Browsing by Subject "arki"

Tässä tutkielmassa tarkastelen arjen estetiikkaa tuomalla yhteen erilaisia siitä esitettyjä näkemyksiä. Käsittelytapa on kartoittava ja se kattaa koko arjen estetiikan alan. Tutkimuskirjallisuus koostuu alan keskeisimmistä ja eri näkökulmia erityisen ansiokkaasti havainnollistavista teksteistä. Aloitan työni käsitteen ”arki” määrittelyllä, arjen estetiikan syntyä edeltäneiden estetiikan kehityslinjojen kuvailulla ja eksplikoimalla arjen erityispiirteet estetiikan tutkimuskohteena. Esittelen objekti-, ominaisuus-, ihmis- ja arkisuuslähtöiset käsitykset arjen estetiikasta. Ne toimivat alustavana luokittelutyökaluna, jonka avulla minkä tahansa aihetta käsittelevän tekstin peruslähtökohdat ovat tunnistettavissa. Sen jälkeen siirryn käsittelemään ekspansiivista ja restriktiivistä positiota. Tämä on viime aikojen keskeisin tapa jäsentää arjen estetiikka. Ekspansiivisen position kannattajien mukaan esteettinen kokemus arjessa on luonteeltaan erottuva ja erityinen. Tällainen esteettinen kokemus ei siis merkittävästi eroa taiteiden parissa koetusta esteettisestä kokemuksesta. Restriktiivisen position kannattajat esittävät, että arjen esteettisyyttä luonnehtii tavallisuus, tuttuus ja huomaamattomuus. Tämän näkemyksen mukaan arjella on aivan omanlaisensa esteettisyys, ja ekspansiivisen kannan omaksuminen vääristää arjen esteettistä tulkintaa. Tämän luokittelevan ja teoriapainotteisen osuuden jälkeen käsittelen arjen estetiikan raja-alueille sijoittuvia ilmiöitä. Niitä ovat arjen ja taiteiden välinen vuorovaikutteisuus, toiminnallinen kauneus ja design sekä estetisoitumiseen ja kuluttajuuteen liittyvät kysymykset. Tutkielmassa päädyn siihen tulokseen, että arjen estetiikalle ei ole löydettävissä yhtä ainoaa keskusta. Arjen estetiikan moniäänisyys perustuu muun muassa siihen, että se sisältää suuren joukon erilaisia ilmiöitä, tutkimuksessa sovelletaan monipuolisesti erilaisia teoreettisia lähtökohtia perustuen sen sukulaisuuteen taide- ja ympäristöestetiikan kanssa ja arjen esteettiset arvot ilmenevät kytköksissä muiden arvoalueiden kanssa. Esitän lyhyesti millä tavalla ekspansiivisen ja restriktiivisen position välinen erimielisyys on sovitettavissa. Arjen estetiikka on tärkeä uusi estetiikan osa-alue, joka paitsi laajentaa estetiikan alaa sisällyttämällä siihen ennen kuulumattomia esteettisiä objekteja myös haastaa perinteistä käsitystä esteettisestä kokemuksesta.

Objectives. The aim of this thesis was to analyze how everyday life is structured in student families. The second purpose was to gather information about how daily routines affect the families’ mastering of everyday life. It has been proven in many previous studies that regularity and routines support families’ day-to-day lives. Also, combining family life with studies has been shown to create many challenges. With proper knowledge and a healthy respect towards routines, some obstacles of everyday life could be prevented from occurring beforehand. Methods. This thesis was qualitative and the data was collected by interviewing mothers (n=5), who were chosen by using purposive sampling. In each of the families, at least one of the parents was studying full-time and at least one child was in a day care center. The interviews were conducted as theme interviews and the data was analyzed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. The families organized their everyday lives by coordinating studying, work and family life. The analysis revealed several different factors which support or hinder the mastery of everyday life. Day-to-day life was mainly cyclic and weekdays consisted of six different temporal phases. On weekends, the routines and schedules were more flexible. Establishments like kindergarten and school had both positive and negative effects. The flexibility of student life eased everyday life but at the same time the incessant need to study constrained it. Kindergarten regularized life but it also brought time pressure in the mornings. The management of schedules turned out to be a notable challenge for the families, which they attempted solve by equally dividing chores, scheduling studies and regularity. According to the results, routines had positive impacts on the mastering of everyday life. They relieved the families of certain actions and decreased the feeling of rush. They also created feelings of security and predictability from the children’s point of view. Scheduling routines had a great impact on intimate relationships, spare time, study time, sleep and emotions as well as on the flow of day-to-day functions. Routines were also associated with parenting goals, such as supporting the child to become more independent and responsible. If necessary, the most important routines could be adjusted accordingly but usually the aim was to stick by some common rules. Nevertheless, better routines were consciously created and molded simultaneously as the children grew up. As for the negative effects, fully scheduled weeks can be exhausting and have an overpowering effect on the family’s comings and goings.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen muistelukerrontaa lähteenä käyttäen kaupungin arkielämää yhden näkökulman, maitokauppakokemuksien kautta. Tutkielmani aineisto muodostuu 1930–1960-luvun Helsinkiin sijoittuvista maitokauppamuistoista, jotka olen koostanut kahden eri arkiston kilpakyselymateriaaleista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston laajasta Ruokamuistoja lapsuudesta -kyselystä aineistooni rajautui 20 kyselyvastausta. Lisäksi aineistoni muodostuu 19 kyselyvastauksesta Museoviraston kansatieteellisen arkiston kyselystä nro 40 Ostotottumusten muuttuminen. Aineistoni Ruokamuistoja lapsuudesta -kyselyn kertojista suurin osa on 1940-luvulla syntyneitä ja Ostotottumusten muuttuminen -kyselyn kertojista 1920-luvulla syntyneitä naisia. Maitokauppamuistoissa eletty arki ei näyttäydy vain tavanomaisena rutiinina, vaan muistelun kautta merkityksen saaneina erityisinä asioina ja tapahtumina. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella, miten muistilla ja muistamisella tuotetaan kaupunkilaisen arkielämään liittyviä merkityksiä 1930-luvulta 1960-luvun lopulle, ja miten maitokauppamuistot osana arkea heijastavat kaupunkilaista elämätapaa. Kaupunki, arjen toiminnan ympäristönä ja kohtaamispaikkana, ohjaa osaltaan aineistoni tulkintaa. Ajatuksena on, että kaupunki, rakennettuna ympäristönä tuottaa yksilöissä tietynlaisia tapoja toimia. Näin ollen se muovaa yksilön roolia sosiaalisena toimijana, jolloin myös ympäristö muotoutuu sosiaalisen elämän kautta. Aineistossa kertojat kiinnittävät muistojaan tiloihin ja paikkoihin, joissa merkitykset rakentuvat. Tutkielmani tavoitteena on nostaa esiin yksilön kokemuksia liittyen muistoissa esiintyviin paikkoihin. Paikat esiintyvät tutkielmassani ennen kaikkea muistojen kiinnittymispisteinä. Tulkitsen menneisyyttä käsittelevää muistitietoa huomioiden dialogin kertojien ja tulkitsijan välillä. Lopputulos ei ole menneisyyden aukoton selitys, vaan tavoitteena on saavuttaa ihmisten yksilölliset tulkinnat menneisyydestään. Käytän analyysin menetelmänä tulkitsevaa lähilukua, jossa tekstejä luetaan useampaan kertaan ja pyritään avaamaan teksteihin sisältyviä merkityksiä suhteessa niiden konteksteihin. Lähiluennan edetessä lukeminen muuttuu jokaisella kerralla analyyttisemmaksi, jolloin analyysin teemat alkavat hahmottua. Lähiluentaan kuuluu tekstin eri osien vertailu ja rinnastaminen toisiinsa, kunnes muistiinpanot etenevät tulkintaan. Maitokauppamuistoissa muistelijat palaavat vuosikymmenten taakse menneisyyteen. Keskiössä ei ole pelkästään kertoja itse, vaan kerronta laajenee aiheen mukaisesti maitokauppoihin, siellä tavattuihin ihmisiin ja myös heidän elämäänsä. Muistellaan perheen jäseniä ja heidän ajan kuluessa vaihtuvia arjen roolejaan. Muistoissa mennyt aika saa kiintopisteen maitokaupoista, joiden ympärille kertomus rakentuu. Maitokaupoissa asiointi liittyi kaupunkilaisten jokapäiväisiin arjen tehtäviin 1930–1960 -luvun Helsingissä. Arkiset askareet ja niistä huolehtiminen ovat perinteisesti kuuluneet naisten vastuulle, ja naisten kokema arki on analyysini yksi keskeinen osa. Lasten osallistuminen arjen tehtäviin koettiin perheen arjen sujuvuuden kannalta erityisesti merkitykselliseksi, kun naisten ansiotyössäkäynti yleistyi. Lapsuuden muistoissa kerrottu ja koettu arki on tutkielmani analyysin toinen keskeinen osa. Muistoissa arjesta muodostuu monimuotoinen kuva, joka tulee näkyväksi naisten ja lasten kokemuksien kautta. Keskityn tutkielmassani enemmän kertomusten sisältöihin kuin rakenteisiin. Lisäksi tutkielmani keskiössä ei ole tiettyä kokemusta tai tapahtumaa, vaan pidemmällä aikavälillä koettuja tapahtumia. Lähemmin tarkasteltuna arkisen elämän taustalta löytyy päivittäin toistuva, mutta monimuotoinen sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden verkosto, jota tarkastelen muistitietotutkimuksen avulla.

Aims. The main objective of this research was to find out what kind of factors are related to agency of young people in parental home context. This research explored assets from householdings perspective in everyday living. Continuous changes in the internal everyday householding and external operational environments challenges agency of young people. Young people also facing the chancing and growing expectations and demands. The research motive from the household teacher's perspective was to find out what kind of viewpoints can be found from everyday householding that can be use for recognizing and strengthening the relationship between the agency of young people and householding. Theoretical viewpoints for this research were attaches to dynamics of family members home been and work, the modalities of agency and positive psychology research. Research questions were: 1. Which agency building factors are resulting from home constructing activity? 2. What kind of tensions and conclusions can be found from householding activities? 3. What the young person has learned in householding classes and how this is present in householding activities? Methods. The research was carried out as a qualitative research. Research material was gathered from stories received by email. The material consisted of written stories about young people's participation in everyday living. These stories were written by parents who have or have had upper comprehensive school aged children living in their home. Ten stories were received. Results and conclusions. Relationship between object and subject of home constructing activity were seen as building factors for agency. Tensions and strenghts between young and parent were seen to be resolution from young peoples participation in home. Tensions and conclusions were themed by (1) changes in home operation model, (2) parents attitude and role, (3) youngs attitude and role and (4) things guiding individuality and object. External communities, specially youngs relationships with peers and household teaching were seen to support young agency in home. Teaching the meanings to every day living aroust from the research material. Parents described this as discussion and interaction with the young and it was seen as important factor for building agency.

Aim. Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) is defined as a neuropsychiatric disorder in medicine. In the field of sociology on the other hand the diagnosis is questioned through medicalization critique and seen as medicalization of human behaviour. Still, the everyday life of families that are effected by ADHD is not defined by such theoretical models or simplifications. The aim of this study was to describe, analyze and interpret the narratives of everyday life of diagnosed children and the mothers to find out, what explanatory models they cling to in their stories, how they describe meaningful experiences and what deeper meanings are hidden in the stories told. This study describes the everyday life in families with ADHD, and the struggles and strengths they experience, as narrated by themselves. This helps increase the knowledge of teachers of how to support and undrestand their students and their needs better, by not only looking at the indivual, but also understanding the meanig of the context of the whole family for the well-being of the child. Methodology. The study was carried out as a narrative case-study. Three families (child and mother) were interviewed, where the children, ages 6, 10 and 16, had been diagnosed with or were suspected of having ADHD. The interviews were conducted separately for each individual. Also medical certificates and documents from the school were used to complement the interviews and for background information. The material was analyzed by utilizing the actant model, where actants (action and deep meanings) were localized in the stories of the individuals and the families. Results and conclusions. The study found, that the families strongly depended on medical explanations in explaining etiology, struggles and symptoms and in attaining support from the school. Everyday life was described as tough, filled with worry, but still loving and wonderful. The results depict how demanding life can be in a family where the child has been diagnosed with ADHD, and the great need for the family to be heard. Symptoms, conflicts and worry for the child are a weight to the family and a risk for it’s well-being. Therefore knowledge of the multifaceted phenomenon and the understanding of teachers is a major factor in giving students appropriate support.

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten arkea kuvattiin ja kuinka se rakentui kotitalousoppikirjoissa vuosien 1990-2020 välisenä aikana. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota niihin rakenteisiin, säännönmukaisuuksiin ja konkreettisiin painotuksiin, joilla arkeen liittyviä sisältöjä oli kirjojen sivuilla esitetty. Kohteena olivat sekä tekstit että kuvat. Lisäksi seurattiin ajan kuluessa ilmenneitä muutoksia. Kotitalousoppikirjoja ei ole aiemmin tutkittu arjen näkökulmasta käsin. Tutkimus voikin arjen havaintoja esiin nostaessaan myös lisätä ymmärrystä kotitaloudesta oppiaineena yleensäkin. Tutkielman aineistona toimi 20 kotitalousoppikirjaa. Tutkimusmenetelmänä käytetty sisällönanalyysi oli laadullinen, kuvaava ja sisältöä ymmärtämään pyrkivä. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat oppikirjatutkimus ja arjen teoria. Tarkasteltujen oppikirjojen arki on tietoon perustuva rutiineista koostuva taitolaji. Rutiineja toteutetaan yksilöinä ja yhdessä kotona perheen kanssa päivittäin, viikoittain sekä harvemmin. Säännöllinen arki luo turvallisuuden ja kotoisuuden tunnetta. Hyvää oloa arkeen kirjoissa tuovat terveellisen ruokavalion lisäksi harrastukset, ystävät, perhe ja juhlat – kaikenlainen sosiaalinen tekeminen ja yhdessä oleminen. Arjessa opastetaan toimimaan ekologisesti kestävästi ja harkintaan perustuvaa suunnitelmallisuutta noudattaen. Teemoja painotetaan talouteen, ravitsemukseen, puhtauteen ja siisteyteen liittyvissä asioissa. Moninaisuutta kunnioitetaan. Tehtyjen havaintojen mukaan yhteiskunnalliset ja ideologiset muutokset heijastuvat oppikirjojen sisältöihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet kiihtyvä teknologinen kehitys, digitalisaatio, globalisaatio ja yhteiskunnan muuttuminen yhtenäiskulttuuria edustaneesta hyvinvointiyhteiskunnasta monikulttuuriseksi kilpailuyhteiskunnaksi. Valinnanvara arjessa on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja sen seurauksena ympäristöongelmat ovat kasvaneet. Kotitalousoppikirjojen arki huomioi elinympäristön muutoksia ja samalla edustaa pysyvyyttä niiden keskellä.

In my thesis I study everyday life in families with small children, especially from the mother´s point of view, with three different themes: intimate relationships, physical well-being and social networks. Research question in my thesis is: how everyday life in families with small children is. I am interested in what we really know about life in families with small children and how it is discussed in scientific literature. I examine how intimate relationship, physical well-being and social networks change when a child is born, or do they change. I wonder if mothers themselves can influence the fluency of their everyday life and does the expectations and pressures created by culture affect them. I also examine what are the ways of responding to possible challenges in every-day life and does the child really change everything. I achieve my thesis as a literature review and it is based on versatile sources from many different sciences. There is much comprehensive research from this subject, for example in education theory, social science and in women´s studies. Perceptions about motherhood, intimate relationships and physical well-being has changed a lot during the last decades and IT development has brought new forms of social support. However, the traditional roles, for example in relationships, are also very alive. The key concepts in my thesis are motherhood, everyday life, intimate relation-ship, physical well-being and social networks. With themes I chose I can examine everyday life on families with small children in a versatile and comprehensive way. My the-sis confirmed my belief that even though the everyday life in family with small children can sometimes be challenging and tiring, there can also be many factors that help to maintain well-being. Because everyday life with children is regular, it is easier to place regular exercise and healthy eating moments. In the middle of chaotic child family, it is possible to build new healthier lifestyles for the whole family. Also, the relationship can be strengthened when parenthood unites spouses and brings a new sense of belonging. It is important to note that in everyday life in families with small children, the change is often seen as an opportunity in some positive aspects of life.

Abstract Aims: The aim of this study is to research, analyse and interpret how Finnish men experience the daily life and its meaning after retirement. In this context, it is also interesting to investigate how they see the transition from the working life to retirement. In the theory part, the topic is approached through the following themes: retirement, old age, the third age and the different perspectives of daily life. Methods: The study was implemented as a qualitative research interview in autumn 2016. The target group of the study was four retired Finnish men between the ages of 64 and 73. The research questions aimed to find answers on how the daily life of Finnish men changes after they retire and what the daily life holds. A theme questionnaire was used as a help in the interview. All the interviews were recorded. The interview material was transcribed immediately after each interview. The transcribed material was analysed. The background information of the interviewed men was stored in a table and the question themes based on the research questions were divided into sub-themes, the results of which were written out. Results and conclusions: The results show that work has been a very central part of life for all the interviewed men. They all thought that the meaning of work has changed for them over the years. They all had decided to take a flexible retirement option by their own choice. The men felt that they had already done their share of work. The future seems positive for the men. Physical activity is an essential part of everyday life and it has become even more important after retirement. None of the interviewed men experiences loneliness in daily life. The family, spouse, children, grandchildren as well as friends and acquaintances make the greatest impact in their life. Generally speaking, the men are satisfied with their life. Health, livelihood, family and close friends, home and security are the most important parts of life.

Analysoin tutkielmassani Iida Rauman romaania Seksistä ja matematiikasta (2015) ja sen naturalistisia piirteitä. Tutkimuskysymykseni on se, miten naturalismi näkyy nykykirjallisuutta edustavassa romaanissa. Tarkastelen myös sitä, miten romaanissa kuvataan naturalismin avulla ihmisen ja luonnon suhdetta. Seksistä ja matematiikasta kertoo Erika-nimisestä matemaatikosta, jonka matemaattiset taidot ovat poikkeukselliset. Erika tekee töitä tutkijana Saksassa, mutta joutuu palaamaan Suomeen, kun hän kokee seksuaalista väkivaltaa. Romaanissa kuvataan Erikan henkistä ja fyysistä romahdusta Suomeen palaamisen jälkeen, ja hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan takaumien kautta. Muita keskeisiä henkilöhahmoja romaanissa ovat Annukka, Erikan ystävä, ja Tuovi, joka on töissä yliopiston kampuskirjastossa ja tutustuu siellä Erikaan. Naturalismi on Ranskasta lähtöisin oleva kirjallisuuden tyylisuuntaus, jonka katsotaan alkaneen 1800-luvun lopussa. Naturalistisissa teoksissa kuvataan yhteiskunnan epäkohtia ja ihmisten arkista elämää mahdollisimman todentuntuisesti. Analysoin naturalistisia piirteitä kolmen eri näkökulman, arjen, seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden kuvauksen kautta. Päälähteitäni ovat Riikka Rossin Särkyvä arki (2009) ja David Baguleyn Naturalist Fiction (1990), joissa kuvataan naturalismin syntyä Ranskassa ja sitä, miten naturalismi näkyy eurooppalaisessa kirjallisuudessa. Arki on Seksistä ja matematiikasta -romaanissa yksitoikkoista, monotonista ja ilotonta. Henkilöhahmot kokevat ulkopuolisuuden, epäonnistumisen ja ahdistuksen tunteita, eivätkä näe tulevaisuudessa toivoa. Romaanissa keskitytään henkilöhahmojen henkilökohtaisen elämän kuvaukseen, mutta toivottomuutta aiheuttavat myös ilmastonmuutoksen uhka ja ympäristökatastrofit. Seksuaalisuutta ja seksiä kuvataan romaanissa yksityiskohtaisesti ja peittelemättä. Seksi on romaanissa usein epämiellyttävää ja voi aiheuttaa häpeää ja tuntua kielletyltä. Henkilöhahmot kokevat häpeää esimerkiksi inhottavina pidetyistä asioista kiihottumisesta, mikä liittyy naturalismissa usein kuvattuun inhon vetovoimaan. Myös ruumiillisuutta ja ruumiintoimintoja käsitellään romaanissa suorasukaisesti. Ruumiintoiminnot ja kehon muutokset aiheuttavat henkilöhahmoille ahdistusta, koska he eivät voi kontrolloida niitä. Ruumiillisuuden kuvaus myös allegorisoituu, minkä avulla tuodaan esille laajempia viittaussuhteita ja ihmisen suhdetta luontoon. Naturalististen piirteiden avulla kuvataan romaanissa erityisesti biologian vaikutusta ihmisen toimintaan ja ihmistä osana luontoa. Ihmiset ajautuvat teoksessa kohti tuhoa sekä henkilökohtaisessa elämässään että koko ihmiskunnan tasolla ilmastonmuutoksen takia. Romaanissa kuvataan fyysisten sairauksien ja mielenterveysongelmien ja niistä selviämisen prosesseja naturalistisesti, eli kaunistelematta ja todentuntuun pyrkien.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksin asuvien ensimmäisen vuoden kotitalousopettaopiskelijoiden kokemuksia arjesta ja sen aikatauluttamisesta kiireen keskellä. Siirtymävaiheessa olevat opiskelijat opettelevat uusia rutiineita, sekä sopeutumaan uusiin arjen haasteisiin. Miten opiskelijat onnistuvat muodostamaan uusia rutiineita kiireisen arjen keskellä? Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajankäytön hallinta on yksi nyky-yhteiskuntamme tärkeimpiä kotitalouden taitoja. Nuoruudessa omaksutut elämäntavat, ihmissuhteet ja koulutusuran valinta luovat perustan aikuisiän hyvinvoinnille. Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden arjen aikatauluttamista, sekä rytmien ja rutiinien rakentumista opintojen alkuvaiheessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineiston keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, sekä ajankäyttölomake. Ajankäyttölomaketta käytettiin yhtenä keinona rikastuttaa haastateltavien kanssa käytyä kerskuskeltua. Yksilöhaastattelut suoritettiin huhtikuussa 2019 Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa. Haastatteluun osallistui viisi ensimmäisen vuoden kotitalousopettajaopiskelijaa, jotka valikoituivat heidän opintovuotensa perusteella. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat siirtymävaiheessa, jolloin arki ei ole päässyt täysin rutinoitumaan. Haastattelut nauhoitettiin, sekä tämän jälkeen litteroitiin. Aineiston analyysi tapahtui ensin teemoittelun kautta, josta siirryttiin sisällönanalyysiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan aikatauluttaminen aiheutti sekä positiivisia, että negatiivisia tuntemuksia opiskelijoissa. Positiiviset vaikutukset olivat suunnitelman luoma järjestys, vapaa-ajan muodostuminen arjen keskelle, virallisten menojen muistaminen sekä madaltunut kynnys aloittaa itsenäinen opiskelu. Subjektiivinen kokemus omasta ajan hallinnasta oli merkittävässä roolissa, jos opiskelija koki hallitsevansa aikatauluttamisen ei hän myöskään kokenut kiireen tunnetta. Negatiivisina vaikutuksina näyttäytyi kiireen, väsymyksen ja stressin tunteet sekä vapaa-ajan riittämättömyys että ahdistuneisuus. Opiskelijoilla oli yhtenäinen päivärytmi, joka sisälsi samoja rutiineita muiden kanssa. Tulosten mukaan siirtymävaihe sisältää yhteneväisyyksiä, sekä eroavaisuuksia opiskelijoiden arjessa, jossa kiire ja aikapula ovat yksilöllisiä kokemuksia.