Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "bakteeristo"

Sort by: Order: Results:

  • Luhtala, Inka (2019)
    Koiran suun bakteeriston tuntemisella on merkitystä niin koirien kuin ihmistenkin kannalta. Koirilla suun bakteeristo vaikuttaa merkittävästi suun terveyteen. Ihmisille merkitys ilmenee esimerkiksi siinä kohtaa, jos koiran suun bakteeri infektoi koiranpureman ihmisellä. Capnocytophaga-bakteerisukuun kuuluu yhdeksän lajia: kuutta niistä esiintyy ihmisen suussa ja kolmea taas osana koiran suun bakteeristoa. Koiralla esiintyvistä lajeista Capnocytophaga canimorsus ja Capnocytophaga cynodegmi ovat tunnetusti zoonoottisia. Myös kolmannen lajin, Capnocytophaga caniksen, epäillään olevan zoonoottinen. Nämä zoonoottiset lajit voivat aiheuttaa ihmisillä muun muassa vakavia puremahaavainfektioita. Tämä lisensiaatin tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosuudesta. Työn kirjallisuuskatsauksessa käsitellään koiran suun bakteeriston koostumusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Katsauksessa myös pohditaan koiran suun bakteeriston merkitystä ihmiselle. Lisäksi katsauksessa kerrotaan, mitä suun bakteeriston kehityksestä tiedetään koiranpennuilla samalla verraten nykytietämykseen ihmislasten suun bakteeriston kehityksestä. Tutkimusosuuden tavoitteena oli kerätä tietoa C. canimorsuksen, C. cynodegmin ja C. caniksen esiintymisestä koiranpennuilla syntymän jälkeen. Hypoteesina on Capnocytophagojen siirtyminen suoraan emältä pennuille. Tutkimukseen osallistui kymmenen pentuetta ja pentujen emät. Pienirotuisia pentueita oli neljä ja isorotuisia kuusi. Pentujen ja emien suusta kerättiin näytteitä pentujen elinviikoilla 0, 1, 3, 5 ja 7. Näytteistä tunnistettiin bakteerit lajitasolle polymeraasiketjureaktio-menetelmällä (PCR). Kolmella alukepariyhdistelmällä pystyttiin määrittämään näytteen positiivisuus joko C. canimorsuksen, C. cynodegmin tai C. canimorsuksen/C. caniksen suhteen. Tässä tutkimuksessa kaikkien tutkittujen bakteerien osalta löytyi positiivisia pentuja. Kaikista tutkimukseen osallistuneista pennuista 63 % oli vähintään kerran positiivisia ainakin yhden tutkitun bakteerin suhteen. Ensimmäiset usealta pennulta saadut Capnocytophaga-positiiviset näytteet saatiin kolmen viikon ikäisiltä pennuilta. Päivän ikäiseltä pennulta saatiin ensimmäinen yksittäinen positiivinen näyte, mutta kyseinen pentu kuoli alle viikon ikäisenä. Positiivisten pentunäytteiden määrä lisääntyi joka näytteenottokerralla kolmannesta elinviikosta eteenpäin. Yksikään pentu ei ollut positiivinen sellaisen bakteerin suhteen, jolle sen emä olisi ollut negatiivinen. Tämä viittaa siihen, että hypoteesi olisi oikein ja koiranpennut saavat Capnocytophagan emältään. Havainnon varmistaminen vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia. Mielenkiintoisesti pienirotuisista pennuista 81 % oli positiivisia vähintään kerran ja isorotuisista 56 %, mutta tulosten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p-arvo 0,07). Vaikka tutkimuksen ensimmäinen positiivinen pentunäyte saatiin alle viikon ikäiseltä pennulta, vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, etteivät Capnocytophagat siirry osaksi pentujen suun bakteeristoa heti syntymän jälkeen. Syitä voivat olla esimerkiksi hidas kolonisoituminen tai pentujen kehitysvaiheiden, kuten maitohampaiden puhkeamisen, vaikutus suun bakteeriston kehittymiseen.
  • Rantala, Sonja (2020)
    PAH-yhdisteet ovat aromaattisia renkaita sisältäviä haitallisia hiilivetyjä, joita vapautuu ympäristöön enemmän antropogeenisistä kuin luonnollisista lähteistä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkittiin Lahdessa ja Espoossa sijaitsevien päiväkotien pihamaiden ilman ja pintamaan PAH-pitoisuuksia ja niiden vaikutuksia lasten ihon ja maaperän bakteeristoon. PAH-yhdisteitä kerättiin ilmasta passiivikeräimillä sekä pihojen eri puolilta otetuista maaperänäytteistä. Näytteet käsiteltiin laboratoriomenetelmin ja analysoitiin GC-MS-laitteistolla, ja tulokset suhteutettiin ennalta kerättyyn bakteeritietoon. Ilman PAH-pitoisuudet osoittautuivat niukoiksi, eivätkä maaperänkään PAH-pitoisuudet yleensä ylittäneet kynnysarvoja. Korrelaatioita ilman PAH-yhdisteiden ja ihon bakteeriston väliltä löydettiin runsaasti, mutta selitysasteet jäivät mataliksi. Löydetyt korrelaatiot maaperän PAH-yhdisteiden ja maaperän bakteeriston välillä olivat määrältään niukemmat mutta selitysasteiltaan suuremmat. PAH-pitoisuuksien ei todettu olevan riski ympäristölle tai terveydelle tutkimuskohteissa, mutta PAH-yhdisteet muuttivat bakteeristoja sekä iholla että maaperässä, mikä voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Jatkotutkimustarpeiksi tunnistettiin mm. vuodenaikojen, maaperän ominaisuuksien sekä ympäröivän maankäytön vaikutukset PAH-pitoisuuksiin.