Browsing by Subject "SFL"

Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Kelan virkakieltä Instagramissa. Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt varinkin nuorten keskuudessa viime vuosikymmenen ajan (Tilastokeskus 2017) ja yritysten ja mainostajien lisäksi myös viranomaiset (mm. Verohallinto, Kela, Skatteverket) ovat löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Aikaisempi tutkimus virkakielestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on keskittynyt ruotsalaisten viranomaisten verkkosivujen tutkimukseen (Hanell 2012) ja viranomaisen ja kansalaisen väliseen viestintään Facebookissa (Sörlin & Söderlundh 2014; Nord & Sörlin 2016). Kela on liittynyt Instagramiin vuonna 2016, mutta laajempaa tutkimusta Kelan tai muiden viranomaisten kielenkäytöstä Instagramissa ei ole tehty. Tästä syystä tutkielma keskittyy aluksi kartoittamaan eksploratiivsella menetelmällä, millä kielillä Kela viestii Instagramissa ja minkälaisia julkaisut ovat visuaalisesti ja temaattisesti. Tutkielman toinen osa tarkastelee virkakieltä systeemis-funktionaalisen kieliteorian (Holmberg & Karlsson 2006; Holmberg, Karlsson & Nord 2011) kautta keskittyen interpersoonaiseen merkitykseen ja erityisesti puhefunktioihin. Tutkimus tarkastelee, minkälaista Kelan virkakieli on Instagramissa, minkälaisia puhefunktioita Kela käyttää julkaisuissa ja minkälainen suhde Kelan ja kansalaisen välille muodostuu puhefunktioiden avulla. Analyysissä keskitytään ruotsin kielen neljään olennaiseen puhefunktioon, jotka ovat väite, käsky, kysymys ja tarjous. Funktionaalisen teorian lisäksi Kelan ja kansalaisen suhdetta analysoidaan, miten ja miksi osallistujia tehdään näkyviksi tai näkymättömiksi. Materiaali koostuu 78 julkaisusta, jotka ovat julkaistu Kelan julkisella @kela_fpa Instagram-tilillä aikavälillä 16.4.2019-18.2.2020. Julkaisut on kerätty manuaalisesti Excel-taulukkoon, johon kirjattiin julkaisun päivämäärä, julkaisukuvatyyppi, julkaisutekstin kieli ja sanamäärä sekä emojien ja hashtagien määrä. Materiaali on analysoitu kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Eksploratiivinen analyysi osoittaa, että Kela viestii pääosin suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielisten tekstien määrä on n. 70 % kaikista julkaisuteksteistä. Kielilaki (423/2003, 6 §) velvoittaa Kelan kaksikielisenä julkisoikeudellisena laitoksena viestimään molemmilla kansalliskielillä. Vain parissa julkaisutekstissä on käytetty saamen ja englannin kieliä. Kelan julkaisukuvista suurin osa on valokuvia, mutta kuvitettujen ja tekstiä sisältävien julkaisukuvien osuus on merkittävä. Vähiten Kela julkaisee videoita. Julkaisu-tekstien teemat vaihtelevat paljon, mutta yleisimmät teemat liittyvät lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Muita teemoja ovat mm. työttömyys ja työehdot, asuminen sekä asiointipalvelut ja muut palvelukanavat. Tutkielman toisen osan keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että Kelan ja kansalaisen suhde on hierarkkinen ja asymmetrinen. Kela viestii lukijalle eniten puhefunktion käskyn kautta sekä kongruentisti että inkongruentisti. Käsky toteutuu kongruentisti verbin ollessa imperatiivissa, kun taas inkongruentti toteutus muodostuu esimerkiksi väitelauseen kautta. Käskyn toteutuminen väitelauseen muodossa inkongruentisti koetaan yleisesti ruotsin kielessä tapana ilmaista kohteliaisuutta. Se, että käsky on yleisin puhefunktio, kertoo Kelan ja lukijan hierakisesta ja asymmetrisestä suhteesta. Myös puhefunktioita väitettä käytetään usein, joka on aikaisemman tutkimuksen valossa yleistä virkakielessä (Lassus 2010, Lind Palicki 2010), sillä usein institutionaalisten tekstien tarkoitus on informoida. Kysymys ja tarjous ovat vähiten esiintyvät puhefunktiot. Huomion arvoista on se, että Kela viestii kysymysten avulla, jotka on muotoiltu siten, että kysymyksen lukija voisi itse mahdollisesti esittää kysymyksen Kelalle. Nämä keinotekoiset kysymykset voi tulkita Kelan toimesta yritykseksi luoda läheisempää suhdetta lukijan kanssa. Kelan ja lukijan asymmetrinen suhde vahvistuu, kun tarkastellaan, miten tekstin vastaanottajaa, kansalaista, ja tekstin lähettäjää, Kelaa, puhutellaan. Lukijaa puhutellaan yksikön toisella persoonalla useasti, mutta Kelaa ei puhutella lainkaan monikon ensimmäisessä persoonassa, joka olisi luonteva vastapari sinuttelulle symmetrisessä suhteessa. Kelaan viitataan institutionaalisella nimellään FPA vain viidesti, kun taas lukijaan viitataan useasti substantiiveilla pappan ja föräldern. Lukijan puhuttelu nostaa hänet myös näkyväksi osallistujaksi ja se, että lukijalla on näkyvämpi rooli kuin viranomaisella on yhteneväinen tulos aikaisemman tutkimuksen kanssa (Lassus 2010; Tolvanen 2016; Alén 2017). Lukija ja Kela tehdään näkymättömiksi osallistujiksi eri tavoin. Lukija jää usein näkymättömäksi imperatiivin ansioista, kun Kela jää näkymättömäksi s-passiivin ansiosta. Huomioitavaa on myös se, että Kela ei ole osallistujana yli 60 % lauseissa, joka on puolet enemmän kuin verrattuna lukijaan, joka ei ole osallistujana n. 30 % lauseista.

Strawberry (Fragaria × ananassa) is the most important berry crop cultivated in Finland. Due to the species' economic importance, there is a national breeding programme aimed at extending the cropping season from the current one month to up to three months. This could be achieved by growing cultivars which would initiate flowers throughout the summer months, without the requirement of a period of short days as is the case with currently grown cultivars. The cultivated strawberry is an octoploid and therefore has complex patterns of inheritance. It is desirable to study the genetic mechanisms of flowering in the closely related but diploid species F. vesca (L). In the diploid Fragaria, a mutation in a single locus, namely the SEASONAL FLOWERING LOCUS (Sfl), changes the flowering phenotype from seasonal to perpetual flowering. There is also an array of genetic tools available for F. vesca, which facilitate genetic studies at molecular level. Experiments described here aimed at elucidating the identity of the gene which confers perpetual flowering in F. vesca by exploring the flowering characteristics and genotypes of five F2 populations (crosses between seasonal × perpetual flowering cultivars). The study took advantage of a genetic map for diploid Fragaria, publicly available EST and genomic Fragaria sequences and a recently developed BAC library. Sequence information was used for designing gene–specific primers for a host of flowering–related candidate genes, which were subsequently mapped on the diploid Fragaria genetic map. BAC library was screened with molecular markers supposedly located close to the Sfl, with the aim of positionally cloning the Sfl. Segregation of flowering phenotypes in the five F2 populations showed, that the Sfl indeed controls flowering in all the tested cultivars. A genetic map was constructed of the chromosome with the Sfl, and a positional cloning attempt was initiated with the closest flanking markers. 45 gene–specific primers pairs were designed for 21 flowering–related genes, and eight genes were successfully mapped on the diploid Fragaria map. One of the mapped genes, namely PRR7, located very close to the Sfl, and is a potential candidate for the gene that has evaded identification so far.

I Sverige påträffades de första covid-fallen i månadsskiftet februari-mars 2020 och ganska snart deklarerades covid-19 som pandemi. Ett nytt fenomen diskuterades i alla världsdelar. Det tog inte lång tid innan Nordiska museet öppnade sin insamling ”Coronaviruset i Sverige – berätta för framtiden!” för att samla in människors berättelser om hur coronapandemin hade påverkat deras vardag. I denna avhandling undersöker jag närmare evalueringar i en del av dessa berättelser under perioden november-december 2020 utifrån ett lingvistiskt perspektiv. Mitt material består av 34 coronaberättelser skrivna av personer födda 1950–59-talet. I analysen tillämpar jag Martins och Whites evalueringsteori (appraisal theory) och dess ramverk för evaluering. Jag analyserar berättelserna utifrån attitydsystemet och dess huvudtyper affekt, bedömning och uppskattning för att utreda vilka språkliga resurser skribenterna använder i sina berättelser då de beskriver sina känslor och attityder kring pandemin, andra människor och framtiden. Sammanlagt får negativa evalueringar mer utrymme än positiva. Berättelserna präglas av olika uttryck för osäkerhet och olycka och andra människors beteende kritiseras oftare än beröms. Trots coronapandemin uttrycker skribenterna att de mår bra och att de trots allt ser positivt på framtiden.

I avhandlingen granskas språkanvändningen i platsannonser som riktas till personer som talar svenska i Finland. Syftet med den här pro gradu-avhandlingen är att analysera finlandssvenska arbetsplatsannonser för att se hurdana bilder av dagens arbetsliv, av den ideala arbetstagaren och av den ideala arbetsgivaren som målas upp i annonserna. Detta görs genom att analysera språkliga drag i platsannonserna och diskutera resultatet av analysen med synen på arbetslivet i det senmoderna samhället. För att nå syftet använder jag delar av den systemisk-funktionella grammatiken som analysmetod. Metoden utgår från den ideationella och den interpersonella nivån av en text enligt analysen av en modelläsare. Med hjälp av den ideationella nivån i en text analyseras processer och deltagarroller i satser. Processerna kan vara materiella, mentala, verbala eller relationella. En deltagare kan endera vara drivande och stå som första deltagare i en process, eller vara utsatt för en handling och då förekomma som andra deltagare i processen. Genom den interpersonella analysen fokuserar den här undersökningen på språkhandlingarna uppmaning och kravställande samt tilltalet till läsaren. Materialet utgörs av 21 platsannonser insamlade i juni 2018. Platsannonserna har publicerats på Arbets- och näringsministeriets hemsida för TE-tjänster. Jag har indelat materialet i fyra branschkategorier: Specialisttjänster, servicesektorn, vårdbranschen och utbildningssektorn. Platsannonserna analyseras kvalitativt genom att titta på ideationella och interpersonella betydelser i varje sats. De olika kategorierna jämförs sedan med varandra. I resultatet av den ideationella analysen framkommer det att arbetsgivaren ofta står som första deltagare i processerna och därmed är den som initierar en handling. Arbetsgivarbilden skapas också av att delar i platsannonserna är dedikerade till att presentera information om arbetsgivaren med hjälp av nyckeltal och positiva bestämningar. Den ideala arbetstagaren står som första deltagare främst i mentala och relationella processer. Arbetsgivaren tar en aktivare roll i platsannonserna än arbetstagaren. Arbetet beskrivs ofta genom att arbetsuppgifterna uttrycks som nominaliseringar av verb, vilket gör att också arbetet står som deltagare i relationella och mentala processer och får olika bestämningar. I resultatet av den interpersonella analysen framkommer det att språkhandlingarna kravställande och uppmaningar sällan uttrycks kongruent utan istället via grammatiska metaforer. I kravställande satser med låg förpliktelsegrad är arbetsgivaren oftare första deltagare, medan kravställande med hög förpliktelsegrad uttrycks utan arbetsgivaren som deltagare. Arbetsgivarbilden skapas av ett frekvent förekommande vi som första deltagare. Den sökande omtalas oftare i tredje person. Resultatdiskussionen redogör för hur bilden av arbetsgivaren, arbetstagaren och arbetet hör i ihop med synen på arbete i det senmoderna samhället. En individ bygger upp sin identitet bland annat genom den arbetsplats hen väljer att arbeta på. En stark arbetsgivarprofil blir en del av individens identitetsbyggande, och det här kan vara en orsak till att arbetsgivaren får en så stor och aktiv roll i platsannonserna. Att den ideala arbetstagaren framställs som första deltagare i främst relationella och mentala processer visar hur en arbetstagares personliga egenskaper och personlighet anses vara de viktigaste faktorerna i utförandet av ett arbete i den senmoderna synen på arbetslivet.