Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "S2-oppilas"

Sort by: Order: Results:

  • S2-oppilaiden kielen vaikutus matemaattiseen oppimiseen erityisluokalla 
    Hämäläinen, Ari (2019)
    Maahanmuutto on viime vuosina ollut voimakasta Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten määrä oli vuonna 2000 noin 91 000, kun se vuonna 2016 oli jo noin 244 000. Koululaitoksemme on ollut uusien haasteiden edessä maahanmuuttajaoppilaiden kasvun johdosta. Koulu, jossa toimin resurssiopettajana on monikulttuurinen ja oppilaita, joilla äidinkieli on jokin muu kuin suomen kieli, on noin 35%. Erityisluokilla maahanmuuttajaoppilaiden prosentuaalinen määrä on vieläkin suurempi ja tämä sai minut tutkimaan kielen osuutta suomi toisena kielenä puhuvien matemaattisessa osaamisessa erityisluokilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikeuksia S2-oppilailla on matemaattisten termien ymmärtämisessä ja miten he osaavat kielellistää näitä termejä. Suomessa matematiikan opetus tapahtuu suomen kielellä, vaikka oppilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi. S2-oppilaalla matemaattiset termit voivat olla esteenä oppimiselle heikon suomen kielen taidon vuoksi. Tutkimus tehtiin viidelle suomi toisena kielenä (S2) opiskelevalle erityisluokanoppilaalle. Tutkimus toteutettiin laadullisina yksilöhaastatteluina, joissa tutkittavat suorittivat soveltavia tehtäviä samalla kielellistäen tehtävien tekoa, sekä miten tutkittavat ymmärtävät suomeksi esitettyjä matemaattisia perustermejä. Tutkittaville esitettiin matematiikan soveltavat kysymykset suomen kielellä ja kysymys myös tutkittavan omalla äidinkielellä. Kaikki tutkittavat olivat samasta espoolaisesta alakoulusta erityisluokilta 3-4 ja 6. Tutkimus osoitti, että tutkittavilla oli selkeitä haasteita matemaattisten termien kielellistämisessä ja ymmärtämisessä. Ymmärtämisen ongelmat vaikuttivat selkeästi heidän matematiikan oppimiseen. Tutkittavien suomen kielen taidot olivat puutteelliset ja myös heidän oman äidinkielensä taidoissa oli puutteita. Molempien kielien vaikeudet heijastuivat matematiikan oppimiseen negatiivisesti. Tutkimus osoitti, että kielellä on vaikutusta matematiikan oppimisessa ja mahdollisuuksiin oppia. S2-oppilas tarvitsee tukea oman äidinkielen ja suomen kielen puutteiden vuoksi matematiikan termistön ymmärtämisessä. Heikko äidinkielen osaaminen on usein syynä myös heikkoon suomen kielen ymmärtämiseen ja sen myötä matematiikan oppimiseen.
  • S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys 
    Vehmas, Maiju (2021)
    Objectives. Self-efficacy, which means one’s beliefs about their own capabilities, has a key role in motivation and performance. Therefore, it also plays an important role in language learning. There is very little research about the Finnish self-efficacy of Finnish as a second language (FSL) learners. The aim of this study was to find out if sex, age, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. In addition, the aim was to find out how the Finnish self-efficacy differ when it comes to abstract and concrete questions. Moreover, the aim was to find out if Finnish self-efficacy measured on one hand on abstract level and on the other hand on concrete level predict reading fluency of FSL learners. Methods. The data was collected with an electrical questionnaire as a part of Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -research project realised by Niilo Mäki Instituutti during spring 2016. The participants (N = 67) of this research were 9-12-year-old FSL learners from grades 3 to 5. The participants were from different parts of Finland. Regression analysis was used to find out if age, sex, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. Paired sample t-test was used to examine the mean differences between Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level. Lastly, regression analysis was used to find out if Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level predict reading fluency of FSL learners. Results and conclusions. The length of residence predicted self-efficacy in reading comprehension and in writing. FSL learners estimated their Finnish self-efficacy higher on abstract level than on concrete level. The means of abstract self-efficacy and concrete self-efficacy differed from each other statistically significantly. Finnish self-efficacy measured on abstract level didn’t predict reading fluency, whereas Finnish self-efficacy measured on concrete level did predict reading fluency. The results of this research show that the time spent in a country and its culture plays an important role in Finnish self-efficacy. In addition, the results show that when measuring language self-efficacy, it is important to consider the specificity level on which it will be measured.
  • S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys 
    Vehmas, Maiju (2021)
    Objectives. Self-efficacy, which means one’s beliefs about their own capabilities, has a key role in motivation and performance. Therefore, it also plays an important role in language learning. There is very little research about the Finnish self-efficacy of Finnish as a second language (FSL) learners. The aim of this study was to find out if sex, age, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. In addition, the aim was to find out how the Finnish self-efficacy differ when it comes to abstract and concrete questions. Moreover, the aim was to find out if Finnish self-efficacy measured on one hand on abstract level and on the other hand on concrete level predict reading fluency of FSL learners. Methods. The data was collected with an electrical questionnaire as a part of Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -research project realised by Niilo Mäki Instituutti during spring 2016. The participants (N = 67) of this research were 9-12-year-old FSL learners from grades 3 to 5. The participants were from different parts of Finland. Regression analysis was used to find out if age, sex, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. Paired sample t-test was used to examine the mean differences between Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level. Lastly, regression analysis was used to find out if Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level predict reading fluency of FSL learners. Results and conclusions. The length of residence predicted self-efficacy in reading comprehension and in writing. FSL learners estimated their Finnish self-efficacy higher on abstract level than on concrete level. The means of abstract self-efficacy and concrete self-efficacy differed from each other statistically significantly. Finnish self-efficacy measured on abstract level didn’t predict reading fluency, whereas Finnish self-efficacy measured on concrete level did predict reading fluency. The results of this research show that the time spent in a country and its culture plays an important role in Finnish self-efficacy. In addition, the results show that when measuring language self-efficacy, it is important to consider the specificity level on which it will be measured.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO