Browsing by Subject "WPR-analyysi"

The topic of this thesis is to observe how the Centre Party of Finland (Suomen Keskusta), the Social Democratic Party of Finland (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, SDP) and the National Coalition Party (Kansallinen Kokoomus) have perceived the information and communication technology (ICT) and its role in the Finnish society between 1999 and 2015 in their party statements and manifestos. The role of ICT in the society is observed especially through the concepts of information society and digitalisation. The topic of this thesis thus ties into the broader 1990s and 2000s discussion on information society and digitalisation. The primary sources for the study include the Centre Party, the Social Democratic Party and the National Coalition Party's party programmes, general election manifestos, municipal election manifestos and party conference statements from 1999 to 2015. The primary sources are analysed by the following electoral terms: 1999-2003, 2003-2007, 2007-2011 and 2011-2015. The 2015 general election manifestos are also included in the set of primary materials, as are the government programmes for each electoral term. The role of government programmes in the study is to support the analysis of the party statements and manifestos. The parties' arguments and perceptions of information and communication technology are analysed using post-structural policy analysis. The main framework for the analysis is Carol Bacchi's What's the problem represented to be analysis. The objective of the thesis is to observe how the parties have represented information and communication technology as a policy problem in their statements, programmes and manifestos during each electoral term. In addition, the objective is to analyse both in the case of each party and between different parties how the problem representations are constructed, with which policy areas ICT is associated in the texts and how these problem representations change and evolve from one electoral term to the other. In addition to Bacchi's WPR-analysis, the analysis also draws from Kari Palonen's concept of politicisation which describes politics as action. In this thesis, the main function of politicisation is to describe how by politicising an issue, the parties open up both political space surrounding the politicised issue and also new opportunities for political action. The main findings of this thesis are that information and communication technology is represented in the parties' general election manifestos and party conference statements using two main representations; either as a means for solving existing social and public policy problems or as a part of a broader discourse on societal change. When represented as a means for solving existing social and public policy problems, ICT is discussed positively, optimistically and mostly to suit the perspective of the party's ideological standing. In the parties' statements and manifestos, the discourse on societal change is strongly tied into economic factors, such as the national competitiveness. ICT is depicted as a matter supporting and enhancing national competitiveness, and information society and digitalisation, in particular, as objectives that will strengthen future national competitiveness. Another finding is that the term “information society” disappears from the parties' manifestos and statements in the early 2010s, when the discussion surrounding ICT in the manifestos and statements shifts to digitalisation.

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kotouttamispolitiikassa esiintyviä ongelmanmäärittelyjä 2017-2019. Tutkielmassa kotouttamispolitiikka mielletään osaksi kansallista identiteettipolitiikkaa, minkä vuoksi tutkielmassa tarkastellaan myös käsityksiä ja myyttejä suomalaisuudesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Eduskunnan tarkastusvaliokunta käynnisti kesäkuussa 2017 tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kotouttamistoimenpiteiden toimivuuden selvittäminen. Hankkeen lopuksi valiokunta antoi tammikuussa 2019 valvonta-aiheestaan mietinnön, jossa se esitteli konkreettisia kotouttamisen uudistusehdotuksia. Silloisen työministerin Jari Lindströmin mukaan oli myönnettävä, että Suomessa on epäonnistuttu kotouttamisessa. Tutkielman tavoitteena on paikantaa epäonnistumisen taustalla olevat ongelmanmäärittelyt peilaten niitä käsityksiin suomalaisuudesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tutkielman analyysityökaluna käytetään Carol Bacchin ’What is the problem represented to be?’ -analyysiä eli WPR-analyysiä. WPR-analyysin avulla aineistosta tunnistetaan politiikanteon taustalla vaikuttavia ennakko-olettamuksia ja totuuksia sekä niiden pohjalta syntyviä ongelmanmäärittelyitä. Tutkielman pääasiallisena aineistona käytetään Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimushankkeen tuottamia tutkimusraportteja, valiokunnan antamaa mietintöä sekä eduskuntakeskustelua mietinnöstä. Suomalaisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan käsityksiä kuvaavana aineistona käytetään niiden historiallista kehitystä ja rakentumista esiin tuovaa kirjallisuutta. Aineiston esiin nousevat Suomen kotouttamispolitiikan ongelmanmäärittelyt ovat monialaisia ja toimijakohtaisia. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä ja kansanedustajien puheenvuoroissa ongelmanmäärittelyiden taustalla esiintyy ennakko-otaksumia, jotka pohjaavat vastaanottavan yhteiskunnan ja kotoutujien kulttuurien ja arvojen erilaisuuksien vertailuun. Kotoutumisen ongelmanmäärittelyjen painopiste on kotoutujien yhteiskunnan toimintaan osallistumisen, kielen oppimisen, työpaikan hankkimisen ja yhteiskunta-arvojen omaksumisen tehostamisessa. Tutkimusraporteissa esitettyjä käytännön ongelmia, kuten resurssien ja laadun tarpeen turvaaminen, palveluiden järjestämisen sirpaleisuus sekä tilastotiedon vajavaisuus tuodaan myös esiin mietinnössä ja eduskuntakeskustelun puheenvuoroissa, mutta niiden painoarvo jää vähäiseksi suhteessa tehostamistarpeeseen. Aineiston analyysin pohjalta havaitaan, että kotouttamispolitiikan ongelmanmäärittelyiden fokus on kotoutumista edistävien tekijöiden arvioinnissa. Sen sijaan kotoutumista estävät tekijät jäävät lähes kokonaan huomiotta. Kotouttamisen epäonnistumisen arviointi tuotetaan osittain irrallisena osana suomalaista yhteiskuntaa ja kansallista identiteettipolitiikkaa. Aineistosta nousee esiin kotouttamispolitiikan käsitteistön monitulkintaisuus, sillä aineiston toimijat käyttävät tiedostamattaan käsitteitä keskenään sekaisin. Erityisesti käsitteiden kotoutuminen ja kotouttaminen monitulkintaisuus aineistossa luo varjon kotouttamispolitiikan ongelmanmäärittelyiden täsmälliseen analysointiin. Tutkielman tulokset paljastavat kotouttamispolitiikan ongelmanmäärittelyiden taustalla vaikuttavia ennakko-olettamuksia ja totuuksia sekä niiden puutteita. Lisäksi tutkielman havainnot aiheen käsitteistön monitulkintaisuudesta osoittavat laajempaa tarvetta käsitteiden uudelleenmäärittämiselle ja muokkaamiselle.