Browsing by Subject "alkuopetus"

Tavoitteet. Tunteet ja niiden kanssa selviäminen ovat merkittävässä osassa jokaisen ihmisen elämässä, minkä takia tunnetaitojen tarkoituksenmukainen opettaminen jo pienille lapsille on oleellista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Peruskoulun ja kasvatusalan ammattilaisten toteuttamalla tunnetaitokasvatuksella on tärkeä rooli pienten lasten tunnetaitojen kehittymiselle. Tunnetaitokasvatuksen aloittaminen varhain on tärkeää, koska suurin osa tunnetaidoista opitaan jo lapsuudessa. Tunnetaitojen tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää opettajalle, jotta tunnetaitokasvatuksen toteuttaminen on mahdollista. Tutkimukseni tavoitteena on ottaa selvää mikä on opettajan merkitys perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 oppilaiden tunnetaitojen kehittymisessä. Opettajan merkityksen lisäksi otan selvää niistä eri tekijöistä, jotka mahdollisesti vaikuttavat opettajan kykyihin toteuttaa tunnetaitokasvatusta osana omaa opetustyötä. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä seuraten. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tutkija etsii, pohtii ja tiivistää aiempien tutkimusten tulosten pohjalta oman tutkimuksensa tutkimuskysymykseen vastauksia. Tutkimukseni aineistona toimi seitsemän vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, jotka löytyivät Helsingin yliopiston ProQuest-tietokannasta. Kaikki käsittelivät opettajan näkökulmasta pienten oppilaiden tunnetaitoja, opettajan käsityksiä tunnetaitokasvatuksesta tai lapsen tunnetaitojen kehittymistä koulukontekstissa. Aineiston analyysissä ja tulosten laatimisessa aineistosta noudatin integroivan kirjallisuuskatsauksen etenemisvaiheita. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksissa nousi esille, että opettajan omat tunnetaidot ja emotionaalinen kompetenssi vaikuttivat merkittävästi myös oppilaiden tunnetaitojen kehittymiseen. Mitä paremmat opettajan omat tunnetaidot olivat sitä positiivisemmin se vaikutti oppilaiden tunnetaitojen ja emotionaalisen kompetenssin kehittymiseen. Opettajan omat tunnetaidot tulivat tutkimuksen mukaan konkreettisimmin esille positiivisen oppimisilmapiirin luomisessa osana tunnetaitokasvatusta. Opettajien kykyihin ja valmiuksiin kehittää pienten oppilaiden tunnetaitoja vaikutti eniten opettajien saama koulutus ennen työuraa sekä työuran aikana saatu lisäkoulutus. Tämän lisäksi opettajien kykyihin vaikutti kulttuurinen konteksti, jossa opettaja työskentelee. Tutkimusartikkeleissa nousi kuitenkin esille, että tunnetaitokasvatuksen tutkimiselle on jatkuva tarve.

My Master's thesis is a qualitative study, the purpose of which is to find out how teachers working in pre-primary and in the early stages of basic education the importance of self-esteem and how they recognise the differences between healthy and weak self-esteem in children. I will also try to find out what methods are they using to support the development of children's healthy self-esteem and what they perceive as potentially damaging factors for children's self-esteem in the learning environment in both pre-primary and early- elementary education. I want answers to these questions because self-esteem has a significant impact on a child's development and life. I collected research data from seven teachers who work in different preschools and early-elementary schools. By Early-elementary school I mean the first and second grade of elementary school. The research material was collected using thematic interviews. The interviews were conducted during October and November 2022. I analysed my research data using the phenomenographic method of analysis. The research shows that all interviewed teachers were aware of the basics of self-esteem formation. They were able to distinguish between healthy and poor self-esteem based on children's behaviour and felt that supporting healthy self-esteem was an important part of their daily work. According to the interviewed teachers, healthy self-esteem promotes among other things a better future for children and affects learning and motivation. The teachers felt that strength-based teaching, positive interaction and creating a safe environment are the best ways to promote children's self-esteem. They also emphasized the importance of professional support and cooperation because it enables providing the necessary help to children, which also increases the teachers' own competence and well-being at work. Although supporting healthy self-esteem is important, challenges related to working conditions and the teacher's own problems can prevent teachers from supporting each child in a way that would promote the development of children's healthy self-esteem. Every teacher interviewed cited a negative atmosphere as a barrier to children's self-esteem development. In addition, challenges faced by teachers that have a negative impact on professionalism, such as fatigue and teachers' personal problems, were perceived to have a negative impact on children's self-esteem. Lack of resources, time pressure on teachers, and neglecting children's challenges were also identified as significant problems.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Tanja Pihlajamäki Työn nimi - Arbetets titel Esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö opetuksellisen jatkumon näkökulmasta Title Pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Helena Hällström Aika - Datum - Month and year 05 / 2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 47 pp. + 3 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract Previous research shows that pre-school and primary school teachers` mutual cooperation supports educational continuity and it is important to take noticed when we are thinking child`s transition stage from pre-school to primary school. The main purpose of this study was to describe, analyse and interpret, what is educational continuity and what it means in child`s transition to school. Especially the aim was to find out pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint. With this study will strive to find out what is the meaning of educational continuity in transition to school, how pre-school and primary school teachers will support that with mutual cooperation and what kind of effects there are for educational continuity. This was shown by pre-school teachers` viewpoint. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. In this study, three kindergarten teachers were interviewed and they all worked in pre-school group at the metropolitan area. The research material was analysed by using a content analysis. Educational continuity was seen as an important and it meant continuity from pre-school to primary school. In educational continuity child will notice as an individual and there are also noticed pre-school and primary school activity cultures. Meaning of educational continuity was shown in the aims in transition stage and supporting these aims. Educational continuity is experienced as a significant in transition stage from pre-school to primary school. Cooperation carried out between pre-school and primary school teachers with mutual discussions and meetings. It was important to plan cooperation, so it would be goal-directed. Cooperation also happened with pre-school and primary school children`s mutual events and activities. The aim of teachers` mutual cooperation was to support child`s transition from pre-school to primary school. There were consequences by own work in pre-school and mutual cooperation in child`s transition. The purpose was to relieve going to school and giving the readiness skills for child. In the future could find out, how educational continuity will be noticed and supported by primary school teachers. Avainsanat - Nyckelord esiopetus, alkuopetus, opetuksellinen jatkumo, yhteistyö, siirtymä, opettaja Keywords pre-school, primary school, educational continuity, cooperation, transition, teacher Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

In Finland, children transition from pre-primary education to primary education in the year when the child turns seven years old. Children are already preparing for their schooling in pre-primary education by practising their school readiness skills. However, there is a major variation in the skill levels of pupils in the first grade of education. The concept of the readiness of the school has emerged alongside children’s individual school readiness skills, describing the school’s readiness to take in learners with varying levels of skills. As a result, the focus of the examination of children’s school readiness has increasingly shifted from the development of schools and education. This study explores the views of pre-primary and primary education teachers on the ideal and actual school readiness of children and the readiness of today’s schools to receive learners whose skill levels vary. The research data included three group interviews participated by nine teachers in total. The groups included pre-primary school teachers, class teachers and special needs teachers with experience in teaching pupils in pre-primary and primary education. The data were collected using the semi-structured theme interview method carried out via a remote connection in December 2022. The obtained data were analysed using data-driven content analysis. The school readiness skills that the teachers perceived as ideal were concerned with basic everyday skills, academic skills, fine motor skills, working skills and socio-emotional skills. Especially basic everyday skills, working skills and socio-emotional skills were considered particularly important school readiness skills. Above all, the interviewees wished that children would be able to act in a large group, taking other children into consideration. The teachers noted that there has been progress in children’s academic readiness recently, whereas there are shortcomings in their working skills and socio-emotional skills. The teachers had a positive view of the school’s readiness to take in learners with different skill levels, but they also considered the school’s resources insufficient. The current resources are inadequate to provide pupils with enough of the individual support that they need. Group sizes at schools should be made smaller and the number of adults should be higher. The teachers also considered alternative ways for starting school that would better serve the beginning of each pupil’s school path.

Purpose of the study: The purpose of this study was to survey the views and experiences of preschool and primary education teachers about school transition, the collaboration between preschool and primary education and the mutual relationship of those. The study aims to provide a vision of what the collaboration between preschool and primary education is like and what kind of issues it contains. Methods: This study was a qualitative study. Two preschool teachers and one teacher in primary education from Helsinki participated in the study. The preschool teachers who participated in the study had to work in a preschool class, which didn´t locate in the same building as the school where the children transfer to. The teacher in primary education had to work in a school that didn´t provide preschool education. The research material was collected by theme interviews and the analysis was influenced by material-based content analysis as well as the theory-driven content analysis. Results and conclusions: Co-operation between preschool and primary education could be divided into two categories: collaboration between the teachers of preschool and primary education, and collaboration that involves the children in preschool and primary education. Barriers between co-operation between preschool and primary education were, among other things, the hectic nature of everyday life, data transmission restrictions and staff turnover. The amount of cooperation between preschool and primary education did not correspond to the new requirement set by the Education and Training sector in Helsinki. Co-operation between preschool and primary education should get its own resources in the curriculum in order to increase the amount to the desired level.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten esiopetus tukee lasten lukivalmiuksia, mitkä tekijät ennustavat lukemaan oppimista ja miten opettajan antama tuki ja kannustus vaikuttavat lapsen kehittyvään lukutaitoon. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi herätellä ja ylläpitää lasten lukemaan oppimisen intoa. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet kielellisen tietouden olevan avainasemassa alkavan lukutaidon kehittymisessä. Opettajan asenteen on myös aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vaikuttavan lasten motivaatioon oppia lukemaan. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena narratiivisena menetelmänä. Se toimii yleiskatsauksena, käsittelee aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja muodostaa niiden pohjalta vastaukset tutkimuskysymyksiin. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa lähdeaineistot ovat laajempia kuin muissa kirjallisuuskatsauksen tyypeissä. Aineiston kokosin käyttämällä tutkimukseeni kuuluvia avainsanoja. Olen käyttänyt aineistonani suomen- ja englanninkielisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksista kävi ilmi yksiselitteisesti seuraavia tuloksia. Esiopetuksen tärkeimpänä tehtävänä lukutaitoon liittyen on lukuinnostuksen herättäminen ja ylläpito. Esiopetusikäisellä kirjaintuntemus ennustaa lukemaan oppimista sekä kirjain-äänneyhdisteiden osaaminen. Lukutaidon kehittyminen pohjautuu kielelliselle kehitykselle. Lapsen sisäisellä motivaatiolla on suuri merkitys taitojen oppimiseen ja sisäinen motivaatio voi kehittyä pikkuhiljaa samalla kun taidotkin kehittyvät.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla Suomessa tuetaan esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaihetta. Tutkielmassa selvitettiin olemassa olevan tutkimuksen avulla systemaattisesti, mitä suomalaisissa tutkimuksissa kerrotaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta. Tarkastelu kohdistui tekijöihin, jotka muodostavat hyvän siirtymän. Lisäksi tarkasteltiin esi- ja alkuopettajien välisen yhteistyön tukemisen mahdollisuuksia. Tutkimustehtävänä on tarkastella siirtymävaihetta esiopetuksesta peruskouluun. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Siirtymävaihetta ja sen aiheuttamia haasteita on myös kritisoitu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Valittu kirjallisuuskatsauksen menetelmä oli luonteeltaan systemaattinen. Aineisto kerättiin ja valittiin erityisen huolellisesti. Muodostettiin selkeät sisäänottokriteerit aineiston rajaamiseksi. Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä pidettiin aineiston ja tutkimusten suomalaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysillä saatiin selville kumpaankin tutkimuskysymykseen selkeät pääluokat sekä jokaiselle pääluokalle useampi alaluokka. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvää siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuki erityisesti esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen sekä koulun toimintakulttuurien, tapojen ja oppimisympäristöjen yhteneväisyys tuki myös siirtymävaihetta. Tärkeinä seikkoina pidettiin myös opettajien ammattitaitoa, lasten välisten vertaissuhteiden huomioimista sekä ennen siirtymistä tapahtuvaa tutustumista oppimisympäristöön sekä tulevaan opettajaan. Esi- ja alkuopettajien välistä yhteistyötä tuettiin parhaiten ottamalla huomioon yhteistyön eri muodot. Yhteistyön eri muotoja olivat moniammatillinen yhteistyö, yhteisten tavoitteiden asettaminen yhteistyölle sekä työntekijöiden tehtäväkentän selkiytyminen. Lisäksi vertaisvuorovaikutuksella, opettajien ammattitaidolla sekä toisiin tutustumisella oli merkitystä yhteistyön muodostumisessa.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjat heijastavat voimassaolevaa opetussuunnitelmaa. Lisäksi tutkimuksen tehtävänä on vertailla vuoden 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vastauksia tutkimustehtävään etsitään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millaisia muutoksia on havaittavissa alkuopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon oppiaineessa vertailtaessa vuoden 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita? ja 2. Miten evankelisluterilaisen uskonnon alkuopetuksen oppikirjat vastaavat vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita? Menetelmät. Tutkimuksen aineistona on vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä evankelisluterilaisen uskonnon Aarre ja Sydän -sarjojen oppikirjat perusopetuksen vuosiluokille 1-2. Opetussuunnitelmia ja oppikirjoja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Oppikirjojen kuvituksen analysoinnissa puolestaan käytettiin Evelyn Goldsmithin kehittämää analyyttista mallia soveltuvin osin. Tulokset ja johtopäätökset. Vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmien analyysin perusteella opetussuunnitelmissa on paljon samoja teemoja ja yhteneväisiä opetustavoitteita. Eroja opetussuunnitelmien välillä ilmeni uskontojen globaalia tarkastelua sekä yksilön kehityksen tukemista koskevien tavoitteiden osalta. Nämä teemat korostuivat vahvemmin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Oppikirjojen osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että Sydän-kirjasarja vastaa Aarre-kirjasarjaa paremmin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöjä ja tavoitteita. Sydän -kirjasarja täytti kaikki opetussuunnitelman sisällöt, mutta Aarre-sarjasta jäi puuttumaan opetussuunnitelmassa asetettuja sisältöjä.

Technology education has become a more multidisciplinary part of basic education, and related skills are to be developed also in the early years of primary education. The goal of multidisciplinary technology education is not only understanding and using technology, but also learning other future- oriented innovation skills. Multidisciplinary technology education projects have been shown to support the learning of innovation skills, but little research has been done on this topic in the early years of primary education. This thesis examines how teachers view the This works! technology education project to support the learning of social and emotional skills and creative and critical thinking of their students in the first years of primary education. The data was collected from the answers to a This works! user survey (n=100) and through thematic interviews (n=6). Descriptive data from the numerical responses to the survey were examined to provide an overview. The qualitative data from both the verbal responses to the survey and the interviews were analyzed using both theory-guided and data-driven qualitative content analysis. For social and emotional skills, the analysis was guided by the five core competencies of social and emotional learning (CASEL, 2020). For creative and critical thinking, the analysis was data driven. The research was conducted as a case study with some features of a design-based research. The This works! technology education project was seen to support students' learning of social and emotional skills in all five core competencies of social and emotional learning. The project was seen to support the group work and cooperation skills, but also the learning of emotion regulation, perseverance, consideration of others, recognition of strengths, and shared decision-making. The project was seen to support students’ creative and critical thinking skills through hands-on activities, encouragement of creativity, inventing and imagining, evaluating and sharing, and problem-solving. The skills were practiced in collaboration with others and by working with recycled materials, in the design, construction, presentation and evaluation of moving future machines. The results are in line with previous studies and show that a multidisciplinary technology education project can support the learning of innovation skills in the early years of primary education.