Browsing by Subject "anonymiteetti"

4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.

Tutkielma antaa yleiskuvan Internet-sensuurin teknisestä toteutuksesta, siitä miten tietyt maat sensuroivat kansalaisten verkkoliikennettä ja miten kansalaiset kiertävät tätä sensuuria. Tutkielman alussa taustoitamme, miten Internet toimii teknisesti. Esittelemme tutkielmassa viisi erilaista sensurointitekniikkaa. Nämä ovat pakettisuodatus, DNS-järjestelmään perustuva sensurointi, BGP-protokollan manipulointi, avainsanoihin perustuva suodatus sekä Internet-yhteyden häiriköinti ja kuristaminen. Osa sensurointitekniikoista ylisuodattaa eli sensuroitavaksi päätyy myös tietoa, jota ei ollut tarkoitus estää. Sensori voi yhdistellä eri sensurointitekniikoita isommaksi kokonaisuudeksi ja saada näin ollen paremman hyödyn sensurointijärjestelmästä. Sensorin ei ole pakko rakentaa sensurointijärjestelmää itse. Alalla toimii yrityksiä, jotka myyvät valtioille järjestelmiä sensuroinnin toteuttamiseen. Tutkimme kymmenen maata Freedom Housen ja Reporters Without Borders'n raporttien pohjalta. Näistä maista tutustumme tarkemmin Kiinan ja Iranin Internet-sensuuriin. Lisäksi esittelemme arabikevään tapahtumat Egyptin ja Libyan osalta. Valotamme tutkimiemme maiden nykytilaa Freedom Housen vuoden 2015 Internetin vapaus -raportin avulla. Internet-sensuurin yleistyessä myös sensuroinnin kiertäminen on yleistynyt. Pohjustamme sensuurin kiertämistä esittelemällä viestintäprotokollien päivitettyjä versioita, erilaisia välityspalvelimia ja tunnelointitekniikoita. Tämän jälkeen esittelemme tarkemmin kolme näiden tekniikoiden päälle rakennettua kierto-ohjelmaa. Esiteltävät ohjelmat ovat Psiphon, Tor ja CovertCast. Kerromme mitä kierto-ohjelmia tutkittujen maiden kansalaiset ovat ottaneet käyttöönsä ja miten sensori suhtautuu kierto-ohjelmien käyttöön. Sensori ja kierto-ohjelman kehittäjä kilpailevat nykyään siitä, kumman tekniikka on toista tehokkaampi. Tämän vuoksi emme näe järkeä ratkaista Internet-sensuurin aiheuttamaa sananvapausongelmaa teknisin keinoin. Ongelman ratkaisemiseen tarvitaan pitkäjänteistä poliittista vaikuttamista kansainvälisellä tasolla.