Browsing by Subject "Qing-dynastia"

Tutkielmani käsittelee saksalaista siviilioikeutta Kiinan oikeusjärjestelmässä Kiinan keisariajan lopussa. Tarkastelen pyrkimyksiä tuoda saksalaista siviilioikeutta Kiinan oikeusjärjestelmään Kiinan pitkän keisariajan lopulla ennen viimeisen Qing-dynastian päättymistä vuonna 1911. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten saksalainen siviilioikeus vaikutti Kiinan oikeusjärjestelmään Kiinan keisariajan päättyessä?” Tärkeää ovat siviilioikeuden kodifikaatiopyrkimykset. Kuvaan alkuun Kiinan historiaa ja oikeusajattelua sekä tarkastelen saksalaista siviilioikeutta ja sen leviämistä muualle, erityisesti Suomeen. Käsittelen oikeuden siirtymistä yleisesti erityisesti Alan Watsonin näkemysten perusteella sekä esittelen John Headin käsityksiä kodifikaatiosta. Taustoituksestani osansa saa Japani, joka on relevantti sekä siksi, että Japanin silloisessa oikeuskehityksessä on yhtäläisyyksiä Kiinan kanssa, että siksi, että Japanilla havaitaan olleen merkittävä vaikutus saksalaisen siviilioikeuden Kiinaan saapumisen kannalta. Saksalaiseen siviilioikeuteen Kiinassa liittyen tarkastelen melko monipuolisesti erilaisia Kiinan oikeuskehityksen osa-alueita. 1800-luvulla Kiinan ylivertaisuususko karisi ja Kiinaan tuli länsimaisia vaikutteita. Kiina joutui hyväksymään ulkomaisen oikeuden ekstraterritoriaalisen soveltamisen alueellaan. 1900-luvun alussa toteutetut oikeusuudistukset ovat tutkielmani ytimessä. Esille nousee esimerkiksi uusia lakeja, oikeusuudistuksen merkkihenkilö Shen Jiaben sekä komissioiden oppimatkoja ulkomaille. Tarkastelen Qing-dynastian lopulla laadittua siviilioikeuden kodifikaatioluonnosta ja saksalaisen siviilioikeuden vaikutusta sen taustalla. Keisariajan jälkeinen tarkastelu liittyy uudistusten merkitykseen. Erikseen tarkastelen neljää eri oikeusjärjestelmän osaa: pintamaan omistusta, sovittelua, sopimusta ja juristiprofessiota. Johtopäätöksenä esille nousee ensinnäkin saksalaisen siviilioikeuden omaksumisprosessia luonnehtinut aikapula ottaen huomioon oikeusjärjestelmän silloinen tila. Omistukseen ja vaihdantaan liittyvissä yksityiskohdissa voi nähdä saksalaisen siviilioikeuden omaksumisen vaikeuden. Eräs esille nouseva seikka on saksalaisen siviilioikeuden vaikutuksen potentiaalinen moninaisuus esimerkiksi vaikutuksena juristien ajatteluun, minkä osalta tutkielmani nostaa esille lähinnä kysymyksiä eikä anna vastauksia. Tässä yhteydessä otan esille saksalaisen siviilioikeuden viisiosaisen jaonkin merkityksen. Japanin pohjatyöstä on osaltaan voitu saada tukea saksalaisen siviilioikeuden omaksumisessa Kiinaan. Poliittisesti Kiinan tilanne näyttää olleen vaikea siviilioikeusuudistuksen kannalta. Vaikkei siviilioikeuden kodifikaatioluonnos tullut voimaan, oli sillä silti merkitystä, ja sitä voitiin käyttää. Vallan huipulla tapahtuneista asioista huolimatta oikeudellisten toimijoiden voinee katsoa edistäneen oikeuskehitystä ruohonjuuritasolla.