Browsing by Subject "biojäte"

Pohjoismaissa syntypaikkalajitellun biojätteen kompostointi suurissa kompostointilaitoksissa on yleistynyt merkittävästi 2000-luvun aikana. Viime vuosina biojätteiden ja muiden orgaanisten jätteiden käsittelyssä on alettu suosimaan yhä enemmän mädätysprosessia sekä mädätyksen ja kompostoinnin yhdistävää osavirtamädätysprosessia. Mädätysprosessin avulla orgaanisten jätteiden sisältämästä energiasta pystytään tuottamaan biokaasua ja siitä edelleen uusiutuvaa energiaa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella biohiilen lisäyksen vaikutuksia kompostointiprosessiin, jossa yhdistyvät mädätys ja kompostointi. Aiempien tutkimusten perusteella biohiilen lisäyksellä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia erilaisten orgaanisten jätteiden kompostointiprosessiin. Aiemmat tutkimukset on suurimmaksi osaksi tehty pienemmässä mittakaavassa ja ne ovat keskittyneet enemmän maatalousjätteiden kompostointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko verrattain pienellä biohiilen lisäyksellä nopeuttaa orgaanisen aineksen hajoamista sekä parantaa typen pidättymistä kompostimassassa erilliskerätyn biojätteen osavirtamädätysprosessin kompostointivaiheessa. Tutkimuksen kokeellinen osuus koostui laboratoriomittakaavan kompostointikokeesta sekä laitosmittakaavan kompostointikokeesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Laboratoriomittakaavan kokeiden tarkoituksena oli saada tietoa eri biohiilipitoisuuksien vaikutuksesta kompostointiprosessiin ja toistomäärien kautta saada tuloksille tieteellistä pätevyyttä. Laboratoriokokeissa saatuja tuloksia sovellettiin laitosmittakaavan kokeissa. Tuloksia pyritään tarkastelemaan mikrobiologisen prosessin lisäksi osana jätehuoltoa ja sen kehittämistä. Tulosten perusteella biohiilen lisäyksellä oli myönteinen vaikutus kompostointiprosessiin osavirtamädätysprosessin kompostointivaiheessa. Laboratoriokokeissa biohiilen lisäyksellä oli merkitsevä vaikutus orgaanisen aineksen hajoamiseen ja siten kompostimassan mikrobiaktiivisuuteen. Vaikka laitosmittakaavan kokeessa biohiilen lisäys ei vaikuttanut orgaanisen aineksen hajoamiseen tilastollisesti merkitsevästi, voidaan kokonaisuutena arvioida, että biohiililisäsi kompostien mikrobiaktiivisuutta. Biohiilellä havaittiin merkitsevä vaikutus kompostien stabiloitumisnopeuteen ja ammoniumtypen pidättymiseen kokeen lopputilanteessa. Verrattain pienet biohiilipitoisuudet eivät vaikuttaneet haihtuneen ammoniakin määrään eivätkä kokonaistyppihäviöön kompostoinnin alkuvaiheessa. Biohiilikompostien stabiloitumisnopeudella ja mikrobiaktiivisuuden lisääntymisellä on kompostoinnin ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi kompostointilaitoksille myös taloudellinen merkitys, koska niiden avulla pystytään mahdollisesti säästämään tuotantokustannuksissa sekä säästämään kompostien jälkikypsytykseen tarvittavaa tilaa tai vastaavasti lisäämään kompostointilaitosten kapasiteettia. Tulevaisuudessa biohiili on teoriassa mahdollista saada osaksi orgaanisten jätteiden käsittelykokonaisuutta. Jäteperäisten biohiilten käytöllä voi tulevaisuudessa olla mahdollista parantaa resurssien kestävää käyttöä ja alueellisia kierrätysmääriä.

Tässä työssä tutkin, minkälaiset käyttäytymistä määrittävät tekijät koetaan esteiksi biojätteen lajittelulle sekä mitkä ihmisryhmät lajittelevat biojätteensä passiivisemmin kuin toiset HSY:n alueella. Analysoin tutkielmassani kyselytutkimusaineistoa klusterianalyysin avulla, jonka perusteella etsin mahdollisia lajittelua estäviä tekijöitä ja tarkastelen vastaajien demografisten tekijöiden jakaumaa passiivisten ja aktiivisten lajittelijoiden joukoissa. Lisäksi hyödynnän ympäristöpsykologian teorioita ja tutkimusta ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen kannustamisesta. Tätä teoriataustaa ja tuloksiani soveltamalla ehdotan mahdollisia interventioita, joiden avulla voidaan tehostaa kotitalouksien biojätteen lajittelua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Biojätteen lajittelu kotitalouksissa on tärkeää, sillä lajitellulla voidaan lisätä jätteiden hyötykäyttöä, mikä edistää kiertotaloutta Suomessa. Biojäte on erityisen tärkeä jätelaji kierrättää, koska kompostoinnin ja mädätyksen avulla siitä saadaan lopputuotteina uusiutuvaa biokaasua, josta tuotetaan energiaa sähkönä yhteiskunnan tarpeeseen, sekä ravinnerikasta multaa, jota voidaan hyödyntää maanviljelyssä ja viherrakentamisessa keinolannoitteiden korvaajana. Kotitalouksissa syntyvä orgaaninen jäte sisältää runsaasti typpeä, joten biojätteen lajittelu edistää myös ekologisesti kestävää typen kiertoa. Analysoin työssäni HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn vastauksia monimenetelmällisesti hyödyntämällä kvantitatiivista klusterianalyysia sekä kvalitatiivista teema-analyysia. Tulosteni perusteella havaitaan, että passiivisten lajittelijoiden vastauksissa korostuu lajittelun vaivalloisuus, tiedonpuute sekä paikalliset deklaratiiviset normit käyttäytymistä rajoittavina tekijöinä. Lajitteluesteiden tunnistaminen ja kuvaileminen auttaa arvioimaan mahdollisia käyttäytymismuutostekniikoita, joilla kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä paremmin. Tuloksistani voidaan päätellä, että proseduraalisen tiedon saaminen, lajittelun ympäristövaikutuksista oppiminen sekä lajittelun helpottaminen voivat kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä huolellisemmin. Löydösten perusteella voidaan kohdentaa viestinnässä ja kampanjoinnissa käytettäviä tekniikoita, jolloin niillä voidaan tehokkaammin kannustaa ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen ja saadaan HSY:n alueen lajitteluaste nousemaan biojätteen osalta.

The aim of this thesis is to find out how household waste management is arranged by some Finnish cities and what kind of material the cities produce for households regarding waste management. Waste management is referred to as it is described in each city’s waste management regulations. This study was made by using qualitative content analysis. The data was gathered from five different city´s websites and waste management company´s websites. Waste management instructions are widely found on the Internet. The instructions within the five different cities have similarities regarding for example sorting different waste types or presenting the instructions in a search engine -mode. Some differences were found in the instructions of packing the waste but due to legislation the instructions were nearly the same in each city. Differences were mostly due to geographical reasons such as acreage or the density of population.