Browsing by Subject "YouTube"

Representation av män och kvinnor i reklamer har länge varit ett omtalat ämne. Representationen anses inte vara jämställd. Enligt forskning framställs och representeras de olika könen på olika sätt i reklamer. Tidigare forskning visar att kvinnor syns mindre i medier och framställs ofta på ett stereotypiskt sätt. I denna avhandling analyseras Fazers reklamer som publicerats på Fazers egna YouTube kanal under året 2021. Sammanlagt har 21 reklamer analyserats. Forskningen fokuserar på könsrepresentationer samt stereotyper och dess framställning gällande kön. Som metod för att utföra forskningen har det använts inslag av både kvantitativ innehållsanalys samt kvalitativ innehållsanalys. I den kvantitativa delen har både bild samt ljud analyserats medan i den kvalitativa delen ligger fokus på innehållet av bilderna i de olika reklamerna. Forskningen baserar sig på Goffmans teori om könsstereotyper där sex olika stereotyper Goffman lagt fram analyseras i reklamerna. Dessa stereotyper är: relativ storlek, den feminina beröringen, funktionsrankning, familjescener, ritualisering av underordning och licensierad avlägsnande. Goffmans teori har bekräftats i många tidigare studier medan annan forskning fått andra resultat. I denna forskning analyseras hur det manliga och kvinnliga könen framställs i finsk reklam. De kvantitativa resultatet visar att det är 54 procent kvinnor och 46 procent män som visas i bild i Fazers reklamer. I reklamerna är det vanligare med en kvinna som spelar huvudrollen och det är 58 procent kvinnor som har huvudrollen och 42 procent män som har huvudrollen. Av berättarrösterna och replikerna som finns med i reklamerna syns den största skillnaden då 63 procent är kvinnor och 38 procent män. Stereotyperna Goffman lagt fram finns alla närvarande men flesta i väldigt små grader. Stereotypen ritualisering av underordning var den som var närvarande i reklamerna i högsta grad. Den stereotypen som syns i minst tillfällen är funktionsrankning. Den kvalitativa innehållsanalysen fokuserar på fyra reklamer, en som bekräftar en stereotyp, en som inte gör det och två som både bekräftar stereotyper men även bryter mot dem. Resultaten i den kvalitativa delen visar att Fazer försöker undvika stereotyper genom att visa andra sociala kön exempelvis, men även att det fortfarande finns klassiska könsstereotyper i vissa reklamer.

The purpose of this study is to find out how do Finnish children and adolescents portray their free time and school on their YouTube videos. Social media is nowadays a big part of life of almost every children and adolescent in Finland. Especially the video sharing site YouTube is really popular among younger generations. The level of school satisfaction is traditionally quite low in Finland, even though pupils generally regard school as an important part of their life. That’s why it is interesting to find out whether they bring out their school dissatisfaction also on their YouTube videos. I’m focusing mostly on the content of the videos, but I’ll also clarify, why do children and adolescents publish such videos they do and tell the things they tell in the videos. The research material consists of 10 diary-like vlog videos from 10 different vloggers, aged from 9 to 15. The videos were uploaded to YouTube during years 2016–2018. My method for data gathering was IRI-research (Investigative Research on the Internet) and I used content analysis to analyze the videos. After the analysis I then compared the findings to different surveys about children and adolescents’ free time and social media and internet usage. I also compared the findings to some studies about children and adolescents’ social relations. Vloggers researched in my study produce mostly basic diary-like description of their everyday life on YouTube. One interesting finding of this study was though that many of the videos included presentations of clothes and belongings. By showing their clothes and telling where they were bought from, the children and adolescents try to increase their social income and, in this way, improve their status among their peers. School was mentioned quite a lot in the videos. The children and adolescents talked for example about their schooldays, teachers, school supplies and also their feelings about school. School was mostly referred to either in a neutral or a negative way. Talking about school negatively can also be seen as a way of trying to improve status among peers, in a similar way as the presentation of clothes and belongings. In addition to information about children and adolescents’ free time and opinions about school, the results of this study give also further information about the meaning and role of social media as part of their social relations.

Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaista julkista kuvaa journalistit rakentavat Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleissa vuonna 2013–2017. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa journalistit luovat uusista media-alan ammattilaisista, tubettajista. Tutkielma kysyy ja selvittää, luovatko journalistit tubettajista stereotypioita ja uhkaavatko tubettajat journalistista professiota. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista asiantuntijuutta tubettajien ympärille rakentuu. Tutkielma aloitetaan kertomalla YouTube-alustan historiasta ja tubettamisen anatomiasta. Lisäksi kerrotaan, miten tubettamisen ympärille muodostuu fanikulttuuria. Tutkielman aluksi määritellään myös tutkielman kannalta keskeiset käsitteet: journalistinen professio, journalistin vapaus, asiantuntijuus, imago ja stereotypia. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sen avulla analysoidaan aineisto, joka koostuu 67:stä Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkelista. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään myös määrällistä sisällönerittelyä, jonka avulla havainnollistetaan ja tuetaan laadullisen tutkimuksen avulla nousevia seikkoja. Tutkielma osoittaa, että tubettaminen ja siihen kytkeytyvä fanikulttuuri ovat 2010-luvun ilmiö, ja journalistien rooli tubettajista luotujen mielikuvien synnyttämisessä on olennainen. Perinteisen median toimijat luovat tubettajista stereotypian erilaisia uhkia 2020-lukua lähestyttäessä. Toistuessaan tulevaisuudessa stereotypioiden toteutuminen on mahdollista. Lisäksi tutkielma osoittaa, että tubettajat esiintyvät perinteisessä mediassa erilaisissa asiantuntijarooleissa, joista keskeisimpiä ovat kokemus- ja näkemysasiantuntijoiden roolit. Tutkielman tuloksista käy ilmi myös se, että journalistien silmin tubettajat ovat media-alan moniottelijoita, joiden työnkuva haastaa journalismia yleisösuhdetta ja sisältöjä viihteen keinoin ja tarjoamalla rajatuista aiheista kiinnostavaa tietoa ja henkilötarinoita. Tässä pro gradu -tutkielmassa aineisto on rajattu Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleihin. Tutkielman lopputulokset ovat vertailukelpoisia, ja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa konteksteissa, joissa tutkitaan tubettajista luotua julkista kuvaa.

Tämä maisterintutkielma käsittelee tyttöyden ja ruumiillisuuden rakentumista ja merkityksiä saksalaisten tyttöjen ja nuorten naisten julkaisemissa, suosituissa girl talk -vlogeissa, joita voi pitää kansainvälisenä ilmiönä. Tutkielman aineisto koostuu 30 saksankielisen kauneus- ja lifestylevloggaajan YouTube-kanavasta ja 94 girl talk -otsikoidusta vlogista, jotka on julkaistu vuosina 2019–2023. Vloggaajat ovat syntyneet vuosien 1999 ja 2008 välillä. Aikarajaus perustuu kiinnostukseen tarkastella nykyhetkeä sekä vlogeja, joissa vloggaajat kokevat parhaillaan tai ovat äskettäin kokeneet asioita, joissa he neuvovat seuraajiaan. Vaikka kanavien tilaajamäärät vaihtelevat reilusta sadasta satoihin tuhansiin, vlogit muistuttavat toisiaan visuaaliselta ilmeeltään ja diskursiivisilta piirteiltään. Vlogit analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla teemoitellen aineistosta sekä sanottuja asioita että kuvaa, jotka kertovat aineistolle ominaisesti tyttöydestä ja ruumiillisuudesta. Tähän yhdistetään multimodaalinen analyysityyli, jossa tarkastellaan YouTubessa ilmaistun puhutun viestinnän lisäksi videoiden visuaalista puolta kuten tilaa, esineitä ja ääntä sekä vloggaajien kehollisuutta kuten eleitä, ilmeitä ja asentoja. Tutkielma on luonteeltaan alue- ja kulttuurintutkimusta, joten tutkielmassa analysoidaan saksalaista vloggaamisen maailmaa sen yhteiskunnallisessa, ajallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, eritoten tyttötutkimuksen ja sosiaalisen median tutkimuksen kirjallisuutta apuna käyttäen. Tutkielmassa vlogiaineistoa analysoidaan sukupuolen performatiivisuuden sekä diskursiivisen ja performatiivisen ruumiillisuuden käsitteiden avulla. Vaikka sukupuoli on moninainen, muuttuva kategoria, tutkielmassa tarkastellaan tytöiksi paikantuvien naiseksi kasvamisen kokemuksia. Vloggaajia nimitetään tytöiksi, sillä he puhuvat lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan. Ruumiillisuuden tarkastelussa keskitytään tapoihin, joilla tytöt puhuvat omista kehoistaan sekä käytännönläheiseen toimintaan, josta tytöt kertovat, ja niiden suhdetta lifestylevloggaamisen kulttuuriin pohditaan. Aineiston keskeisimmiksi kysymyksiksi nousevat kehoon ja ulkonäköön liittyvät epävarmuudet, kuukautiset, ehkäisy ja erilaiset ensimmäiset kerrat (sheivaaminen, meikkaus, rintaliivit, seksuaaliset kokeilut, gynekologikäynnit). Vertailu tutkimuskirjallisuuteen osoittaa, että ”tyttöjen jutuista” puhutaan 2020-luvun saksalaisissa YouTube-vlogeissa totunnaisella tavalla, joskin kuukautisdiskurssin avoimuus voidaan nähdä tabuja rikkovana ja suostumuksen korostaminen nykypäivälle tyypillisenä. Vlogit tarjoavat itseilmaisun välineenä erityisen kanavan keskustella naiseksi kasvamisesta tyttöjen omilla ehdoilla, vaikka vlogeissa toimitaankin girl talk -genren käytänteitä noudattaen. Saksalainen kauneus- ja lifestylevloggaamisen kulttuuri näyttäytyy aineistossa valkoisena, kauneusihanteiden mukaisena, heteroseksuaalisena ja keskiluokkaisena. Vlogien kaupallinen konteksti vaikuttaa osaltaan siihen, miksi niissä näkyvä tyttöys on normatiivista ja tyttöyden diskurssit ovat konventionaalisia. Vlogeissa normalisoidaan kuluttamista, ihannoidaan vaurautta ja uusien tavaroiden ostaminen kehystetään itsestä ja omasta kehosta huolehtimisena. Vlogeissa suurilta osin vahvistetaan normatiivisia käsityksiä ulkonäkötyön merkityksestä, sukupuolittuneesta tavasta tehdä kulutusvalintoja, hetero-oletuksen mukaisesta seksuaalisuudesta ja parisuhteesta sekä ydinperheen tärkeydestä. Vaikka vlogeissa välittyy hyvin perinteinen kuva saksalaisesta tyttöydestä, girl talk -vlogeissa myös tarjotaan apua ja rohkaisua sekä ilmaistaan tyttöjen välistä yhteisöllisyyttä ja keskinäistä tukemista. 

The purpose of this study is to understand the phenomenon of consumption of groceries as entertainment among adolescents on YouTube. The first data-collection phase was led by answering the question, what kind of phenomenon is grocery consumption as reflected on the adolescents’ YouTube videos. In the second data-collection phase, the aim was to find out what kind of symbolic meanings of consumption adolescents emphasize on the YouTube videos. The theoretical background was built on a group of concepts based on Maula’s (1995) pattern on formation of the environment of grocery consumption. Data analysis is based on the contrasting symbolic meanings of consumption: utilitarianism vs. hedonism and egoism vs. altruism. The study is a multi-method study in which the data were collected and analyzed in two phases so that the first set of data formed the basis for the second acquisition and analysis of the data. The first phase was netnografic. Web environment was used as field of observation instead of a physical environment. The data consisted of vlog-type YouTube Finnish-spoken videos uploaded by adolescents aged 14–26 years. The data consisted of 50 videos from 32 different YouTubers. Videos were uploaded to YouTube during years 2013–2016. Four videos analyzed were selected to the second phase of the study. In this phase the data were produced as a learning assignment where the researcher was in the teacher's role. The learning assignment was carried out in the lesson of pupils on the 8th grade (24 pupils). After watching each example video, the students produced a mind map about their thoughts and ideas as a group. Seven mind maps were produced for each video. The results of the first phase show that grocery consumption on YouTube videos of adolescents were predominantly hedonistic and egoistic. This suggests that grocery consumption on the YouTube videos follows the real world: people seem basically to be egoistic and consumption in the society is to a large extent hedonistic. In the second phase, the students mainly emphasized the same symbolic meanings in their mind maps as were recorded in the first phase of the study. However, in the first phase, one of the example videos was seen as altruistic, and in the second phase, judged by pupils, as egoistic. This result implies that adolescent see YouTubers’ behavior on the videos more egoistic than altruistic. Previous studies show that adolescents define their self-image by media, so it seems natural that in the eyes of adolescents, the behavior of YouTubers is emphasized. The results of this study can be applied in consumer and media education of adolescents.

Tutkielma tarkastelee videoalusta YouTubessa ilmestyvää Leveli News -ohjelmaa populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon tuottamisen viitekehyksessä. Aineistona tutkielmassa toimii ohjelman ensimmäiset kymmenen jaksoa kesältä 2021. Ohjelmassa käsiteltävät aiheet keskittyvät muun muassa koronapandemiaan, politiikkaan ja salaliittoteorioihin. Vaihtoehtoisten medioiden tutkimuksessa keskeistä on tarkastella, kuinka ne voivat vaikuttaa julkisen keskustelun olosuhteisiin ja sitä kautta demokraattiseen osallistumiseen ja luottamukseen demokraattista järjestelmää kohtaan. Esimerkiksi hybridi mediaympäristö on vaikuttanut siihen, että uudet poliittiset toimijat voivat saada äänensä kuuluviin ja saavuttaa uusia yleisöjä. YouTube alustana puolestaan mahdollistaa laajan levityksen ja mediatuotannon pienilläkin resursseilla. Menetelmänä tutkielmassa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielmassa määritellään populismi muodoksi, jossa me-ryhmä rakentuu suhteessa rajanvetoon jotakin vastaan ja muodostaa diskursiivisen toimijan. Yksi tyypillinen populistien käyttämä strategia on vastatiedon tuottaminen, jolla pyritään esimerkiksi kyseenalaistamaan perinteisiä tiedon auktoriteetteja korvaamalla ne omilla vaihtoehtoisilla tiedon auktoriteeteilla. Populististen vastakkainasetteluiden ja vastatiedon muodostumista tarkastelemalla voidaan tehdä havaintoja siitä, millaisia poliittisia ideoita uudet poliittiset toimijat levittävät sosiaalisessa mediassa ja toisaalta siitä, miten ne voivat vaikuttaa demokraattisiin yhteiskuntiin. Vastakkainasetteluja rakennetaan suhteessa laajasti ymmärrettyyn korruptoituneeseen eliittiin, puoluepoliittisiin toimijoihin, valtavirtamediaan ja toimittajiin sekä sukupuoleen ja maahanmuuttoon. Vastatiedon tuottaminen kiteytyy ohjelmassa kehotuksiin siitä, että katsojan tulisi itse tehdä omat johtopäätöksensä. Ohjelma esittää itsensä puolueettomana viestinvälittäjänä, vaikka se luo maailman tilanteesta vastakkaista narratiivia suhteessa valtavirtakäsityksiin hyödyntäen valtavirtamedian sisältöjä omalle agendalle sopivalla tavalla. Ohjelmassa käytetyt vastatiedon tuottamisen keinot ja vastakkainasettelut luovat epäluottamusta yhteiskuntaa ja demokraattista järjestelmää kohtaan. Ohjelmassa esiintyvää järjestelmänvastaisuutta voi pitää huolestuttavana yhteiskunnan polarisoitumisen kannalta. Ohjelma seuraa kansainvälistä kehitystä, jossa radikaalin oikeiston toimijat ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa mobilisoituakseen. Osattomuuden ja pettymyksen tunteita on mahdollista käyttää apuna ihmisten mobilisoimisessa. Yhteiskunnan on huomioitava myös marginaalisessa asemassa olevat mielipiteet poliittisen vakauden säilyttämiseksi. Yhteiskunnan polarisoitumisen hillitsemiseksi on tiedettävä, millaisia vaatimuksia toisistaan erkanevilla ryhmillä on, jotta ne voidaan demokraattisin keinoin saada lähemmäksi toisiaan. Tutkielma antaa panoksensa vaihtoehto- ja vastamediatutkimukseen Suomessa valottamalla uutta toimijaa hybridissä mediaympäristössä ja tuo esille internetin vaikutuksia populistisen logiikan ja mediatisaation yhteen nivoutumiselle.

YouTube has become the second popular application among children. The objective of this research was to determine why children spend so much time in YouTube and examine children viewpoint on YouTubes’s commercial collaborations and review it by critical media educational point of view. Also, the goal was to research school’s role as a media educator. Classes of first and second graders from Helsinki metropolitan area participated in the research. The material as collected through themed small-group interviews, which had four bigger themes as YouTube’s using, commercial collaborations, criticality and school’s role. There were a total of 17 participants and six interview groups. The data was categorised and analysed by using the content analysis method. Three different content types were identified from the material and they were YouTube’s using, viewpoint on YouTubes’s commercial collaborations and school’s role as media educator. One extra type was identified in children’s interviews, and that was parent’s role. The reason why children adores YouTube is because it is full of entertainment and the diversity it serves. Most of the children involved in this research has use the application for several years and still use it every day for several hours. Children recognise commercial collaborations, but they don’t really understand what they mean in practice. Criticality against influencer marketing was not present. Children don’t talk about YouTube in school with their teachers and school’s media educations don’t seem to reach YouTube.

Tutkielmani käsittelee Espoon Olarin seurakunnassa työskentelevän Jussi Kosken Pastorific YouTube -kanavalle 1.4. - 30.9.2019 välisenä aikana ladattujen videoiden kommenttiosioita. Aineisto koostuu 1 707 kommentista. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaista vuorovaikutusta kommenteissa on nähtävillä? Millaista yhteisöllisyyttä kommenteissa on nähtävillä? Millaista palautetta Pastorific -kanava saa YouTube -videoiden kommenttiosioissa? Tutkimuksessani kanavan saaman palautteen osalta löytyy neljä pääluokkaa; kysymykset, aihe-ehdotukset, myönteinen ja kriittinen palaute. Esillä on runsaasti kysymyksiä ja aihe-ehdotuksia, joita seuraajat myös pohtivat itsenäisesti. Erityisesti Raamattuun, Jumalaan ja Kristinuskoon liittyvät aiheet kiinnostavat. Myönteistä palautetta on paljon ja se kohdistuu erityisesti Pastorificiin ja videoihin. Kanava nähdään tärkeänä ja opettavaisena. Kritiikkiä on vähän ja pääosin yksittäisen kommentoijan esittämänä. Tutkimusmetodi on laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi aineiston käsittelyssä käytän sisällön erittelyä. Teen analyysini teoreettisen viitekehyksen avulla, joka sisältää Erving Goffmanin vuorovaikutusanalyysin samoin kuin yhteisöllisyydestä ja vuorovaikutuksesta tehtyä aikaisempaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Vuorovaikutus on pääosin Pastorificin ja yksittäisen henkilön välistä. Jonkin verran on keskusteluketjuja sekä seuraajien välistä keskustelua. Eriävät mielipiteet sallitaan ja huumoria löytyy niin Pastorificin kuin seuraajienkin kommenteista. Vuorovaikutuksessa on Goffmanin kuvaamaa toisen arvostusta ja kunnioitusta, mutta myös väittelyä ja sen välttämistä. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tutkimista varten aineisto on niukkaa, jolloin paljon jää päättelyn ja tulkinnan varaan. Yhteisöllisyys on löysää ja ilmaisut meistä ja muista jäävät vähäisiksi. Kanavalla on aktiivisia kommentoijia vähän suhteessa tilaajamäärään ja jotkut kommentoivat vain yhden tai muutaman kerran. Kirjoitetuissa kommenteissa on kuitenkin runsaasti omien ajatusten ja kokemusten avaamista, joka luo kuvaa luottamuksellisuudesta. Kommenteissa on myös jonkin verran faniutta kuvaavia lauseita Pastorificia kohtaan. Pastorific on positiivinen ja helposti lähestyttävä ja hänen toiminnassaan on myös sielunhoidollinen aspekti.