Browsing by Subject "Viestintä"

Faculty Faculty of Medicine Department - Author Järvinen Heli Marjukka Title Autism education professionals’ experiences in the use of augmentative and alternative communica-tion methods Subject Logopedics Level/Instructor Master’s Thesis / Kaisa Launonen Month and year April 2017 Number of pages 89 pp. + 4 appendices Abstract Autism spectrum disorder (ASD) is a condition that affects social interaction, communication and behavior. Since effective communication and interaction is a prerequisite for learning, the use of augmentative and alternative com-munication (AAC) methods has been considered necessary in study environments. The education professionals’ per-spectives and attitudes towards the use of AAC methods have been linked to the extent to which they support the development of communication skills of their pupils using communication aids. The purpose of this study is to de-scribe the experiences of autism classroom teachers and classroom assistants in the use of AAC methods. This topic is examined based on the benefits and challenges that autism education professionals associate with the use of com-munication aids, the number of factors contributing to the successful use of the AAC methods as well as the devel-opment of the students' communication skills. In this study nine education professionals who worked in autism education classrooms and school’s afternoon activi-ties in Helsinki were interviewed. The interviews were conducted as semi-structured individual interviews, which discussed the use of AAC methods for students with ASD. The interviews were recorded, transcribed and analyzed by using inductive thematic analysis approach. Finally, the themes of each research question were compared with each other. Based on the results of this study, AAC methods are particularly useful not only for communication between students and education professionals, but also for the students' ability to express themselves, to develop better social skills and to become more independent in their everyday lives. The challenges of using AAC methods related to usability factors, students’ developmental abnormalities, education professionals’ practices and various resource issues. Pro-fessional co-operation, motivation, favorable usability factors of the AAC methods, and factors related to the activi-ties and roles of education professionals were seen to influence the successful use of the AAC methods and to im-prove the students’ communication skills. In addition, the interviewees strongly emphasized the importance of stu-dents’ spontaneous communication and speech development in the motivation and work satisfaction of education professionals. The autism classroom teachers’ and classroom assistants’ experiences in the use of AAC methods emphasize the im-portance of training and multiprofessional co-operation in support of the use of communication aids and develop-ment of students’ communication skills. Based on the results of this study, the speech therapists’ counseling activi-ties can be regarded as significant for the development and maintenance of the education professionals’ AAC skills and for constituting positive attitudes related to the use of AAC methods. This study highlights the importance of fur-ther research focusing particularly on more specific identification of challenges related to the use of AAC methods in autism classroom education. Keywords Communication, augmentative and alternative communication (AAC) methods, communication aids, autism spectrum disorders, autism classroom education, education professionals, experiences Where deposited Helsinki University Library – Helda / E-thesis ethesis.helsinki.fi

Uudistuminen ei ole enää vapaaehtoista. Suuret yritykset panostavat uudistumiseen ja elinvoimaisuutensa säilyttämiseen. Yksi parhaista resursseista uudistumiselle ovat henkilöstön uudet ideat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ovat uusien ideoiden ympärillä käydyt ensimmäiset viestintätilanteet suurissa yrityksissä. Tutkimus on rajattu koskemaan suurien yritysten innovaatiotyötä. Isoissa organisaatioissa ihmisten ja organisaation tasojen ja siilojen määrä on suuri, jolloin suurissa organisaatioissa myös idean jakaminen on oletettavasti haastavampaa. Tutkimus vastaa kahteen kysymykseen: (1) Millaisia ovat uusien ideoiden ensimmäiset viestintätilanteet suurissa yrityksissä? (2) Päätyvätkö digitalisaatiojohtajalle esitetyt uudet ideat katalyyttiseen keskusteluun? Tutkimus on rajattu koskemaan digitalisaatiojohtajia, koska heidän rooliinsa kuuluu muutosjohtaminen ja uusien digitaalisten liiketoimintojen kehittäminen. Heidän tavoitteena on edistää digitaalista transformaatiota, joka on riippuvainen uusien ideoiden toimeenpanosta. Digitaaliseen transformaatioon sisältyy väistämättä paljon nykyisestä eroavia ideoita sekä nykyiseen liiketoimintaan nähden kokonaan uusia ideoita. Tutkimusaineisto koostuu kuuden eurooppalaisen digitalisaatiojohtajan haastattelusta. Aineistonkeruun menetelmä tutkimuksessa käytetään puolistrukturoitua haastattelua ja analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimus osoittaa, että idean aivan ensimmäiset viestintätilanteet tapahtuvat epävirallisissa tilanteissa. Digitalisaatijohtajan arki täyttyy isosta määrästä uusia, joita esitetään epäformaaleissa tilanteissa kuten kahvitauolla, toisen palaverin lomassa, sähköpostiviestillä tai pikaviestimissä. Digitalisaatiojohtaja uuden idean vastaanottajana on sparraava, ratkaisuhakuinen, oikeudenmukainen ja keskusteluun mukaan lähtevä. Hän hakee uusi näkökulmia ymmärtääkseen paremmin innovaattoria. Idea tarvitsee keskustelun kahdesta syystä: jotta sitä päästään yhdessä kehittämään sekä sen arvioinnin pohjaksi saadaan tietoa. Uudet ideat päätyvät usein katalyyttiseen keskusteluun, jossa niitä kehitetään yhdessä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että molemmat osapuolet ottavat vastuuta viestintätilanteessa. Ideoiden laadulla ei ole väliä: sekä hyvät että huonot halutaan käsitellä. Suullinen keskustelu päätyy useammin ideaa iteroivaan keskusteluun kuin kirjallisesti aloitettu keskustelu. Digitalisaatiojohtajat laittavat energiaa ja osaamistaan ideoita oikeudenmukaiseen käsittelyyn. He pyrkivät aktiivisesti siihen, että ideat päätyvät keskusteluun. Ideoita kohtaan halutaan olla reiluja, koska tiedostetaan, että uusien ideoiden kohdalla on haastavaa tietää, mikä on idean potentiaali. Tämä ei tarkoita sitä, että ihan jokaiseen idea otetaan keskustelun piiriin. Kirjoitetussa muodossa tullut epäkelvon oloinen idea saa suoraviivaisen hylkäyksen kaikista helpoiten. Keskustelu on katalyyttistä, koska ollaan valmiita käymään läpi idean juurisyitä, ei tyydytä vain geneerisiin vastauksiin. Digitalisaatiojohtajaa voi myös kuvailla viestinnälliseksi sparraajaksi, joka proaktiivisesti kehittää ideaa eteenpäin muillle viestittäväksi.

This study provides an analysis on the role of communications in enhancing tax compliance from building an overall view of OECD’s Forum of Tax Administration’s member countries’ tax administrations’ perceptions about communications’ role on improving tax compliance. Prior to this study, there was no comprehensive view about the state of communications in the aforementioned countries. This study examines the perceptions of tax administration communications departments on whether tax compliance can be improved by means of communication. In the recent tax-related theories, there are two ways of encouraging the payment of taxes: coercive power and trust. According to theories, trust can be increased by the transparency that modern government communication is nowadays very much aimed towards. The tax communication units of OECD’s Forum of Tax Administrations' member countries' tax administrations were viewed in regards of organisational factors, communication practices and strategic approaches. This study has been carried out as a quantitative observational study targeting the members of the aforementioned network. An online survey was used to collect the data and was sent to the member countries in 2017 and 2018. This way it was possible to gain further insight with the year-by-year comparison. In addition, the data obtained through the survey was compared to other materials such as the OECD's Tax Administration Series. Key concepts and theories are related to tax compliance, government communication as well as transparency and trust. One of the key findings of the study is that the size of the tax administrations does not have impact on communications departments’ perceptions or activities on enhancing tax compliance with communications. Seems that tax administrations have not been able to leverage the economics of scale communications-wise. All of the tax administrations perceived their communications to be successful despite the variance in their actual performance within strategic goals, usage of different media channels or monitoring their performance. However, tax administrations’ attitudes towards transparency have moved in a positive direction within one year. According to the results, communication measurements are underutilised, as they could be reflected more with the goals and directions of communication strategies. The link between strategic objectives and practice is broken, despite the fact that tax administrations use a wide range of different service channels, marketing communicational tools as well as social networks when communicating towards tax payers and stakeholders. With this in mind, it can be said that on a general level, tax administrations are well prepared for the challenges of the new information age and its pressures for more transparency, but do not necessarily have the optimal organisational setting for it yet.

Tiedon kululla tarkoitetaan tiedon välitystä tiedonantajalta sen vastaanottajalle. Tiedon kulku on tärkeää organisaatioiden sisäiselle toiminnalle, kuten henkilökunnan väliselle kommunikaatiolle. Lisäksi tiedon kululla on tärkeä rooli viestinnässä organisaatioiden ulkopuolelle, jolla organisaatio pyrkii vastaamaan tiedon tarpeeseen. Terveydenhuollon organisaatioissa tiedon kululla ja tiedon täsmällisyydellä on merkittävä rooli, koska se parantaa työilmapiiriä ja lisää potilasturvallisuutta. Tutkimuksen perusteella haluttiin selvittää, miten tiedonkulku ja tiedottaminen toteutuvat HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä. Kyselyn kohderyhmänä olivat Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opintojen kliinisen vaiheen opiskelijat ja HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön opetushenkilöstön jäsenet. Tutkimusta varten lähetettiin kohderyhmille sähköinen kyselylomake koskien tiedottamista ja tiedonkulkua HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä. Väittämäkohtien osalta tulokset analysoitiin R:llä (versio 4.0.2). Tuloksista laskettiin prosentit ja keskiarvot sekä avoimista kohdista kerättiin suoria sitaatteja. Kyselyyn vastasi 61 henkilöä (32,8 %, n=186). Tutkimuksesta selvisi, että HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön tiedonkulkua ei pidetä riittävänä johtuen monista tekijöistä, kuten tiedon suuresta määrästä, useista tiedotuskanavista ja kiireestä. Tutkimuksen perusteella saatiin tietoa siitä, mitkä asiat erityisesti tiedonkulussa koetaan ongelmallisiksi. Saatujen tulosten perusteella HUS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön viestintää eri ryhmien kesken ja eri ryhmien välillä voidaan kehittää. Hyvällä viestinnällä voitaisiin parantaa edelleen yksikön ilmapiiriä sekä tehdä tiedonhausta luotettavampaa. Tiedonkulkua parantamaan laadin Kandioppaan, jonka on tarkoitus edistää tiedonvälitystä. (195 sanaa)