Browsing by Subject "altistuminen"

Due to population growth, urbanization, and increase in life expectancy, the urban population is growing, and by 2050 68% of the global population is expected to live in urban areas. Even though the air quality in urban settings has greatly improved in recent decades due to increased legislation, restriction, and monitoring, the negative health impacts associated with pollutants have not completely diminished. Air quality varies on a local scale due to urban form and function, that creates differences in experienced exposure among individuals. These exposure differences among socio-economic groups have been studied, but no clear consensus has been found, as the results have been very diverse and even contradictory. Therefore, conducting local level studies is important in order to identify local patterns of exposure and to recognize them in urban planning. However, previous literature on the topic in Finnish context is lacking. This thesis studies interpolated air pollutant exposure among one susceptible socio-economic group – the elderly – and aims to identify possible hotspots of both in Helsinki, Finland. The distribution of the elderly and air quality is assessed through Moran’s I calculations. Global Moran’s I is used to assess for spatial autocorrelation, and local Moran’s I is applied to identify local clusters. To further examine the relationship, correlation coefficients are calculated through Spearman’s rank correlation coefficient. According to the results, there is a weak positive correlation between the elderly and air quality, indicating that generally air quality tends to be worse when the number of elderly people increase. However, the relationship is stronger among younger age groups, although the differences between age groups is very small. The exposure was also assessed through overlapping high value clusters, which indicate that elderly clusters in the city center are located in areas with low air quality, while elderly clusters in Lauttasaari and Vuosaari are located in areas with good air quality. Previous studies regarding the relationship between age and air pollution exposure have been contradicting in different cities, and therefore these results provide important knowledge about the problem specifically in the context of Helsinki. Additionally, the results are be observed in the light of the larger discourse around socio-economic status and air pollution, but further studies on the topic are still needed. Including multiple socio-economic variables and the dimension of negative health outcomes would aid in identifying 1) the most important socio-economic factors in the context of negative health outcomes associated with air pollution, and 2) those areas where multiple important socio-economic factors and low air quality are overlapping and therefore might have higher risk for negative health outcomes.

Tutkimuksen tavoitteet: Roiskeita, pisaroita ja bioaerosoleja syntyy monissa eri suun alueella suoritetuissa toimenpiteissä. Tutkimuksessamme mittaamme bioaerosolien syntyä erilaisten hammaslääketieteellisten instrumenttien kanssa simuloimalla toimenpiteitä oikeassa hoitohuoneessa simulaationuken kanssa. Suun alueen hoitotoimenpiteissä hoitohenkilökunnan altistumista roiskeille, pisaroille ja bioaerosoleille on tutkittu aiemmissa tutkimuksissa, mutta aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti bioaerosolien aiheuttamaan bakteerikontaminaatioon. Aiemmissa tutkimuksissa ei olla kuitenkaan tutkittu henkilökunnan tai potilaan suoraa altistumista virusta sisältäville bioaerosoleille tai pisaroille. Tässä tutkielmassa keskityn erityisesti lähietäisyyden pisara- ja aerosolikontaminaatioon ja henkilökunnan suoraan altistumiseen. Tutkimusmenetelmät: Simuloimme SARS-CoV-2-viruksen kulkeutumista erilaisten suun alueen toimenpiteiden tuottamissa pisaroissa ja bioaerosoleissa käyttämällä ihmiselle ja eläimille vaaratonta Phi6- bakteriofagia malliviruksena. Simulaationukelle asetettiin suuhun tippaletku, josta syljeneritysnopeudella tuotettiin Phi6-virusliuosta. Hoitohuoneessa työskentelevän hammaslääkärin ja hammashoitajan lähietäisyyden altistumista tutkittiin kahdella rintapieleen kiinnitettävällä Button-keräimellä, lähietäisyydellä̈ olevilla solumaljoilla ja hoitotuolin viereen asetetuilla BioSamplereilla. Hoitohuoneeseen asetettiin lisäksi hoitotuolista eri etäisyyksille virusaerosoleja kerääviä solumaljoja. Näiden lisäksi aerosolien koostumusta tarkemmin mittasi Andersen-keräin. Lisäksi hammaslääkärin visiiristä otettiin osassa simulaatioista pyyhkäisynäyte. Tulokset ja johtopäätökset: Kolmitoimiruiskun spraytoiminnolla tuotti eniten virusaerosoleja tai -roiskeita. Kolmitoimiruiskua tulee käyttää harkiten. Tehoimua tulee käyttää oikeaoppisesti kaikkien roiskeita ja aerosoleja tuottavien instrumenttien kanssa. Kirurgisia suu- nenäsuojuksia tai hengityssuojaimia tulee käyttää kaikkien toimenpiteiden aikana. Visiiriä on suositeltavaa käyttää kaikkien aerosoleja tai roiskeita tuottavien hammastoimenpiteiden aikana. Punaisen kulmakappaleen käyttöä tulisi suosia turbiiniporan sijaan, mikäli se on tilanteeseen nähden mahdollista.

Tekstiiliteollisuudessa käytetään merkittäviä määriä kemikaaleja, joista osa on ympäristölle ja terveydelle haitallisia. Tekstiiliteollisuuskehityksen kasvaessa ja kulutuskäytäntöjen kiihtyessä pois heitettävän tekstiilin määrä lisääntyy. Samalla haitalliset kemikaalit vapautuvat saastuttamaan ihmistä ja ympäristöä. Tämä käy ilmi aiemmasta tutkimuksesta, vaikka poistotekstiilien ympärillä tehty tutkimus on muutoin vähäistä. Tämä tutkimus tehdään yritysyhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kanssa määrittämään poistotekstiilien lajittelutyön yhteydessä ilmeneviä terveysvaikutuksia ja sovellettavia testimenetelmiä yrityksen tarpeisiin. Tutkielman tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää kemikaalien, pölyn ja homeen terveysvaikutukset ja ne testimenetelmät, joita tulisi terveysvaikutusten vähentämiseksi tehdä. Muiden tutkimuskysymysten osalta tarkoituksena oli selvittää poistotekstiilien sisältämät merkittävimmät haitalliset kemikaalit ja niiden enimmäisraja-arvot. Näitä tutkittiin tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimussuuntausta ja sen menetelmiä. Aineiston keruumenetelmänä oli asiantuntijahaastattelu, jossa tietoja kerättiin puolistrukturoidun kysymyksenasettelun kautta neljältä asiantuntijataholta: Turun ammattikorkeakoululta, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta, Työterveyslaitokselta ja Aalto-yliopistolta. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina. Aineistoa analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla, jossa aineisto luokiteltiin tutkimuksen kannalta merkittävimpiin teemoihin. Saatuja tuloksia verrattiin olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen. Hengitystievälitteinen altistuminen yksistään pölylle nähtiin merkittävimmäksi terveysriskiksi laitosolosuhteissa. Kemikaalien, pölyn ja homeen aiheuttamien terveysvaikutusten vähentämiseksi soveltuvimpina testimenetelminä nähtiin erilaisten keräävien menetelmien käyttö ja biomonitorointi. On selvää, että poistotekstiilit sisältävät ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja, pölyä ja homeita. Testimenetelmiä hyödyntämällä voidaan terveysriskejä paikantaa ja niiden osuutta työperäisessä altistumisessa vähentää. Tutkimustulosten tieteellisen luotettavuuden lisäämiseksi on suositeltavaa, että laitoksella otetaan käyttöön kokeelliset testausmenetelmät.

Suomalaiset viettävät suurimman osan ajastaan sisäilmastossa. Sisäilmassa voi olla useita terveydelle haitallisia aineita, kuten radonia tai asbestia, tai biologisia partikkeleita. Tässä katsauksessa keskitytään pääasiallisesti homeisiin ja niiden tuottamiin mykytoksiineihin ja allergeeneihin ja niiden leviämiseen hengitysilman välityksellä. Mykotoksiinit ovat homeiden sekundaarisia metaboliitteja, jotka ovat myrkyllisiä ihmisille tai eläimille. Sisäilmassa esiintyy pääasiassa trikotekeenejä ja aflatoksiineja. Monet homeet tuottavat myös allergeenejä. Nämä sekä muut homeiden muodostamat aineet voivat aiheuttaa ihmisille hengitystie-elinten oireita, mutta mahdollisesti myös systeemisiä oireita. Terveydelliset haitat tulevat ajankohtaisiksi lähinnä silloin, kun asunnossa on tapahtunut homekasvun mahdollistava kosteusvaurio. Useissa tutkimuksissa on todettu selvä yhteys asunnon homekasvun ja ihmisten terveysongelmien välillä.

Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyvää vierasainetta glysidolia vapautuu elintarvikkeiden glysidyyliestereistä ruoansulatuksessa. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on asettanut glysidolin syöpävaarallisuusluokkaan 2A, eli todennäköisesti syöpävaaralliseksi ihmiselle. Glysidyyliestereitä esiintyy pääasiassa jalostetuissa kasviöljyissä, joihin se muodostuu prosessointivaiheessa kuumennettaessa öljyä yli 200 °C:een. Kasviöljyistä palmuöljystä on havaittu suhteellisesti eniten glysidyyliestereitä. Glysidyyliestereitä on havaittu myös sellaisissa elintarvikkeissa, joissa on käytetty jalostettuja kasviöljyjä raaka-aineina, kuten margariineissa, leivonnaisissa ja öljyssä paistetuissa tuotteissa. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty altistumisen arviointia glysidolille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka paljon suomalaiset lapset altistuvat glysidolille elintarvikkeista ja miten eri elintarvikeryhmien osuus glysidolille altistumisesta jakautuu. Altistumisen arviointi toteutettiin todennäköisyyspohjaisella bayesilaisella menetelmällä (BIKE). Ruoankäyttöaineistona käytettiin DAGIS-hankkeessa kerättyjä 3-6-vuotiaiden lasten ruokapäiväkirjojen ruoankulutustietoja (n=813). Elintarvikkeiden pitoisuusaineistona käytettiin EFSA:n kokoamia EU:n jäsenmaiden analysoimia elintarvikkeiden glysidyyliesteripitoisuustietoja. Altistuksen jakauma saatiin ruoankulutusjakauman ja pitoisuusjakauman tulona. Keskimääräinen pitkän aikavälin glysidolialtistus oli 830 nanogrammaa henkilön painokiloa kohden vuorokaudessa (ng/kg rp/vrk). Tästä laskettu altistusmarginaali on 12 300, mikä alittaa EFSA:n epävirallisen altistusmarginaalin 25 000. Tämän perusteella terveyshaitan mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Suhteellisesti eniten glysidolille altistivat normaalirasvainen margariini sekä keksit ja murotaikinaleivonnaiset. Muut elintarvikeryhmät aiheuttivat vain pienen altistuksen. Leivän ja normaalirasvaisen margariinin kulutuksen vahvasta yhteydestä voidaan päätellä, että normaalirasvaisen margariinin kulutus on todennäköisesti peräisin leivällä käytettävästä rasvasta. Lasten altistusta glysidolille voisi vähentää suosimalla leivän päällä muita levitteitä normaalirasvaisen margariinin sijaan ja korvata keksit ja murotaikinapohjaiset leivonnaiset pullapohjaisilla leivonnaisilla. Tämä tutkimus ei osoita kausaliteettiä, sillä syövän syntymiseen vaikuttavat useat muut tekijät altistumisen lisäksi. Jatkossa tulisi tutkia, kuinka muuttunut lainsäädäntö glysidyyliesterien pitoisuuksien osalta vaikuttaa glysidolille altistumiseen.