Browsing by Subject "amerikansuomalaiset"

Tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Amerikkaan eli Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden suomalaisten ruokatottumuksia. He nauttivat suomalaiseksi miellettyjä ruokia uudessa asuinmaassaan mahdollisuuksiensa mukaan. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää, miten he arvottavat suomalaisen ruoan uudessa asuinympäristössään. Tutkielma koostuu kahdesta eri aikaan kerätystä aineistosta. Ensimmäinen aineisto löytyi valmiista tutkimuksesta Kansanrunousarkistosta. Tämä tutkimus oli tehty vuosina 1992–1993. Tuolloin järjestettiin kirjoituskilpailu, joka perustui kymmeneen kysymykseen Pohjois-Amerikassa asuvien vastaajien ruokakäyttäytymisestä. Vuonna 2016 järjestettiin uusi kysely ja vastaava aineisto kerättiin internetin välityksellä Facebookin Pohjois-Amerikan suomalaisryhmissä. Uudemman aineiston keräyksessä kohderyhmä sai vastata puolistrukturoidun teemahaastattelun mukaisesti kahdeksaan kysymykseen ja kirjoittaa vapaamuotoisen esseen ruokatottumuksistaan. Tutkimukseen valittiin molemmista aineistoista 11 esseetyylistä vastausta. Menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Suomalaisen ruoan arvottamista analysoitiin suhteessa identiteetin muutokseen, tunteiden merkitykseen, yhteisöllisyyteen ja transnationaalisuuteen. Aineiston vastaajat arvottavat suomalaisen ruoan korkealle. Suomalaisen ruoan nauttiminen saattaa säilyä vastaajilla tapana vuosikymmeniä. Arkena valmistetaan ja nautitaan mahdollisuuksien mukaan jotain nopeasti valmistettavia suomalaisia aterioita. Viikonloppuisin saatetaan valmistaa juhlavampaa ruokaa, joko karjalanpaistia tai muita perinneruokia. Joulu on hyvin merkityksellinen, ja silloin nautitaan mahdollisuuksien mukaan suomalaisia aterioita. Transnationaalisuus liittyy ruokaan vahvasti. Osa vastaajista tilaa ruokia Suomesta asti, ja Amerikkaan vierailulle saapuvat sukulaiset tuovat heille suomalaisia elintarvikkeita. Suomalaiseen ruokaan liittyy myös tunteita. Siihen liittyy muistoja jossain elämän vaiheessa Suomessa vietetystä ajasta, yleensä lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Sen vuoksi koti-ikävän vallatessa ja/tai tottumuksesta nautitaan suomalaista ruokaa. Aineistoihin vastasivat lähinnä ne, joille ruoka oli merkityksellistä. Pohdittavaksi jää, millainen tutkielman analyysi olisi ollut siinä tapauksessa, että aineistossa olisi ollut mukana myös suomalaiseen ruokaan välinpitämättömämmin tai negatiivisemmin suhtautuvia henkilöitä. Tutkielman tulos olisi saattanut olla erilainen myös siinä tapauksessa, että kyselyn vastaajiksi olisi saatu lisäksi Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia lapsia ja nuoria sekä henkilöitä, jotka eivät ole Facebookin jäseniä.