Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Pohjanlahti"

Sort by: Order: Results:

  • Jääolot Pohjanlahdella menneinä ja tulevina lähivuosikymmeninä 
    Erkkilä, Anttoni (2021)
    Gulf of Bothnia was simulated with NEMO sea model and LIM3 sea ice model. The results were used to count ice area, ice thickness, ice season length and the dates for freezing ang thawing. Results contained years from 1975 to 2059 but only years from 2006 were mostly used. Before 2006 the model was forced with a statistical history run. It was compared to thickness observations and the ice model was considered reliable enough. Atmospheric forcings became from three earth system models and two emission scenarios. With smaller emissions results about ice conditions and its trends vary between model runs with different focings a lot more than with higher emissions. In many case a propability distribution was used on results unlike on earlier similar researches which have mostly used only medians of ice parameters. Propability distribution for ice area was made using cumulative Gumbel probability distribution which enabled counting time periods longer than the time series. It also increased the reliability of extreme results. According to the results the northen part of the Bay of Bothnia freezes in every winter at 2050s. Ice thickness is 80cm at the most and median is 50cm. In almost every result southern part of the Bothnian Sea has over 50% chance for ice to occur and the median of thickness is more than 10cm. Length of the ice season close to 2050s can exeed 150 days often at the northen Bay of Bothnia but elsewhere it is closer to 100 days and varies a lot. The counted propability distributions for ice area let us suspect that a part of the Bay of Bothnia would remain unfreezed at least once every 30 years or more propably every 20 years in years from 2006 to 2059. In contradiction, not much can be said about large areas, because results vary a lot about wheter the whole Gulf of Bothnia can be expected to freeze close to 2050s.
  • Suolaisuuden ja lämpötilan vaihtelu Pohjanlahdella perustuen FerryBox -dataan 
    Äijälä, Cecilia (2019)
    Itämeren ja sen tilan tutkimus on perustunut rannikon läheisyydessä oleviin mittausasemiin sekä seurantamatkoihin, joita esim. Pohjanlahdella tehdään noin 4 kertaa vuodessa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Itämerellä ollaan kuitenkin alettu käyttämään kauppalaivoihin asennettuja läpivirtauslaitteistoja eli niin sanottuja FerryBoxeja, eli niin sanottuja SOOP:eja (ship of opportunity). Automaattiset mittausmenetelmät ovat lisääntyneet viime vuosina ja FerryBox on yksi niistä. Tässä tutkielmassa keskitytään Pohjanlahdella kulkevan M/V Transpaper -aluksen FerryBoxin suolaisuus- ja lämpötilamittauksiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat: onko data luotettavaa, mitä data kertoo suolaisuuden ja lämpötilan alueellisista ja ajallisista muutoksista, sekä miten sitä voi hyödyntää Itämeren tilan seurannassa. Tässä työssä käytetty data on haettu CMEMS -palvelusta. Data sisälsi jonkin verran epäluotettavia havaintoja, joten sille tehtiin ylimääräinen laadunvarmennus. Laatutarkastettu data vastasi hyvin lähettyvillä tehtyjä CTD -mittauksia sekä reitin varrella olevia pysyviä mittausasemia. CTD- ja FerryBox -mittausten välillä on vahva korrelaatio. Data sopii hyvin suolaisuuden ja lämpötilan tutkimiseen Itämerellä, kunhan datan laatu on varmistettu. Suolaisuusdatasta nähdään hyvin vuosikierto, pintaveden ollen kesällä vähäsuolaisempaa kuin talvella. Pintasuolaisuus vaihtelee eniten rannikon lähellä Perämerellä ja Merenkurkun eteläosassa, jossa keskihajonta on jopa 0,7 ja vähiten Perämeren keskiosissa ja Selkämeren keski- ja eteläosissa, jossa se on alle 0,2. Vaikka vuosikierto on selvästi nähtävissä, nähdään myös selviä eroja vuosien välissä. Mittausajanjaksosta 2009--2017 vuodet 2016 ja 2017 olivat keskimääräistä vähäsuolaisempia ja 2011--2012 tavanomaista suolaisempaa. Myös lämpötilassa näkyy selvä vuosikierto, sekä vuosien välistä vaihtelua. Ajanjakson lämpimin vuosi oli 2014 ja kylmin 2017. Lämpötilan kuukausikeskiarvoista näkee, että ne ovat selvästi lämpimämmät kuin aiemmin kirjallisuudessa esitetyt lämpötilanarvot. Pintaveden lämpötila oli varsinkin pohjoisessa syksyllä kirjallisuudessa olevia arvoja lämpimpää. Varsinkin Perämerellä lokakuussa keskiarvolämpötila oli 6,7⁰C--10⁰C, joka on ylärajaltaan 4⁰C korkeampi kuin kirjallisuuden 4--6⁰C. Tämä oli oletettua, koska kirjallisuudessa käytetyt arvot ovat 70-luvun alussa julkaistuja ja muutkin tutkimukset ovat todenneet pintavesien lämpenemisen.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO