Browsing by Subject "Uusiutuva energia"

Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tutkittiin suomalaisten elintarvikealan yritysten energiavalintoja, syitä ja seurauksia eettisen arvoteorian ja hyvän eri muunnelmien näkökulmista. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu arvoteorian lisäksi kestävyydestä, energiasta sekä yritysvastuusta. Energiavalintojen fokus oli uusiutuvien energialähteiden käytössä, eli energian laadullisessa parantamisessa sekä energiankulutuksen määrällisessä vähentämisessä, mikä oli tämän tutkielman tutkittava tapaus. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka ”hyvin” yrityksissä toteutetaan energian laadullista parantamista ja määrällistä vähentämistä. Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui edustajat neljästä eri yrityksestä, joiden elintarviketuotannossa käytetään uusiutuvia energialähteitä ja kiinnitetään huomiota energiankulutuksen määrään. Analyysin teoriapohjana toimi eettinen arvoteoria hyvän eri muunnelmista sekä itseisarvoiset ja välinearvoiset tulkinnat. Aineistoa tulkittiin teemoittelun kautta. Analyysissä havaittiin, että energian laadullinen huomiointi ilmenee uusiutuvien energialähteiden valintana ja omavaraisuutena. Energiankulutuksen määrällinen vähentäminen ilmeni energiankulutuksen tehostamisena, johon oli erilaisia keinoja riippuen yrityksestä. Energiankulutuksen kokonaismäärä ei ollut laskenut, vaan energian kokonaiskulutus oli noussut johtuen esimerkiksi halusta kasvattaa tuotantoa, eikä siten energiankulutusta tehostavat toimet laskeneet energian kokonaiskulutusta. Yrityksellä itsellään koetaan olevan vastuuta kestävyydessä, mutta muiden sidosryhmien, kuten valtion ja kuluttajien, vastuut nousivat myös esille. Energiavalintojen syyt olivat sekä itseisarvoisia, eli ympäristöarvoihin perustuvia, että välinearvoisia eli taloudellisiin kustannuksiin ja säästöihin liittyviä tulkintoja. Energiavalinnoista oli seurannut välineellistä ja hedonista hyvää yritykselle sekä hyvää tekevää yrityksen sidosryhmille. Energiavalintoja tulkittiin myös hyväksi teoksi, jolloin energiavalintojen seuraukset tulivat ympäristölle esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen alentamisen seurauksena. Johtopäätöksenä voidaan sanoa kestävään energiatulevaisuuteen tarvittavan sekä laadullista parantamista että määrällistä vähentämistä, jotta energiavalinnoista seuraa hyvää yritysten ja niiden sidosryhmien lisäksi ympäristölle ja luonnolle. Kestävän energiatulevaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan vastuuta niin yrityksiltä, kuluttajilta kuin poliittisilta päättäjiltä. Muutosten on tapahduttava arvoissa, asenteissa sekä toiminta- ja kulutustavoissa kohti tarvevetoista tuotantoa ja kuluttamista.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on käynnissä. Ihmisten vaikutus ja kasvihuonekaasut ilmakehässä saavat aikaan muuttuvan ilmaston. Muuttuva ilmasto aiheuttaa riskejä ihmisille ja luonnollisille järjestelmille. Ilmaston lämmetessä myös ilmastoriskit ja niiden merkitys kasvavat. Globaalin ilmastopolitiikan päätavoitteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Uusiutuvan energian lisääminen on huomattava toimenpide näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastoriskit vaikuttavat kuitenkin myös uusiutuvaan energiaan. Ymmärrys ilmastoriskeistä luo pohjan ilmastoriskien arvioimiselle. Ilmastoriskien arviointeja voidaan käyttää sopeutumiskyvyn ja ilmastonmuutokseen varautumisen parantamiseksi. Työssä tehtiin kaksi eri analyysiä, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin: millaisilla viitekehyksillä ilmastoriskejä voidaan arvioida ja millainen ilmastoriskikäsitys uusiutuvan energian -sektorin yrityksillä on? Ensimmäisessä analyysissä aineistona on ilmastoriskien arviointi -viitekehyksiä, jotta saadaan tietoa erilaisista ilmastoriskien arviointi -viitekehyksistä, niiden sisällöstä ja rakenteista. Toisen analyysin tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin uusiutuvan energian -sektorin yrityksiltä. Haastateltavien joukoksi rajattiin yrityksiä, jotka ”tuottavat energiaa yhteiskuntaan”, uusiutuvista energianlähteistä, esimerkiksi sähköä ja lämpöä. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin apuna ensimmäisen analyysin tuloksia. Tarkoituksena oli ymmärtää, millainen ilmastoriskikäsitys uusiutuvan energian -sektorin yrityksissä on ja miten näissä yrityksissä ilmastoriskejä arvioidaan. Ilmastoriski on monimutkainen ja moninainen asia ja sen tietämys ja tunnistaminen on hyvin eri vaiheissa yrityksissä. Työssä käytetty IPCC:n malli ilmastoriskin muodostumisesta (vaaratekijä, haavoittuvuus ja altistuminen), oli melko vieras tapa ajatella ilmastoriskiä. Yrityksissä tunnistettiin ilmastonmuutoksen vaaratekijät hyvin ja altistuminen näille vaaroille oli myös tiedossa, mutta haavoittuvuus oli tuntemattomampi käsite yrityksille. Monet erityyliset ilmastoriski-termit olivat yrityksille vieraita, mutta termien merkitys oli tuttua. Yritykset tunnistivat fyysisiä, suoria ja siirtymäriskejä kohdistuvan omaan toimintaansa, ja nämä riskit koettiin myös merkittävinä yrityksen toiminnalle. Osa yrityksistä oli hyvin tietoisia ilmastoriskeistä ja näissä yrityksissä on tehty ilmastoriskien arviointia jo pitkään. Ilmastoriskien arviointiin on vasta lähiaikoina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Ilmastoriskien arviointi koetaan tärkeänä ja merkittävänä asiana.