Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Ryūkyū-kielet"

Sort by: Order: Results:

  • Santalahti, Saana (2018)
    Käsittelen työssäni Japanin Okinawa-prefektuurista kotoisin olevien nuorten ihmisten kieliasenteita. Okinawalla puhutaan viittä kuudesta uhanalaisesta Ryūkyū-kielestä. Kiinnostus näitä kieliä ja niiden elvyttämistä kohtaan on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana, mutta niitä käyttävät pääasiallisesti enää vanhemmat ihmiset. Selkeä enemmistö nuorista okinawalaisista on yksikielisiä japanin puhujia. Olen työtäni varten suunnitellut ja toteuttanut laadullisen haastattelututkimuksen Okinawalla v. 2016. Haastatteluihin osallistui kolmetoista 21–30-vuotiasta henkilöä. Tämän lisäksi olen koonnut työhöni muiden viimeaikaisten tutkimusten tuloksia aiheesta. Tarkastelen työssäni haastatteluaineistoani kielen elvytyksen näkökulmasta, keskittyen myös aiheisiin, joita muissa tutkimuksissa ei ole tarkasteltu. Esitän myös arvion siitä, ovatko omassa aineistossani esiintyvät asenteet sekä muissa tutkimuksissa raportoidut asenteet suotuisia Ryūkyū-kielten elvytykselle. Esittelen työssäni myös Ryūkyū-kielten nykytilannetta ja sen taustaa, sekä käyn läpi viime aikaisia kielen elvytykseen liittyviä hankkeita ja muuta toimintaa. Haastatteluaineistossani esiin nousseet asenteet olivat pääsääntöisesti positiivisia. Ryūkyū-kielet koettiin tärkeänä osana paikallista kulttuuria, ja niihin yhdistettiin myös henkilökohtaisia näkemyksiä esimerkiksi yhtenä paikallisen identiteetin rakentajana. Kielten toivottiin säilyvän myös tulevaisuudessa. Kielten käyttömahdollisuudet nähtiin kuitenkin rajallisina, eikä kielten osaamisen ajateltu juurikaan johtavan esimerkiksi sosioekonomiseen hyötyyn. Moni osallistuja kertoi olevansa kiinnostunut kielten opiskelusta, mutta jotkut myös tiedostivat, etteivät ole käytännössä riittävän motivoituneita. Ryūkyū-kielten uhanalaisuus tunnettiin ilmiönä, ja myös kielen elvytykseen liittyvät toimet olivat monelle tuttuja yleisellä tasolla. Kielten opettamista kouluissa pidettiin tärkeimpänä askeleena kohti niiden onnistunutta ylläpitoa. Myös muissa tutkimuksissa nousi esiin vahva tunneside Ryūkyū-kieliin, sekä toive siitä, että näitä kieliä olisi mahdollista käyttää jatkossakin. Kaiken kaikkiaan vaikuttaisi siltä, että nuorten asenteet periaatteessa tukevat elvytystoimia, jotka korostavat kielten symbolista merkitystä okinawalaisille, ja/tai painottavat kielten käyttömahdollisuuksien laajentamisen tärkeyttä. Myös kielten opettaminen lapsille kouluissa oli laajalti toivottua. On kuitenkin epäselvää, miten moni olisi käytännössä valmis itse opiskelemaan kieliä.