Browsing by Subject "S2"

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sitä, kuinka hyvin suomen kielen sanontoja tunnistetaan ja millaisia eroja äidinkielisten puhujien ja S2-puhujien sanontojen tunnistamisessa on. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaiset tekijät vaikuttavat sanontojen tunnistamiseen eli siihen, vaikuttavatko sanontojen alkuperä tai vastaajiin liittyvät taustamuuttujat selkeästi joidenkin sanontojen tunnistamiseen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeen avulla. Lomakkeen on täyttänyt 102 informanttia, joista 62 on äidinkielisiä ja 40 S2-taustaisia vastaajia. Vastaajat ovat iältään 16–74-vuotiaita, ja tutkimukseen on osallistunut sekä miehiä että naisia. Työn keskeisimpiin tuloksiin kuuluu se, että äidinkieliset vastaajat olivat yksimielisiä vain yhden sanonnan, peruskauran, merkityksen kohdalla. S2-vastaajat eivät puolestaan tunnistaneet yhdenkään sanonnan merkitystä 100-prosenttisesti oikein. Keskimäärin äidinkieliset puhujat ovatkin tunnistaneet sanontojen merkitykset 78-prosenttisesti ja S2-vastaajat 31-prosenttisesti. Eri sanonnat on tunnistettu hyvin eritasoisesti, ja äidinkielisten ja S2-puhujien vastaukset ja sanontojen vaikeusjärjestys eroavat toisistaan merkittävästi. Tutkielmassa tarkastellaan myös sanontojen tuttuutta ja vierautta ja siitä selviää, että äidinkieliset ja S2-vastaajat ovat osanneet melko hyvin arvioida sitä, ovatko kuulleet sanontaa aiemmin. Silti molemmissa kategorioissa keksityt sanonnat ovat tuntuneet osasta vastaajista tutuilta eli tuttuuden arvioiminen ei ole ollut yksiselitteisen helppoa. Tutuimpien ja vieraimpien sanontojen välillä on isojakin eroja sekä äidinkielisillä että S2-puhujilla. Tutkielma avaa myös vastaajien taustamuuttujien vaikutuksia sanontojen osaamiseen pintapuolisesti. Tulokset osoittavat, että S2-vastaajilla keskeisin vaikuttava tekijä on se, kauanko on ehtinyt suomea opiskella. Äidinkielisillä vastaajilla mitään yhtä selkeästi vaikuttavaa taustamuuttujaa ei löydy, mutta esimerkiksi iän vaikutus muutamien sanontojen tunnistamiseen on selkeä.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Plant lives and grows in variable environment and climate conditions. Everyday plants can be confronted with a variety of abiotic (temperature, light, salt, water availability) and biotic stress (pathogens, insects etc). These abiotic and biotic stress can halt plant growth and influence crop productivity. Plant has evolved signaling mechanism and different responses to adapt or respond with these unfavorable environmental conditions. Our group’s previous research identified a new mutant in the model plant Arabidopsis thaliana with a striking phenotype – when the plants ages it progressively becomes yellow and eventually the entire plant is white. The mutant was named “white” after its striking appearance. The phenotype is associated with increased accumulation of mRNA transcript for stress and senescence regulated genes. Mapping of the mutation identified a 4 bp deletion in a gene EGY1 that encodes a metalloprotease located in the chloroplast. To identify molecular mechanisms that regulate this unusual type of premature senescence, a suppressor mutants screen was performed in the white mutant, and three suppressors that restore normal appearance to the plant was identified. Mapping of one of these suppressors, identified a mutation in STAY GREEN1 (SGR1) as a likely candidate. SGR1 encodes the protein that catalyze the first step in chlorophyll breakdown, removal of Mg2+ from chlorophyll. The overall aim of my master thesis was to understand the molecular mechanisms behind the development of the age and chlorophyll related phenotypes in the white mutant and its two suppressors S1 and S2. Furthermore, with gene expression analysis, plant stress and senescence responses were studied in white, S1 and S2. By complementation method I proved that mutations in SGR1 gene caused the development of suppressor mutant phenotype and restoration of wild type allele of SGR1 gene restore white phenotype in suppressor mutant. Measurements of chlorophyll concentration provided further evidence that the mutation in SGR1 stabilizes the suppressor mutant phenotype, stops chlorophyll breakdown and keep the leaves green. Gene expression study using qPCR with marker genes provided insight of molecular changes within these phenotypes.

To determine the role of metalloprotease EGY1 and hormone signalling pathways in PSII repair cycle, a mutant named white because of early senescence was identified having 4bp deletion in EGY1. To further characterize the growth responses in white mutant, two suppressors (white suppressor 1 and white suppressor 2), mutated in STAY GREEN1 (SGR1) which prevents chlorophyll degradation, restored the normal white phenotype was identified upon suppressor mutant screens. This study investigated the effect of chloroplast translation inhibitors (lincomycin/chloramphenicol) and MV (methyl viologen) on photosynthesis in Arabidopsis thaliana single and double white mutants. Furthermore, a second goal was to verify the correct identification of the mutations in white suppressor 1 and white suppressor 2. Western blotting and pulse amplitude modulated fluorimeter (PAM) was used to quantify the D1 protein (reaction core of PSII) levels and photochemical efficiency (Fv/Fm) respectively. Immunoblotting revealed a pronounced decrease in D1 levels for both white and egy1. PAM results showed a high tolerance of white mutant towards lincomycin/chloramphenicol. The white suppressors complemented the lincomycin/chloramphenicol tolerance of white mutant. The white mutant was highly MV sensitive. This MV response was altered in white double mutants (white ein2-1, white sr1-4D and white rcd1-4), suggesting that hormone signalling was involved in the response to MV. The decreased abundance of D1 in the white mutant suggests a role for EGY1 in PSII assembly and D1 turnover under light stress. In all assays (immunoblotting and PAM), the white mutant and egy1-2 gave the same results, this confirms the correct identification of the white mutant as a new egy1 allele. The successful restoration of lincomycin /chloramphenicol tolerance by white suppressors (S1 and S2), implicates that chlorophyll breakdown impacts on correct photosynthesis function. The suppressors S1 and S2 were transformed with wildtype SGR1, which restored the white mutant phenotype. Thus, the suppressor phenotype was caused by mutations in SGR1.

Tutkielmassa tarkastellaan elaboroidun tekstin ymmärrettävyyttä kotoutumiskoulutuksen alkeistason S2-aikuisopiskelijoiden näkökulmasta. Tekstin elaborointia on tutkittu Suomessa vähän, monet tekstien muokkaamisen menetelmiä käsittelevät tutkimukset keskittyvät selkokieleen. Elaboroinnissa tavoitellaan tekstin monipuolistamista ja selkokielisen tekstin kirjoittamisessa suositaan ytimekkyyttä. S2-opetuksessa tekstillä on usein sekä tietoa välittävä että kielen oppimista edistävä rooli. On johdonmukaista olettaa, että rikastettu, elaboroitu teksti sopisi tähän tarkoitukseen paremmin. On kuitenkin syytä epäillä, että alkeistason oppijalle elaboroidun tekstin pituus voi vaikuttaa lukukokemukseen negatiivisella tavalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten alkuvaiheen hitaan ryhmän opiskelijat suoriutuvat tekstin lukemisesta ja heijastuvatko kielitaitotason erot tekstin ymmärtämisen tuloksiin. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, kumpaan tekstiversioon, elaboroituun vai selkokielistettyyn opiskelijoiden valinta kohdistuu ja mistä syystä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, mitkä tekstuaaliset keinot vaikuttavat ymmärrettävyyteen tekstiä elaboroidessa. Tutkimukseen osallistui 14 kotoutumiskoulutuksen hitaan polun opiskelijaa, heidän kielitaitotasonsa oli A1.3–A2.1. Informantteja pyydettiin lukemaan elaboroitu teksti ja tekemään siihen liittyvät tehtävät sekä täyttämään itsearviointilomake. Tämän jälkeen informantit tutustuivat selkokieliseen versioon ja kertoivat omat mielipiteensä. Aineisto kerättiin kirjallisten tehtävien, nauhoitettujen yksilöhaastattelujen ja ryhmätehtävien kautta. Tehtävien ja kyselyn tulokset taulukoitiin, yksilöhaastattelujen sekä ryhmätehtävän puheenvuorot litteroitiin ja analysoitiin. Elaboroitu versio kirjoitettiin selkokielisen tekstin pohjalta. Tutkimuksesta käy ilmi, että elaboroitu teksti tukee sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien ymmärtämistä ja tarjoaa riittävästi vihjeitä onnistuneeseen leksikaaliseen päättelyyn. Selkokielisellä ja elaboroidulla tekstillä on paljon yhteisiä piirteitä (mm. yhtä suuri leksikaalinen tiheys, helpommat ja yleisimmät nominien ja verbien taivutusmuodot, lukijan sinuttelu), mutta elaboroitu teksti tukee uuden oppimista, koska se sisältää yleiskielelle ominaisia ilmaisuja. Elaboroidusta tekstistä pitivät pääosin A2.1-tason opiskelijat, heidän mielestään elaboroitu teksti oli selittävä ja sisälsi tarpeellista sanastoa. A1.3-tason opiskelijat puolestaan kritisoivat elaboroidun tekstin pituutta. Tutkimus osoittaa, että elaboroidut tekstit soveltuvat myös alkeistason opetukseen. Elaboroimisen selittävät keinot, kuten parafraasit, toistot ja esimerkit, parantavat tekstin ymmärrettävyyttä mahdollistaen vaikeamman kieliaineksen säilyttämistä.

Tutkimuksessa tarkastellaan ICT-yrityksen teknisen asiakastuen palvelupuheluita. Puheluiden osapuolina ovat viroa äidinkielenään, mutta suomea vieraana kielenään vähintään B2-tasoisesti osaavat teknisen tuen asiantuntijat ja suomea äidinkielenään puhuvat asiakkaat. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Miten palvelupuhelun sujuvuus ja epäsujuvuus ilmenevät, ja mitkä seikat puheluissa aiheuttavat sujuvuutta ja mitkä epäsujuvuutta? 2. Mitkä ovat asiakkaan odotukset teknisen asiakastuen puhelimitse suorittamassa ongelmanratkaisussa? Lisäksi tarkastellaan sitä, miten usein puheluissa sujuvuuden katkeaminen johtuu kakkoskielisen asiantuntijan suomen kielen taidosta. Työn tarkoituksena on löytää keinoja, joiden avulla palvelupuheluista saadaan sujuvampia ja tehokkaampia ja joiden avulla puhelinpalvelun asiakastyytyväisyys paranee, vaikka asiakkaiden antamat arviot ovat jo lähtökohtaisestikin hyviä. Tutkimusaineisto koostuu 162 suomenkielisestä palvelupuhelusta, jotka on tallennettu Tieto Oyj:lla kesällä 2018. Lisäksi käytössä on lähes 2500 asiakaspalautetta, joista tutkittiin tarkemmin niitä, jotka koskevat suomea vieraana kielenään puhuvien asiantuntijoiden hoitamia palvelupuheluita. Tutkimusmenetelmänä käytetään vuorovaikutustutkimusta ja tarkemmin keskustelunanalyysiä. Aineiston käsittelyssä noudatetaan GDPR-tietosuojalainsäädännön vaatimuksia. Tutkimuksessa on analysoitu sekä tilanteita, joissa vuorovaikutuksen eteneminen on epäsujuvaa tai ongelmallista, sekä tilanteita jotka etenevät sujuvasti. Analyysin perusteella puheluista erottuu kolme seikkaa, joihin kiinnitetään tarkemmin huomiota. Nämä ovat pitkät tauot puheluissa, ongelmat puheluiden johtamisessa ja asiantuntijan rooliodotusten vastainen toiminta. Työssä osoitetaan, että teknisen palvelupuhelun kaltaisissa institutionaalisissa keskusteluissa pitkätkin tauot puheessa ovat tavallisia, mutta keskeistä asiakaskokemuksen kannalta on se, miten ne valmistellaan. Kun asiantuntija ilmaisee jollain tavalla, että hän aikoo keskittyä ruututyöskentelyyn ja tulossa on tauko keskustelussa, asiakas hyvin harvoin häiritsee asiantuntijan aloittamaa taukoa ottamalla vuoroa itselleen. Hyvin valmistellut tauot voivat kestää usean minuutin ajan ilman, että asiakas pitää niitä ongelmallisena. Valmistelemattoman tauon aikana asiakas saattaa ilmaista epätietoisuutensa siitä, onko asiantuntija enää mukana puhelussa. Toinen merkittävä asia on puhelun johtaminen, johon liittyvät asiantuntijan puolelta myös puhelun tehokas haltuunotto heti tervehdysten jälkeen ja sujuva lopettaminen, kun ongelma(t) on käsitelty. Puhelun aikana asiantuntijan on johdettava puhelua aktiivisesti, jolloin puhelu etenee sujuvasti ja asiakkaan kokemus palvelusta paranee. Asiakkaan antaman tiedon, kysymysten ja pyyntöjen sivuuttaminen voi johtaa asiakkaan toistuviin palaamisiin niihin. Kolmas tarkemmin analysoitu asia on asiantuntijan käyttäytyminen rooliodotusten mukaisesti. Teknisen tuen asiantuntijalta odotetaan palautteiden perusteella hillittyä ja asiallista käytöstä. Mikäli asiantuntija toimii odotusten vastaisesti nauramalla asiakkaalle tai ylikorostamalla ongelman vakavuutta, asiakas menee hämilleen tai alkaa puolustautua. Näiden kolmen pääkohdan lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että Tiedon teknisen asiakastuen kakkoskielisten asiantuntijoiden suomen kielen taito on riittävällä tasolla suomea äidinkielenään puhuvien asiakkaiden kanssa toimimiseen puhelutilanteessa. Tutkielma lisää näköalaa suomenkielisten institutionaalisten puheluiden tutkimukseen niissä tapauksissa, kun asiantuntija ja asiakas toimivat epäsymmetrisessa asemassa toisiinsa nähden. Lisäksi tässä tutkielmassa monista muista Suomessa tehdyistä tutkimuksista poiketen kakkoskielinen osallistuja on asiantuntija ja äidinkielinen toimija asiakas, jolloin huomataan, että riittävällä kielitaitotasolla toimittaessa kakkoskielisen asiantuntijan kielitaito ei ole määräävässä asemassa puhelussa, vaan osanottajat toimivat asiantuntija-asiakas-rooliensa mukaisesti.

The purpose of this master's thesis is to map the classroom teachers' experiences of what and what kind of support and what resources they are allocated for students with Swedish as a second language, as well as to identify which language-strengthening teaching methods are used. Through a thematic analysis of data from surveys and previous research, two main themes were identified: resource distribution and lack of resources. The results show that the class teachers experience an uneven distribution of resources for students with Swedish as a second language. Previous research confirms this and points to a lack of specially trained teachers and problems with resources, help and support in the classroom. The classroom teachers also emphasize problems with teaching materials and lack of time to plan diverse teaching. Despite this, the teachers show a positive attitude towards their knowledge and teaching of languages. The research indicates that the resources provided may vary between schools and classes, including assistants, support from special education teachers, extra class time and adapted learning materials. Language-oriented teaching, where Swedish is used as the main language and image support is used. For further research, an evaluation of existing resources, investigation of pedagogical strategies and methods, focus on teacher training and continuing education, analysis of school management and political measures, and inclusion of students' perspectives are suggested. This could lead to improved teaching and support for students with Swedish as a second language and promote their language development and academic success

Tutkin pro gradu -työssäni suomi toisena kielenä -oppijoiden tekstien koheesiota. Analysoin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1, A2 ja B1 asetettujen kirjoittajien tekstejä sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Käytän tutkielmani pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä Hallidayn ja Hasanin teoksessaan Cohesion in English (1976) hahmottelemaa koheesiokeinojen jakoa kieliopillisiin ja leksikaalisiin koheesiokeinoihin. Keskeisin tutkimuskysymykseni on, miten milläkin taitotasolla oleva kirjoittaja luo tekstiinsä koheesiota. Lisäksi etsin vastauksia siihen, onko S2-oppijoiden luoma koheesio jotenkin erilaista eri tehtävänantoihin kirjoitetuissa teksteissä. Lähestyn eri tehtävänantoihin kirjoitettuja tekstejä tekstityypin käsitteen avulla, ja luokittelen tekstit narratiivisiin ja argumentoiviin teksteihin Werlichin (1976) tekstityyppiluokitusta mukaillen. Aineistoni koostuu Testipisteessä vuosina 2012–2015 teetetyistä kirjoitustaidon testisuorituksista. Testipiste on aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus, jossa teetettyjen alkutestien perusteella maahanmuuttaja ohjataan hänelle sopivaan kotoutumiskoulutukseen. Valitsin tutkielmani aineistoksi satunnaisotannalla yhteensä kuusikymmentä S2-oppijan vastaustekstiä siten, että taitotasoilta A1.3, A2.2 ja B1 on valittu kultakin kaksikymmentä eri kirjoittajan laatimaa vastaustekstiä – kymmenen narratiivista tekstiä ja kymmenen sähköpostiviestiä. Analysoin jokaista taitotasoa erikseen ja teen päätelmiä siitä, miten koheesiokeinojen käyttö muuttuu taitotasolta toiselle siirryttäessä. Tutkimustulosteni perusteella näyttää siltä, että aloitteleva kielenkäyttäjä luo tekstiinsä koheesiota pääosin leksikaalisilla elementeillä: A1-tason teksteissä jopa yli 90 % kirjoittajien käyttämistä koheesiokeinoista on leksikaalisia. Kieliopillisten koheesiokeinojen osuus kasvaa kielitaidon kehittyessä, ja B1-tasolla kieliopillisia kaikista koheesiokeinoista on jo noin 30 %. Kielitaidon kehittyessä diversiteetti kasvaa niin kieliopillisissa kuin leksikaalisissa koheesiokeinoissa, vaikka yksilölliset erot ovat huomattavia kaikilla taitotasoilla. Taitotason lisäksi tekstityypillä näyttää olevan jonkin verran vaikutusta siihen, millaisia koheesiokeinoja tekstissä käytetään. Havaintojeni mukaan argumentoivissa teksteissä käytetään enemmän kieliopillista koheesiota kuin narratiivisissa teksteissä. Lisäksi sekä kieliopillinen että leksikaalinen koheesio on argumentoivissa teksteissä monipuolisempaa kuin narratiivisissa teksteissä.

Language skills are an important asset in the global world, so it is important to promote language learning. Music and language learning have been shown to be interconnected. However, most of the studies have been conducted with adult language learners and in laboratories. This study is an experimental study carried out in natural learning context with intervention paradigm. The aim of the study is to explore whether using a song as a tool in learning second language vocabulary in a bilingual preschool differs from using a nursery rhyme or prose. The null hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary as well with song as with nursery rhyme or prose. The alternative hypothesis is that children in bilingual preschool learn second language vocabulary better with song than with nursery rhyme or prose. Seven foreign language children from the preschool took part in the study. In study paradigm children were presented in learning phase a Finnish version of a well-known nursery rhyme Simple Simon as continuous stimuli in the form of a nursery rhyme, a song and prose. In EEG test phase they were presented same stimuli with some changes in vowels and syllables and their EEG was recorded. Event-related potentials to those changes were then compared between a nursery rhyme, a song and prose situation. In behavioral testing, children were presented words from the learning material and pseudowords formed from those words. We compared how well the children recognized words in the nursery rhyme (poem), the song and the prose situation. The data were analyzed in both research methods using Wilcoxon signed rank test. The null hypothesis could not be rejected. So, it cannot be stated that second language vocabulary is learned better with song than with nursery rhyme or prose. We detected a difference between the prose and the nursery rhyme stimuli in favor of the prose option measured with EEG. However, the sample size was too small to generalize the results. In discussion the results and used research methods are primarily examined on theoretical level considering previous studies. In conclusion, based on the previous studies, it is feasible to recommend using music in education especially in language learning but also in every phase of life due to music’s positive effects on motivation and togetherness to name but a few.

Tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajille tarkoitetun kielikoulutuksen tavoitteita Ranskassa ja Suomessa. Maahanmuuttajille suunnattu kielikoulutus on ollut Suomessa hyvin marginaalista vuoteen 2015 asti, kun taas Ranskassa, joka on ollut vuosikymmeniä vastaanottajamaa, kielikoulutusta on ollut pidempään. Näin ollen myös ranska toisena kielenä –tutkimus on suomi toisena kielenä –tutkimusta kehittyneempää. Tutkimuksessa käydään ensin läpi, mitä virallisia tavoitteita kielikoulutukselle on annettu, minkä jälkeen analysoidaan haastattelumateriaalia. Tavoitteena on vertailla ranskalaisten ja suomalaisten opettajien mielipiteitä maahanmuuttajien kielikoulutuksesta, jotta koulutusta voitaisiin tarkastella kansallista tasoa laajemmin. Tutkimusta varten haastatellaan neljää ranskalaista ja neljää suomalaista maahanmuuttajille kieltä opettavaa henkilöä. Haastattelu suoritetaan samaa yhdeksän kysymyksen runkoa käyttäen. Opettajilta kysytään heidän mielipiteitään kielikoulutuksen tavoitteista ja sen erityislaadusta verrattuna vieraan kielen opettamiseen, maahanmuuttajien välttämättömistä kielikompetensseista sekä kielikoulutuksen merkityksestä sopeutumisessa uuteen yhteiskuntaan. Vastauksia tarkastellaan sekä yhtenä vastaajajoukkona että ranskalaisten ja suomalaisten opettajien vastauksia vertaillen. Tutkimuksen perusteella maahanmuuttajien kielenopetuksen päätavoite on integraation eli kotoutumisen tukeminen. Kieli on integraation väline, eikä siis tavoitteena itseisarvoinen, mikä erottaa maahanmuuttajien koulutuksen merkittävästi vieraan kielen opetuksen tavoitteista. Yksi merkittävä integraation mittareista on työllistyminen vastaanottajamaassa. Kielikoulutus tulisikin järjestää niin, että se tukisi yhä enemmän maahanmuuttajien työllistymistä. Sekä Ranskassa että Suomessa maahanmuuttajien koulutuksen kilpailuttaminen nähdään ongelmana, sillä se johtaa usein koulutuksen pirstaloitumiseen eikä takaa laadukkainta opetusta. Lisäksi suullinen kielitaito korostui kummankin maan opettajien keskuudessa, mutta suomalaisopettajat kokivat, että sitä ei opeteta tarpeeksi ja oppilaiden suullinen taso on kirjallista kielitaitoa alhaisempi. Näin ollen myös opettajien koulutukseen tulisi lisätä valmiuksia kohdata maahanmuuttajien erityistarpeita.

Tutkielmassa tarkastellaan, miten eri kielitaitotasoilla olevat S2-aikuisopiskelijat ymmärtävät historian oppikirjatekstiä, joka on kirjoitettu yleis- ja selkokielellä. Tavoitteena on luetun ymmärtämisen kysymysten avulla selvittää, miten S2-opiskelijat pärjäävät tekstin pohjalta tehdyissä monivalintakysymyksissä ja onko yleis- ja selkokielisten tekstiosuuksien ymmärrettävyydessä eroa. Tutkielma yhdistää tekstintutkimusta ja lukemisen tutkimusta. Lisäksi tutkimuskysymyksiin vastaamisessa käytetään monimenetelmäisiä keinoja: yleis- ja selkotekstin vertailevaa tekstianalyysia, kyselyä ja strukturoitua ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 33 S2-opiskelijaa A2-, B1- ja B2-kielitaitotasoilta. Opiskelijat vastasivat yleis- ja selkokielisten tekstiosuuksien pohjalta tehtyihin kysymyksiin, minkä lisäksi heitä haastateltiin ryhmähaastatteluissa. Osa monivalintakysymyksistä mittasi sanaston ymmärtämistä, osa myös päättelykykyä. Tutkimuksesta käy ilmi, että monivalintakysymykset olivat selvästi vaikeampia A2-tason kuin B-tason opiskelijoille. A2-tason opiskelijat vastasivat useammin oikein selkokielisten osuuksien pohjalta tehtyihin kysymyksiin, ja B1-tasollakin selkokielestä näytti olevan hyötyä. Sen sijaan B2-tason opiskelijat pärjäsivät hieman paremmin yleiskielisten osuuksien pohjalta tehdyissä kysymyksissä. Lisäksi A2-tasolla tuli enemmän oikeita vastauksia pelkästään sanaston ymmärtämistä mittaaviin kysymyksiin, kun taas erityisesti B2-tasolla päättelykykyä vaatineet kysymyksetkään eivät tuottaneet ongelmia. Tulokset heijastavat Selkokeskuksen arviota siitä, että selkokieli hyödyttää erityisesti A1–B1-tasolla olevia kielenoppijoita. Tuloksista on myös nähtävissä pinta- ja syvätason lukemisen strategiat: suuri osa alkeistasolla olevista opiskelijoista pystyi vastaamaan vain kysymyksiin, joihin teksti antoi selkeästi oikean vastauksen. B2-tason ja jotkut B1-tason opiskelijat pystyivät tämän lisäksi myös päättelemään asioiden välisiä yhteyksiä ja ymmärtämään sellaista, mitä tekstissä ei sanottu eksplisiittisesti. Aiheesta tarvitaan vielä paljon lisätutkimusta. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia esimerkiksi sitä, mitkä konkreettiset tekijät selkotekstissä ovat S2-lukijoille vaikeita ja miten lukutaito ensikielellä vaikuttaa toisella kielellä lukemiseen.