Browsing by Subject "esilääke"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tämä tutkielma käsittelee lasten esilääkehoitoa hammashoidossa midatsolaamiin painottuen. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa lasten hammashoidon esilääkkeitä käsittelevää ajankohtaista tieteellistä kirjallisuutta ja selvittää, millaisia suosituksia esilääkkeiden käytöstä on viime vuosina julkaistu ja miten ne eroavat toisistaan. Tutkielma on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus, johon sisältyy kirjallisuutta 2000- ja 2010- luvuilta. Tieteellisiä artikkeleita tutkielmaa varten on haettu PubMed-, Medline- ja Cochrane- tietokannoista. Lähdekirjallisuutta on etsitty lisäksi tietokannoista löytyneiden tutkimusten lähdeluetteloista. Katsaus käsittelee pääosin lapsille yleisimmin esilääkkeenä käytettävästä midatsolaamista kirjoitettuja tieteellisiä tutkimuksia. Tutkielmassa sivutaan myös diatsepaamin esilääkekäyttöä, ilokaasun avulla tehtävää hammashoitoa lapsille sekä yleisanetesiahammashoitoa. Johtopäätöksenä on, että esilääkehoidosta laaditut kansalliset suositukset ovat pääosin yhteneviä ja perustuvat pitkälti kliiniseen kokemukseen. Midatsolaami on turvallinen ja monesti tehokas esilääke lievittämään lapsen kokemaa hammaslääkäripelkoa tai ahdistusta. Midatsolaami on myös hyvä apukeino hammaslääkärin toimenpiteen saattamiseksi loppuun lapsen ko-operaation puuttuessa. Midatsolaami ei kuitenkaan korvaa psykologisesti huomiovaa hoitoa vaan on sen tukena. Midatsolaamin haittavaikutukset esilääkeannoksina ovat lieviä ja vaarattomia. Lisää laadukkaita tutkimuksia midatsolaamista lasten esilääkkeenä kuitenkin kaivataan.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2003)Medetomidiinia ja asepromatsiinia käytetään yleisesti anestesian esilääkkeenä koiralla. Medetomidiini on α2-agonisti ja asepromatsiini fentiatsiini. Aineet eroavat toisistaan sekä vaikutusmekanismeiltaan että vaikutuksiltaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla asepromatsiinin ja medetomidiinin ominaisuuksia käytettäessä niitä esilääkkeenä sekä selvittää, onko aineiden vaikutuksilla olennaisia eroja potilaan stressireaktioon ennen leikkausta ja sen jälkeen. Aineiden ominaisuuksia käsitellään kirjallisuuskatsauksessa. Tutkimukseen valittiin Yliopistollisen eläinsairaalan potilasmateriaalista 44 narttukoiraa, jotka tulivat sterilaatioleikkaukseen. Koirilla ei ollut sairauteen viittaavia löydöksiä. Koirat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen yhtä suureen ryhmään, joista toiset saivat esilääkitykseksi medetomidiinia ja butorfanolia (20 μg/kg + 0,2 mg/kg) ja toiset asepromatsiinia ja butorfanolia (0,05 mg/kg + 0,2 mg/kg). Esilääkitys annettiin lihaksensisäisesti. Anestesian induktioon käytettiin propofolia ja ylläpitoon isofluraania. Jokainen koira sai lisäksi kipulääkitykseksi preoperatiivisesti karprofeenia ja postoperatiivisesti buprenorfiinia. Perioperatiivisena aikana koirien plasmasta mitattiin koirien adrenaliini-, noradrenaliini-, β-endorfiini-, ja kortisolipitoisuuksia. Lisäksi mitattiin sydänfrekvenssiä ja verenpainetta. Koirien sedaatiotasoa ja kipua arvioitiin. Medetomidiiniryhmässä adrenaliini- noradrenaliini ja kortisolipitoisuudet olivat merkitsevästi pienempiä kuin asepromatsiiniryhmässä. B-endorfiinipitoisuudet ryhmien välillä eivät eronneet toisistaan. Medetomidiiniryhmässä sydänfrekvenssi oli matalampi ja keskiverenpaine korkeampi kuin asepromatsiiniryhmässä. Postoperatiivisesti asepromatsiiniryhmä oli syvemmässä sedaatiossa kuin medetomidiiniryhmä. Aineiden eroa kivunpoistossa ei pystytty suoraan vertaamaan potilaiden erilaisen sedaatiotason vuoksi. Tutkimuksessa havaitut erot potilaiden stressihormonien pitoisuuksissa perioperatiivisena aikana viittaavat siihen, että tässä suhteessa medetomidiini olisi potilaalle parempi vaihtoehto esilääkkeeksi kuin asepromatsiini. Aineilla oli myös eroa mitattaessa anesteettien tarvetta, sedaatiotasoa ja verenkiertoelimistön toimintaa.
Now showing items 1-2 of 2