Browsing by Subject "apuvälineet"

Tutkimus käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii vastaamaan kysymykseen: minkälainen merkitys avustajakoirilla on liikuntavammaisten ihmisten elämään? Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä käyttäjiensä arkeen sekä saada tietoa avustajakoiratoiminnasta ja avustajakoirien käyttäjien kokemuksista. Tutkimusaineisto on kerätty haaastattelemalla kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Tutkimus soveltaa fenomenologista lähestymistapaa, joten siinä ollaan kiinnostuneita haastateltavien kokemuksista sellaisina kuin he ne esittävät. Tutkimus ei ole kuitenkaan puhtaasti aineistolähtöinen vaan se perustuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta, mutta hyödynnetään myös teoriaa. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat vammaistutkimus ja tutkimustieto koiran merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Tutkimuksen tulkintateoriana hyödynnetään Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimus sijoittuu vammaistutkimuksen kenttään, ja sen sisällä kokemuksellisen vammaistutkimuksen piiriin. Tutkimustulokset jäsennetään holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon (tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus) mukaisesti. Avustajakoira käyttäjänsä situaatiossa lisää esteettömyyttä, itsenäisyyttä ja rytmittää arkea sekä tuo sisältöä elämään. Avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, mutta myös lemmikkinä ja perheenjäsenenä. Avustajakoira voi auttaa käyttäjäänsä joissakin sellaisissa asioissa, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua, mutta se ei kuitenkaan voi korvata täysin ihmisapua, koska avustajakoiran ja henkilökohtaisen avustajan tehtävät poikkeavat toisistaan. Avustajakoira kannustaa käyttäjäänsä liikkumaan ja avustajakoiran merkitystä kuvataan kuntouttavan elementin kautta. Avustajakoira lisää käyttäjänsä saamaa positiivista huomiota ja itsevarmuutta, joka voi vaikuttaa positiivisesti avustajakoiran käyttäjän minäkuvaan. Koira vaikuttaa jo läsnäolollaan käyttäjänsä turvallisuuden tunteeseen sekä tuo iloa ja eloa arkeen. Vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan se on ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Tämän tutkimuksen valossa avustajakoiran merkitys käyttäjänsä apuna perustuu juuri tähän. Avustajakoira tarjoaa käytännön avun lisäksi psykososiaalista tukea sekä kannustaa liikkumaan. Avustajakoira vaikuttaa käyttäjänsä elämään kaikkien olemassaolon muotojen tarjoamien kanavien kautta.

Tavoitteet. Useimmat näkövammaiset oppilaat opiskelevat inkluusion mukaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Avukseen he tarvitsevat usein erilaisia apuvälineitä, kuten suurennuslaitteita ja näytönlukuohjelmia sekä yksilöllisiä muutoksia, kuten lisävaloja ympäristöön. Aiemmin on tutkittu oppimisympäristöjen inklusiivisuutta sekä opettajien asenteita inkluusiota kohtaan. Myös koulujen sosiaalista esteettömyyttä sekä kaupunkiympäristön fyysistä esteettömyyttä näkövammaisille on tutkittu. Näkövammaisten oppilaiden vanhempien tarvetta tiedolle ja tuelle on myös tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia koulujen kokonaisvaltaista esteettömyyttä näkövammaisille oppilaille niin fyysiseltä, psyykkiseltä, pedagogiselta kuin sosiaaliseltakin osa-alueelta. Tavoitteena on kerryttää tietoa siitä, kuinka kouluista voidaan luoda esteettömämpiä ympäristöjä näkövammaisille. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta opetusalan asiantuntijaa, jotka tekevät töitä näkövammaisten parissa koulumaailmassa. Kummallakin haastateltavalla on monen vuoden kokemus näkövammaisten oppilaiden kanssa työskentelystä sekä tietoa ja kokemusta yleisesti eri kouluista ympäri Suomea. Haastatteluaineisto litteroitiin tekstimuotoon ja analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Litteroitu aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Litteroidut ilmaukset pelkistettiin, teemoitettiin ja luokiteltiin ala- ja yläkategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksien mukaan oli tärkeää huomioida oppilaiden fyysinen, psyykkinen, pedagoginen sekä sosiaalinen esteettömyys näiden kaikkien osa-alueiden vaikuttaessa oppimiseen sekä ryhmäytymiseen. Opetushenkilöstöllä oli suuri rooli esteettömän ympäristön luomisessa esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen kautta. Tulosten mukaan myös erilaiset ulkopuoliset hallinnolliset seikat vaikuttavat siihen, kuinka esteettömäksi koulu ympäristönä voi muokkautua.