Browsing by Subject "cadmium"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)The aim of this study was to examine if eating Finnish cereals and oil seeds cause more health benefits or harm. Cadmium was considered as the chemical hazard and dietary fiber as the useful nutrient. In this study food consumptions, the heavy metal contents and exposures, fiber intake and the biggest safe doses for cereals and seeds were evaluated. DALYs (disability adjusted life years) were used to compare benefits and harms. Exposure was estimated using the statistical BIKE model. To date, no risk benefit analysis concerning cereal and seed consumption is known to have been done. A common method for risk benefit analysis has not yet been developed, but generally a stepwise approach is recommended. Of the foods examined, poppy and sunflower seeds contained the most cadmium, pumpkin seed the least. In the long term, the most consumed seed was sesame and the most consumed cereal was wheat. The greatest cadmium exposure was due to wheat consumption, and for nickel oat consumption. Wheat was clearly the biggest source of fiber. Low fiber intake resulted in more DALYs than cereals’ cadmium resulted in osteoporotic DALYs in 2012. Compared to the situation in 2012, significantly less DALYs were resulted in scenario where 232 g of whole grains per day are consumed. It is because in the scenario, DALYs caused by low fiber intake, which amount is much higher than cadmium DALYs, are not formed. Based on the results obtained, with bigger cereal consumption than in 2012, the health benefits outweigh the disadvantages, as the impact of reducing the DALYs due to low fiber intake is much more significant than the impact of the increase of cadmium DALYs caused by higher intake. In the future, it would be beneficial to have a more comprehensive study of the health effects of the foods examined. However, this requires a lot of information that was not available in this study.
-
(2020)Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, onko kotimaisten viljojen ja öljysiementen syönnistä enemmän terveyshyötyä vai -haittaa. Kemiallisena vaarana tarkasteltiin kadmiumia ja hyödyllisenä ravintoaineena ravintokuitua. Tutkielmassa arvioitiin viljoille ja siemenille raskasmetallipitoisuudet, kulutukset, raskasmetallialtistukset, kuidun saanti ja suurimmat turvalliset annokset. DALY-arvojen (engl. disability adjusted life year eli haittapainotetut elinvuodet) avulla verrattiin hyötyjä ja haittoja keskenään. Altistusten arvioinnissa sovellettiin tilastollista BIKE-mallia. Ennen tätä tutkimusta ei tiettävästi ole tehty riski-hyötyanalyysia viljojen ja siementen kulutuksesta. Elintarvikkeita koskevalle riski-hyötyanalyysille ei ole vielä kehittynyt yhteistä menetelmää, mutta yleisesti sen toteutuksessa suositellaan askelittaista lähestymistapaa. Tutkituista elintarvikkeista eniten kadmiumia sisälsivät unikon- ja auringonkukansiemen, vähiten kurpitsansiemen. Pitkällä aikavälillä siemenistä kulutettiin eniten seesamia ja viljoista vehnää. Kadmiumille altisti eniten vehnä, nikkelille kaura. Kuitua saatiin tutkituista elintarvikkeista selvästi eniten vehnästä. Vähäisestä kuidun saannista aiheutui vuonna 2012 enemmän DALYja kuin viljoista peräisin olevasta kadmiumista osteoporoosiin liitettyjä DALYja. Verrattaessa vuoden 2012 tilannetta viljaskenaarioon, jossa täysjyväviljaa kulutetaan 232 g/vrk, aiheutuu DALYja huomattavasti vähemmän. Syy on se, että viljaskenaariossa vähäisen kuidun saannin aiheuttamia DALYja, joiden määrä on kadmium-DALYja selkeästi suurempi, ei muodostu. Saatujen tulosten perusteella suuremmalla kuin vuoden 2012 viljojen kulutuksella terveyshyödyt ovat -haittoja suuremmat, sillä vähäisen kuidun saannin aiheuttamien DALYjen poistumisen vaikutus on paljon merkittävämpi kuin suuremman kulutuksen aiheuttama kadmium-DALYjen määrän suureneminen. Jatkossa olisi hyvä arvioida tarkasteltujen elintarvikkeiden kulutuksen terveysvaikutuksia kattavammin, mutta siihen tarvitaan paljon tietoa, jota ei tässä tutkimuksessa ollut saatavilla.
Now showing items 1-2 of 2