Browsing by Subject "Representaatio"

Tutkielmassani tarkastelen espanjankielisen Amerikan representaatiota suomalaisissa lukioissa käytettävissä oppikirjoissa Entre Amigos ja ¡Acción!1-2. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä teemoja alueeseen liitetään, mitkä alueen maat ovat edustettuina ja välittävätkö oppikirjat, jotka on tuotettu eri vuosikymmeninä, ideologisia sisältöjä. Keskityn komparatiivisessa tutkielmassani espanjankielistä Amerikkaa käsittelevien tekstien analyysiin lähestymällä aineistoa teoreettisesti kriittisen diskurssianalyysin ja representaation kautta. Tutkielmassa olen huomioinut myös kulttuurienväliseen kompetenssiin pohjautuvan didaktisen näkökulman. Kyseessä on laadullinen tutkielma, jonka tarkoituksena on tuottaa kriittisesti tietoa oppikirjojen konstruoimista ja välittämistä representaatioista. Analyysin kautta saadut tulokset osoittavat, että molemmat oppikirja-sarjat seuraavat kielten oppikirjoille tyypillistä esitystapaa korostaen usein kontekstista irrallisten tietojen opiskelua. Oppikirja-sarjojen vertailu osoitti kuitenkin sisältöjen ja metodologian kehittyneen vuosien varrella. Entre Amigos välittää melko yksipuolisen, koloniaaliseen historiaan perustuvan kuvan espanjankielisestä Amerikasta. Teemojen lisäksi myös eniten esille tulevat maat (Meksiko ja Peru) tukevat kolonialistista näkökulmaa. Oppikirjassa on vain vähän viitteitä alueen lähihistoriaan, ja silloinkin niissä korostuvat negatiiviset merkitykset, kuten alueen näkeminen kaoottisena, vaarallisena ja turvattomana. Uudempi oppikirja-sarja ¡Acción! puolestaan välittää kuvan, jossa korostuvat arkielämän kokemukset. Oppikirja-sarja käsittää kulttuurin laajemmin ja teemat ovat yleisesti selvästi nykyaikaisempia kuin Entre Amigos- oppikirjassa. Alueen kulttuurihistoria, luonto ja matkailu esitetään positiivisessa valossa, mutta yhteiskuntaan liittyvien teemojen kautta puolestaan rakennetaan kuva, jossa korostuu alueen näkeminen köyhänä, vakivaltaisena, turvattomana sekä riippuvaisena rikkaasta teollistuneesta maailmasta. Yhteiskuntaan liittyvien epäkohtien olemassaolo tuodaan selvästi esiin, mutta niiden syyt jäävät molemmissa oppikirja-sarjoissa ilman selitystä. Kielten oppikirjoissa pääpaino on kielen opetuksessa, mutta on tärkeää tutkia minkälaisia visioita oppikirjat välittävät kulttuureista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Representaatio on aina valinta siitä mitä sisällytetään ja mitä jätetään representaation ulkopuolelle. Riskitekijänä on representaation yksipuolisuus, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppikirjojen käyttäjien mielikuviin espanjankielisen Amerikan kulttuureista. Ei ole yhdentekevää mitä teemoja ja maita oppikirjoissa käsitellään, ja miten niitä käsitellään. Jos alueeseen liitetään enimmäkseen negatiivisia piirteitä, se korostaa oppilaan oman kulttuurin paremmuutta suhteessa toisiin kulttuureihin. Oppikirja-sarjojen tekijät voisivatkin sisällyttää kirjoihin monipuolisemmin myös positiivisia teemoja kuten Latinalaisen Amerikan yhteiskuntien solidaarisuuden ja yhteisöllisyyden.

Tutkielma tarkastelee toimijuuden representaatioita televisiosarjoissa Kalifaatti ja Unorthodox (2020). Tavoitteena on selvittää, mitä toimijuutta televisiosarjoissa esiintyy. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mitkä ovat toimijuuden representaatiot radikaaliin islamiin liityttäessä? 2. Mitkä ovat toimijuuden representaatiot hasidijuutalaisesta yhteisöstä irtautuessa? 3. Mitä yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia toimijuuksissa oli? Tutkimuksen aineiston tarkastelun apuna toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka ohjaava teoria on toimijuus. Analyysin kehikkona olen hyödyntänyt toimijuuden neljää kategoriaa, jotka ovat vastarinta-, voimaantuva-, mukautuva- ja instrumentaalinen toimijuus. Representaatio käsitteenä kulkee tutkimuksessa mukana toimijuuden esiintymistä kuvaavana. Aineisto koostuu kahdesta eri televisiosarjasta, Kalifaatista ja Unorthodoxista. Yhteensä jaksoja sarjoissa on 12, kummatkin kestoltaan noin 50 minuuttia. Kalifaatissa liittymistä representoitiin instrumentaalisen- ja mukautuvan toimijuuden kategorioiden osalta, jotka myös vaikuttivat liittymiseeen. Vastarinnan toimijuutta representoitiin vähäisesti, samoin voimaantuvaa toimijuutta. Unorthodoxin aineistosta oli havaittavissa vastarinnan- ja mukautuvan toimijuuden muotoja, jotka ohjasivat myös eroprosessia yhteisöistä. Kummassakin aineistossa esiintyi mukautuvaa toimijuutta puolustamisen näkökulmasta. Puolustavalla toimijuudella oli ainoastaan merkitystä liittymiseen, mutta irtautumiseen sillä ei ollut vaikutusta. Vain Kalifaatin osalta instrumentaalisella kategorialla oli merkittävä rooli liittymistä ohjaavassa toimijuudessa.

Tutkimuksen tarkoitus on muodostaa kuvaa ja herättää keskustelua lastenkirjallisuudessa esiintyvästä moninaisuudesta. Tutkimuksen keskiössä ovat lastenkirjallisuuden moninaisuuden representaatiot sekä lastenkirjallisuuden vaikutukset lasten kulttuurisen tietoisuuden ja sensitiivisyyden kehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään varhaiskasvatuskontekstiin. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat lastenkirjallisuus, moninaisuus sekä kulttuurinen tietoisuus ja sensitiivisyys. Aiemman tutkimustiedon perusteella lastenkirjallisuus ymmärretään opetus ja kasvatuskeinona ja vahvasti ideologisena. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmien keinoin, hyödyntäen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineisto koostui kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, jotka kerättiin käyttäen systemaattiselle kirjallisuuskatsaukselle ominaisesti tarkkaa protokollaa: esimerkiksi aineistonvalinnassa käytettiin ennalta määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä ja tutkimuksen kulku kirjattiin kokonaisuudessaan ylös. Tutkimuksen aineiston analyysin apuna käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa löydettiin, että lastenkirjallisuuden moninaisuuden representaatio on vähäistä. Vähäisyyden lisäksi huomattiin, että silloin, kun kirjan hahmo oli esimerkiksi etnisesti moninainen tai vammainen, oli kuvaus usein stereotyyppinen tai muuten ongelmallinen. Tutkimuksessa todettiin myös, että lastenkirjallisuuden avulla voidaan edistää kulttuurista tietoisuutta ja sensitiivisyyttä. Jos lapset esimerkiksi pääsevät tutustumaan moninaisuuden representaatioihin lastenkirjallisuudessa, voidaan lasten stereotyyppisiä mielikuvia tutkimuksen mukaan horjuttaa. Lapset voivat ymmärtää, että olemme kaikki erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia. Tutkimuksen tulokset tuovat varhaiskasvattajille tärkeää tietoa lastenkirjallisuuden tärkeydestä ja nostavat esille uusia keinoja käyttää kirjallisuutta edistääkseen lasten solidaarisuutta toistan kohtaa.

Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen eurooppalaisen vloggaajan Afganistanissa kuvaamia vlogeja ja niissä esiintyviä representaatioita ja teemoja sekä sitä, miten valtasuhteet eurooppalaisten ja afganistanilaisten välillä näkyvät kyseissä representaatioissa. Tutkin lisäksi vaaravyöhyketurismin ilmiötä, jota vloggaajien matkat Afganistaniin edustavat, sillä he matkustavat vapaaehtoisesti poliittisesti epävakaalle alueelle, johon matkustamista ei suositella. Vloggaajat haluavat itse kokea Afganistanin omin silmin ja näyttää sen katsojilleen, sillä he eivät luota massamedia tuottamiin representaatioihin. Tarkastelen vlogeissa esiintyviä teemoja ja representaatioita laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka lisäksi yhdistän analyysiin myös elementtejä audiovisuaalisesta analyysista. Vlogeja on yhteensä kuusi ja ne on julkaistu vuosina 2020-2022 YouTubessa. Tutkimani vloggaajat ovat puolalainen Eva Zu Beck, ruotsalainen Thomas Brag ja brittiläinen Benjamin Rich. Teemat, jotka nousevat vlogeissa esiin, ovat vaara, turvallisuus, yhteinen ihmisyys, naisten oikeudet, toiseuttaminen ja huumori. Afganistania representoidaan vaarallisena paikkana, jossa naisten asema on huono ja jossa vallitsee jatkuva väkivallan uhka, jota yritetään erilaisten turvallisuusjärjestelyjen avulla välttää. Afganistanilaisia ihmisiä representoidaan joko todella pahoina tai uskomattoman ystävällisinä, eikä näille kategorioille esitetä muita vaihtoehtoja. Thomas ja Eva tuottavat Afganistanista positiivisempia representaatioita kuin Benjamin, jonka luoma kuva Afganistanista on lähes yksinomaan negatiivinen. Benjamin käyttää huumoria keinona tuottaa afganistanilaisista negatiivista mielikuvaa vahvistaakseen olemassa olevia valtarakenteita. Benjamin toistaa massamedian negatiivisia representaatioita, kun taas Thomas ja Eva tuottavat uudenlaisia ja positiivisempia representaatioita Afganistanista, vaikkakin he sortuvat osin positiivisten stereotypioiden tuottamiseen. Thomas ja Eva onnistuvat kuitenkin tuottamaan monipuolisemman kuvan Afganistanista, jossa – kuten kaikissa paikoissa – on sekä negatiivisia että positiivisia puolia.