Browsing by Subject "Rosenius"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia auktoriteetteja esiintyy Carl Olof Roseniuksen (1816–1868) kirjassa Betraktelser för hwar dag i året (suomennettu nimellä Elämän leipää). Tutkielmassa esitellään, mitä Raamatun kirjoja ja keitä kirkkohistorian vaikuttajia kirjassa siteerataan. Valikoin analyysin kohteeksi sellaiset sitaatit, jotka näyttävät siltä, että niiden on nimenomaan haluttu nousevan esiin auktoriteetteina. Näistä kirjan auktoriteeteista analysoidaan sitä, kuinka paljon kutakin auktoriteettia on lainattu ja millaisissa yhteyksissä. Lisäksi selvitetään sitä, millaisina näitä auktoriteetteja pidettiin Ruotsissa kirjan ilmestymisvuonna 1873. Tätä selvitystä varten käytän päälähteen lisäksi muita tuon ajan tekstejä ja tutkimuskirjallisuutta. Tutkimusmenetelmääni kuuluu näin ollen yhtäältä sisällönanalyysia, toisaalta yleistä historiatieteen metodia. Betraktelserin auktoriteetit jaan tutkielmassa päivän raamatunkohtiin, tekstien sisäisiin raamattukytkentöihin ja kirkkohistorian auktoriteetteihin. Tämän jaottelun pohjalta on muodostettu kolme kuvaajaa siitä, mitä auktoriteetteja kirjassa siteerataan. Näitä kuvaajia vertailen toisiinsa, minkä lisäksi raamattuargumentaatiota vertailen kahden muun hartauskirjan vastaavaan Raamatun käyttöön. Kirjan päivän raamatunkohtien ja hartaustekstien sisäisten raamattukytkentöjen listat muistuttavat paljon toisiaan. Kummassakin yhteydessä Roomalaiskirje ja Johanneksen evankeliumi näyttäytyvät sellaisina kirjoina, joita käytetään erittäin paljon. Päivän raamatunkohdissa selvästi eniten on käytetty Roomalaiskirjettä. Kyseinen kirje voitaneen nähdä kirjan tärkeimpänä lähteenä, jota muut kirjat ja historialliset auktoriteetit kommentoivat. Kirkkohistorian auktoriteetteja kirjassa siteerataan paljon. Nämä sitaatit keskittyvät kuitenkin paljon raamattusitaatteja selkeämmin yhden henkilön nimiin. Siitä huolimatta, että Betraktelserissa on monilta aikakausilta monia auktoriteetteja, on Martti Luther merkittävyydessään ylivoimainen. Lutheriin on kirjassa kytkentöjä 101. Sitä enemmän kirjassa on tekstin sisäisiä raamattukytkentöjä ainoastaan Johanneksen evankeliumiin, Roomalaiskirjeeseen ja Matteuksen evankeliumiin. Puhtaasti numeroilla mitaten Luther on siis kirjan neljänneksi merkittävin auktoriteetti edellä mainittujen raamatunkirjojen jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että hartausteksteissä siteerattiin paljon enemmän Raamattua kuin muita auktoriteetteja. Kirjassa siis Raamattua selitetään erityisesti Raamatulla ja Lutherilla.