Browsing by Subject "Tyttöjen Talo"

Tutkimuksen lähtökohtana on tutkia tyttöyttä ja sen tuottamista ja uusintamista ruoan ja syömisen kautta suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa, tarkemmin Helsingin Tyttöjen Talon kontekstissa. Syöminen on kulttuurissamme sukupuolittunutta toimintaa, jonka kautta myös tuotetaan ja uusinnetaan käsitystä ideaalista naiseudesta. Ruokaan ja syömiseen liittyvät valinnat ovat ravitsemuksellisten lisäksi sosiaalisesti, symbolisesti ja rituaalisesti muotoutuneita valintoja, joiden taustalla näkyvät yhteiskunnalliset kategoriat. Näin ollen ruoka ja syöminen liittyvät tiiviisti ruumiillisuutta painottavaan kulttuuriimme, jossa kontrolloitu hoikka ja lähes androgyyninen naisruumis edustaa tavoiteltavaa ideaalia. Tyttöjen Talolla ruoka näyttäytyy kaikissa muodoissaan aina juhlan ja nautinnon kohteesta ongelmallisiin syömishäiriöihin. Tutkimus koostuu antropologisesta teoriasta ja metodeista, monitieteellisestä ruokatutkimuksesta, feministisestä sukupuolen tutkimuksesta, sekä suomalaisesta tyttötutkimuksesta. Tutkimuksen etnografinen osuus koostuu syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana tehdystä 'kenttätyöjaksosta' Tyttöjen Talossa ja sen tuottamista kenttämuistiinpanoista. Tutkimusaineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin menetelmällä toimimalla Tyttöjen Talolla viikoittain vapaaehtoisena 'isosiskona' sekä ohjaajien haastatteluista. Lisäksi talvella 2011 on kerätty lisää aineistoa Tyttöjen Talolta tarkemmin syömishäiriöiden ilmenemisestä. Teoreettisen kehikon tutkimukselle tarjoaa erityisesti Mary Douglasin näkemykset kulttuurisesta luokittelusta ja kategorioista liittyen ruokaan ja syömiseen, sekä näkemys ruumiista yhteisön symbolina. Syömishäiriöihin liittyen erityisesti Susan Bordon ja Carole Counihanin kirjoitukset anoreksiasta ja oman ruumiin kurittamisesta sekä sen yhteydestä sukupuolten väliseen hierarkiaan ovat merkityksellisiä tutkimukselle. Tutkimuksessani Tyttöjen Talo nähdään instituutiona, joka sosiaalistaa tyttöjä individualistiseen yhteiskuntaan, ja samalla tuottaa ja uusintaa sukupuolta. Tarkastelemalla ruoan roolia ja symboliikkaa, syömistä ja leipomista, syömishäiriöitä sekä esimerkiksi rituaalisia tapahtumia Tyttöjen Talolla, voidaan nähdään kuinka sukupuolta ja sukupuolirooleja tuotetaan ja uusinnetaan suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Tyttöjen naisiksi 'kasvamista' on käsitelty sekä initiaation että sosialisaation näkökulmista. Tyttöjen Talon keskeiset tyttöyden rakentamisen ainekset koostuvat pitkälti yleisten sukupuoliroolien mukaisista hyväksytyistä ajatuksista kuten tunteiden merkityksestä, leipomisesta ja ruoan laitosta, yhteisöllisyydestä, puhumisen tärkeydestä ja ylipäätään tyttöyden ylistämisestä. Tutkimuksen keskeisin johtopäätös on, että nuoret tytöt pyrkivät pääsemään ulos juurtuneista sukupuolirooleista ja kapinoivat näitä vastaan ruoan ja syömättömyyden avulla. Tutkimuksessa tyttöjen syömishäiriöt on nähty liitettynä laajempiin sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökulmiin, jotka heijastavat sukupuolirooleja nyky-yhteiskunnassa. Terveyssyömisen ja laihuuden ihannointiin tähtäävä kulttuuri voidaan nähdä myös Douglasin ajatuksen mukaisesti yhteiskunnan kontrollina kohdistettuna yksilöihin, ja erityisesti naisiin ja tyttöihin.