteen ja pahimmillaan maksasyöpään. Tästä kansanterveydellisesti merkittävästä roolista huolimatta rasvamaksa on alidiagnosoitu ja sen patogeneettiset mekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä, molemmat osin hyvien diagnostisten työkalujen puutteesta johtuen. Päätimme selvittää uusien non-lineaaristen kuvantamismodaliteettien soveltuvuutta rasvamaksan varhaisessa diagnostiikassa. Selvitimme 32 lihavuusleikkauspotilaan maksakudoskoepalojen kudosarkkitehtuurin perinteisin kudosvärjäysmenetelmin ja vertasimme tuloksia samojen potilaiden non-lineaarisesti kuvannettuihin näytteisiin. Kuvansimme minimaalisesti käsitellyistä jääleikkeistä coherent anti-Stokes Raman scattering (CARS) ja second harmonic generation (SHG) signaalit, joita hyödyntäen arvioimme näytteiden rasva- ja kollageenipitoisuuden. Kehitimme myös kuva-analytiikka-algoritmin, joka mahdollistaa kollageenisignaalin automatisoidun ja objektiivisen arvioimisen. Näytteistä mittaamamme SHG- ja CARS-signaalit korreloivat hyvin patologien arvioihin näytteiden fibrotisoitumis- ja rasvoittumisasteista, minkä lisäksi automatisoitu algoritmimme erotteli luotettavasti jopa varhaisen fibroosin normaalista kudoksesta. Myös terveiksi luokiteltujen näytteiden maksakudoksen keskellä esiintyi hienoa fibrillaarista SHG-signaalia. Tunnistamamme SHG-signaali oli spesifiä kolokalisoituen hyvin kollageeni-I- ja III-vasta-ainevärjäyksien kanssa. Tuloksemme osoittavat, että multimodaalisten kuvantamismenetelmien avulla voidaan tunnistaa maksan fibrillaarista kollageenia perinteisiä kudostutkimusmenetelmiä herkemmin. Kehittämämme kuva-analyysi-algoritmi puolestaan arvioi varhaisen fibroosin määrän nopeasti, objektiivisesti ja jatkuvalla skaalalla. Yhdessä nämä löydökset luovat edellytykset tutkia esimerkiksi maksan vähäisen fibroosin kliinistä merkitystä ja paranemistaipumusta isommissa potilasaineistoissa.
  • Lahelma, Mari (2016)
    Vähäinen fyysinen aktiivisuus lisää ylipainon ja useiden siihen liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Fyysisen aktiivisuuden mittaus mahdollistaa aktiivisuuden ja terveyden välisen yhteyden tutkimisen sekä entistä tehokkaampien liikuntainterventioiden kehittämisen. Tämän tutkielman tavoitteena oli perehtyä liikunnan mittausmenetelmiin ja pystyttää kaksi menetelmää tutkimusryhmän käyttöön. Yleisimpiä fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä ovat kyselykaavakkeet, kaksoismerkattu vesi, kiihtyvyysmittari, askelmittari, sykemittari ja gyroskooppi. Näistä kyselykaavake on laajasti kliinisessä käytössä sen käytön helppouden ja edullisuuden ansiosta, ja se soveltuu hyvin käytettäväksi isoissa tutkimusryhmissä. Sen heikkouksia ovat epätarkkuus ja subjektiivisen raportoinnin epävarmuus. Objektiiviset menetelmät, kuten kaksoismerkattu vesi, askel- ja kiihtyvyysmittari sekä gyroskooppi, mahdollistavat tarkemmat ja luotettavammat mittaustulokset, mutta ovat kalliimpia ja tulosten saaminen hitaampaa. Tutkielmassa hyvin validoitu Aktiivisuuskyselylomake (Modifiable Activity Questionnaire) suomennettiin ja sen käyttöä testattiin haastattelemalla se kymmenellä koehenkilöllä. Lisäksi otettiin käyttöön aktiivisuusmittari ActiGraph wGT3X-BT samassa tutkimusryhmässä, ja kokeiltiin sen käyttöä samoilla koehenkilöillä. Pystytettyjä menetelmiä tullaan käyttämään rasvamaksatutkimukseen osallistuvilla potilailla HUS Kliinisen tutkimuksen rasvamaksatutkimusyksikössä.
  • Jian, Ching (2016)
    Non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) is currently the most common liver disease in the western world. The human intestinal microbiota possesses enormous metabolic and immunomodulatory capabilities, and together with increased intestinal permeability, changes in the microbiota have been linked to the development of NAFLD. However, human studies so far have yielded contradictory findings regarding the compositional microbiota changes and provided little mechanistic understanding due to the predominance of cross-sectional studies. The aim of this study was to study human intestinal microbiota and gut permeability in NAFLD. Real-time PCR was employed to quantify the key intestinal bacterial groups in overweight or obese subjects with (n = 12) and without (n = 19) NAFLD, and in response to hypercaloric overfeeding, where participants were provided with three compositionally distinct diets to temporarily increase liver fat. In addition to the comparative analysis, the microbiota results were correlated to serum markers of intestinal permeability and metabolic endotoxemia, as well as clinical parameters related to NAFLD. The results show that host lipid metabolism and the gut microbiota, specifically Bacteroidetes and Clostridium cluster XIVa, are firmly intercorrelated. Bacteroidetes were found to be less abundant in subjects with NAFLD and correlate negatively with liver fat and serum triglycerides at baseline. Clostridium cluster XIVa, a dominant Firmicute group, was positively associated with serum triglycerides and pro-inflammatory markers but negatively with intestinal permeability. The relative abundance of Bacteroidetes as well as the markers of metabolic endotoxemia changed significantly in response to overfeeding, while no diet-induced systematic effects were found in Clostridium cluster XIVa, total bacteria, Escherichia coli group, Bifidobacterium or gut permeability. Our results based on a targeted microbiota analysis suggest that the role of the intestinal microbiota and gut permeability on triggering metabolic disarrangement and NAFLD in humans is inferior to other stimuli, such as diet.