Browsing by Subject "eHealth"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2015)Tässä työssä käsitellään sähköisiä potilaskertomuksia (EHR) sekä tiedonhakua niistä hakemistoja hyödyntäen. Aluksi työssä esitellään keskeisimmät sähköisten potilaskertomusten standardit, kuten HL7 versiot 2 ja 3, CDA ja IHE XDS sekä BPPC. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan tarkemmin potilastiedon hakemistoja. Työssä tarkastellaan erityisesti IHE XDS –profiilia, joka kuvaa hakemistoon perustuvan sähköisten potilaskertomusten tiedonvälitystavan potilastietojärjestelmien välillä. ebXML:ään pohjautuvan IHE XDS:n keskeiset komponentit ovat arkisto (Document repository), asiakirjahakemisto (Document registry), asiakirjan tuottaja (Document source) ja asiakirjan käyttäjä (Document consumer). Työssä kuvataan näiden eri komponenttien tehtävät hakemistossa. Työssä kuvataan myös potilaskertomusten hakemista käyttäen IHE XDS-hakemista sekä OWL- ja SPARQL –kieleliä. Työssä esitellään myös muutamia kansallisia potilaskertomusjärjestelmiä, kuten suomen KanTa –järjestelmä sekä Hollannin ja Singaporen kansallisia potilaskertomusten arkistot sekä yleiseurooppalainen epSOS-hanke. Pohdintaosiossa arvioidaan potilaskertomusten hakemiseen käytettävissä olevien menetelmien tehokkuutta.
-
(2020)Gestational diabetes mellitus (GDM) is a condition of glucose intolerance with onset or first recognition during pregnancy, and it poses multiple health risks for both the mother and the child. The prevalence of GDM is increasing globally and effective interventions are needed to reduce the associated risks. Mobile health (mHealth) solutions have a great potential in answering this need since they are cost-effective and able to reach large groups of people. mHealth solutions might be especially effective for management of chronic conditions that require patient behavior change. Investigating intervention acceptability has an important part in the process of developing successful interventions. The aim of this thesis is to investigate the prospective acceptability of an mHealth intervention for GDM from the perspective of its potential recipients. The thesis also seeks to find out whether there are any associations between technological experience and perceptions of intervention acceptability as well as ways in which the intervention acceptability could be improved. The thesis utilizes data collected in the first phase of the eMOM GDM study, a research project with the aim of developing an mHealth intervention to support the self-management of GDM. The application acceptability was studied with semi-structured interviews with 10 women currently diagnosed with GDM. Previous technological experience was self-reported by the participants in a background questionnaire. Theory-driven content analysis was used to analyze the interviews. The results show that the intervention has high prospective acceptability from the perspective of the potential participants. For most of the domains of acceptability there is still room for improvement, and several ideas for further improving the intervention’s acceptability are discussed. The results could also indicate a possible relationship between technological experience and mHealth intervention acceptability. This thesis contributes to the development of an intervention by providing insight on the factors influencing intervention acceptability and ideas on how to improve it. The results also provide valuable information for developing future mHealth solutions for GDM. The potential association between technological experience and intervention acceptability are interesting regarding all mHealth intervention development and should be studied further.
-
(2020)Gestational diabetes mellitus (GDM) is a condition of glucose intolerance with onset or first recognition during pregnancy, and it poses multiple health risks for both the mother and the child. The prevalence of GDM is increasing globally and effective interventions are needed to reduce the associated risks. Mobile health (mHealth) solutions have a great potential in answering this need since they are cost-effective and able to reach large groups of people. mHealth solutions might be especially effective for management of chronic conditions that require patient behavior change. Investigating intervention acceptability has an important part in the process of developing successful interventions. The aim of this thesis is to investigate the prospective acceptability of an mHealth intervention for GDM from the perspective of its potential recipients. The thesis also seeks to find out whether there are any associations between technological experience and perceptions of intervention acceptability as well as ways in which the intervention acceptability could be improved. The thesis utilizes data collected in the first phase of the eMOM GDM study, a research project with the aim of developing an mHealth intervention to support the self-management of GDM. The application acceptability was studied with semi-structured interviews with 10 women currently diagnosed with GDM. Previous technological experience was self-reported by the participants in a background questionnaire. Theory-driven content analysis was used to analyze the interviews. The results show that the intervention has high prospective acceptability from the perspective of the potential participants. For most of the domains of acceptability there is still room for improvement, and several ideas for further improving the intervention’s acceptability are discussed. The results could also indicate a possible relationship between technological experience and mHealth intervention acceptability. This thesis contributes to the development of an intervention by providing insight on the factors influencing intervention acceptability and ideas on how to improve it. The results also provide valuable information for developing future mHealth solutions for GDM. The potential association between technological experience and intervention acceptability are interesting regarding all mHealth intervention development and should be studied further.
-
(2022)Tausta: Lihavuuden yleistyessä myös tarve saavutettaville ja taloudellisille painonhallintainterventioille, kuten verkkopohjaisille ohjelmille, kasvaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida Suomen terveydenhuoltojärjestelmän osana toimivan Terveyslaihdutusvalmennuksen tuloksia. Menetelmät: Terveyslaihdutusvalmennus on 12 kuukautta kestävä verkkovalmennus, jolla on hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen pohja. Se sisältää viikoittaisia harjoitteita liittyen elintapoihin, fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Jokaiselle osallistujalle nimetään oma etävalmentaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valmennuksen myötä saavutettua painonlaskua, painonlaskuprofiileja sekä tekijöitä, jotka liittyvät ohjelmassa onnistumiseen ja siinä mukana pysymiseen. Tutkimukseen osallistui lokakuun 2016 ja maaliskuun 2019 välillä 1189 henkilöä (963 naista), joiden painoindeksi oli yli 25 kg/m². Tulokset: Kahdentoista kuukauden aikapisteen saavuttaneet osallistujat (N = 173) olivat laihtuneet keskimäärin 4,6 % (SE 0,5 %). Heistä 43,3 % saavutti kliinisesti merkittävän painonlaskun (≥ 5 %). Lähtötilanteen korkeampi BMI (≥ 40 kg/m²) liittyi suurempaan painonlaskuun kuin matalampi BMI (6,6 %, SE 0,9 vs. 3,2 %, SE 0,6; P = 0,02). Myös tiheämpi painon ilmoittaminen liittyi suurempaan painonlaskuun. Merkittäviä eroja painonlaskussa ei ollut sukupuolen, iän, perussairauksien tai peruslääkitysten suhteen. Yhteensä 29,1 % osallistujista jätti valmennuksen kesken. Keskenjättäjät olivat hieman nuorempia kuin jatkajat (47,2 vuotta, SE 0,6 vs. 49,2 vuotta, SE 0,4; P = 0,01) ja ilmoittivat painonsa harvemmin (3,0 ilmoitusta/kk, SE 0,6 vs. 3,3 ilmoitusta/kk, SE 0,1; P < 0,00). Johtopäätökset: Kokonaisvaltainen verkkopohjainen ohjelma, kuten Terveyslaihdutusvalmennus, on lupaava lisä painonhallinnan tukitoimiin terveydenhuollossa. Painavimmat potilaat laihtuivat suhteessa eniten, mutta muuten laihtuminen ei riippunut lähtötilanteesta.
-
(2022)Tausta: Lihavuuden yleistyessä myös tarve saavutettaville ja taloudellisille painonhallintainterventioille, kuten verkkopohjaisille ohjelmille, kasvaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida Suomen terveydenhuoltojärjestelmän osana toimivan Terveyslaihdutusvalmennuksen tuloksia. Menetelmät: Terveyslaihdutusvalmennus on 12 kuukautta kestävä verkkovalmennus, jolla on hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen pohja. Se sisältää viikoittaisia harjoitteita liittyen elintapoihin, fyysiseen terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Jokaiselle osallistujalle nimetään oma etävalmentaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valmennuksen myötä saavutettua painonlaskua, painonlaskuprofiileja sekä tekijöitä, jotka liittyvät ohjelmassa onnistumiseen ja siinä mukana pysymiseen. Tutkimukseen osallistui lokakuun 2016 ja maaliskuun 2019 välillä 1189 henkilöä (963 naista), joiden painoindeksi oli yli 25 kg/m². Tulokset: Kahdentoista kuukauden aikapisteen saavuttaneet osallistujat (N = 173) olivat laihtuneet keskimäärin 4,6 % (SE 0,5 %). Heistä 43,3 % saavutti kliinisesti merkittävän painonlaskun (≥ 5 %). Lähtötilanteen korkeampi BMI (≥ 40 kg/m²) liittyi suurempaan painonlaskuun kuin matalampi BMI (6,6 %, SE 0,9 vs. 3,2 %, SE 0,6; P = 0,02). Myös tiheämpi painon ilmoittaminen liittyi suurempaan painonlaskuun. Merkittäviä eroja painonlaskussa ei ollut sukupuolen, iän, perussairauksien tai peruslääkitysten suhteen. Yhteensä 29,1 % osallistujista jätti valmennuksen kesken. Keskenjättäjät olivat hieman nuorempia kuin jatkajat (47,2 vuotta, SE 0,6 vs. 49,2 vuotta, SE 0,4; P = 0,01) ja ilmoittivat painonsa harvemmin (3,0 ilmoitusta/kk, SE 0,6 vs. 3,3 ilmoitusta/kk, SE 0,1; P < 0,00). Johtopäätökset: Kokonaisvaltainen verkkopohjainen ohjelma, kuten Terveyslaihdutusvalmennus, on lupaava lisä painonhallinnan tukitoimiin terveydenhuollossa. Painavimmat potilaat laihtuivat suhteessa eniten, mutta muuten laihtuminen ei riippunut lähtötilanteesta.
Now showing items 1-5 of 5