Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "este"

Sort by: Order: Results:

  • Sundberg, Veli-Matti (2016)
    Tutkielman tekemisessä oli kolme tavoitetta: 1) selventää cleantechin määritelmää ja tilastointia, 2) hahmottaa Suomen cleantech-toimialan rakennetta ja nykytilaa ja 3) määritellä kasvun esteitä ja parannuskeinoja. Tutkielma tehtiin osana Suomen ilmastopaneelin cleantech-hanketta, jossa selvitetään Suomen cleantech-alan kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Osana tutkielmaa haastateltiin kymmentä cleantech-alan asiantuntijaa eri organisaatioista. Cleantechin määritelmä on sen syntyajoista asti ollut hyvin epäselvä. Hieman erilaisia määritelmiä on valtavasti eikä asiasta ole syntynyt tarkkaa konsensusta. Tiettyjä yhtäläisyyksiä on kuitenkin havaittavissa. Cleantech on vaihtoehtojaan tehokkaampaa ja siten säästää luonnonvaroja ja aiheuttaa vähemmän päästöjä. Cleantech ei itsessään ole oma sektori vaan se levittäytyy perinteisten sektorien läpi. Cleantech-termi tunnistetaan maailmalla hyvin, mutta sen epäselvyys vähentää termin käyttöä. Suomen cleantech-ala on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Metalliteollisuus on pysynyt selvästi tärkeimpänä alana ja varsinkin viennissä sen osuus on erittäin merkittävä. Teollisuustoimialat ovat kuitenkin kärsineet heikosta kilpailukyvystä ja globaalin kysynnän heikkenemisestä. Teollisuuden notkahdusta ovat kuitenkin paikanneet palvelut ja rakentaminen. Suomen cleantech-alan yrityskenttä poikkeaa selvästi muista yrityksistä. Cleantech-yritykset ovat keskimäärin isompia ja selvästi suurempi osa yrityksistä toimii teollisuudessa. Huolestuttavaa on, että kasvun kannalta tärkeällä pk-sektorilla on ollut ongelmia kannattavuudessa. Uusimmat barometrit tosin luovat kuvan käänteestä parempaan. Cleantechin kasvua ylläpitää taustalla vaikuttavat megatrendit kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristötietoisuuden nousu. Tärkeimpänä ajurina on kuitenkin yhä regulaatio, joka luo markkinat ja kysyntää cleantech-tuotteille. Tulevaisuudessa tärkeitä aloja ovat esimerkiksi veden- ja ilmanlaadun ongelmiin keskittyvät teknologiat, datan käsittely ja hallinta sekä energiatehokkuus. Heikot kotimarkkinat ovat merkittävä este cleantech-toiminnalle. Tärkeitä kotimaan referenssejä hankaloittaa kotimarkkinoiden pienuus ja tämänhetkinen heikko taloustilanne. Rahoitus on esteenä lähinnä pienillä yrityksillä ja varsinkin viennin edistämiseen tarvitaan lisäresursseja. Julkisilla hankinnoilla on merkittävää potentiaalia cleantech-toimijoille, mutta tähän asti kokemuksia on vähän. Hankinnoissa on keskitytty hinnan tarkasteluun muiden osatekijöiden kustannuksella.
  • Koivunen, Katri (2022)
    Kasviproteiinien käyttöä on perusteltua lisätä ja toisaalta lihan käyttöä vähentää aiempien tutkimusten mukaan, mikäli ilmastoystävälliseen ruokavalioon halutaan siirtyä. Kasviproteiineilla on terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia ja pienempi ympäristöjalanjälki kuin lihalla. Ravitsemussuositukset ohjaavat runsaaseen kasvisten käyttöön ja vähäisempään lihan käyttöön kuin niiden kulutus on. Kasviproteiinien käyttöön siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi monelle toimijalle, kun tavoitteena on tarjota ilmastoystävällistä ja ravitsemussuosituksiin perustuvaa ruokaa. Selvitän tutkielmassani, millaista lihan ja kasviproteiinien kulutus on sekä millaisia voimavaroja ja esteitä lisätä kasviproteiinien käyttöä proteiininlähteenä pääruoassa. Selvitän, millaisia rooleja kuluttajalla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on kasviproteiinien käytön lisäämisessä. Toteutin tutkielman kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tehtävänä oli selvittää aineistohaun perusteella löytyneiden ajankohtaisten artikkeleiden ja kirjallisuuden avulla, millaisia mahdollisuuksia kuluttajalla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on kasviproteiineja sisältävän ruokavalion toteuttamiseen siirtymisessä. Analyysissa tiivistin artikkeleiden tuloksia. Erittelin kuluttajan ja yhteiskunnan toimijoiden näkökulmista voimavaroja ja esteitä siirryttäessä kohti laajempaa kasviproteiinien käyttöä. Tulosten perusteella kuluttajat ovat kiinnostuneita kasviproteiininlähteistä, mutta esteenä niiden valinnalle saattoi olla niiden vieraus, käytettävyys sekä aistittavat ominaisuudet. Kasviproteiininlähteisiin tottuminen, niiden uudet positiivissävytteiset merkitykset sekä tasa-arvoiseen kategoriaan sijoittuminen lihan rinnalla voivat tehdä kasviproteiineista houkuttelevampia. Toimijoiden voimavarana on, että ne pystyvät ohjaamaan kasviproteiineihin siirtymistä ja jakamaan tietoa sekä rakentamaan niille uusia merkityksiä.
  • Pirtonen, Heidi (2014)
    City of Helsinki is aspiring towards carbon neutrality by 2050. Households play an important role in this matter, as their share of carbon dioxide emissions is substantial in the city-level. The energy efficiency of different household appliances is improving, but their usage is rising in tandem. Overall, it is recognized that there needs to be a change in household behaviour. In this thesis I examine what kinds of low carbon actions households are taking and what has motivated them to do so. The thesis is done in co-operation with Aalto University’s HAPPI project, which deals with carbon neutral living in Helsinki. The project studies possibilities to promote climate friendly actions on a residential level. Research was carried out in Mellunkylä, a residential area in eastern Helsinki. The contribution of this thesis is to recognize customs that advance and support low carbon actions on a residential level. The research question took shape as: “What are the low carbon actions that the households in Mellunkylä are taking and why are they taking them?” In order to answer both questions, I decided to use two methods: a survey and interviews. The survey aimed to provide quantitative information about the people living in Mellunkylä as well as a generalization on how they were acting, what they were interested in and what they saw as barriers to further behavior change. In order to better understand what these actions mean for the households and to gain information about their values and other motivations, qualitative interviews were a justified method to further assess the research problem. They aimed to specify the behavior changes that had already occurred and what kinds of motives lie behind these behaviors, as well as to assess the barriers to other behavior changes. Results from both studies indicate that most households were generally making mostly curtailment actions, such as reducing the use of lightning, household appliances and water consumption. There were also efficiency actions, which for the most part consisted of investing on new lightning and household appliances. The households were not fond of acquiring green electricity and were not generally trying to reduce their emissions through heating-related solutions. The households had a general idea of why they should reduce their energy consumption: energy use was commonly understood a societal problem and everyone’s responsibility. The interviewees mentioned altruistic values and biospheric concerns most often, which was fruitful in that these kinds of values are important in saving energy in the long run. Of the external motivators economic factors were mentioned repetitively. They were thought to have an effect on the individual as well as on the economy. It seemed that the households were hoping to be able to use energy without worries and with small expenses. This suggests that the motivations for low carbon actions lie within costs and ease of life rather than environmental concerns. Habits were often mentioned as a barrier to behavior change. Also costs and inability to follow one’s energy consumption were some of the barriers that stood out in the studies. This is in line with the fact that the participants were making more of the curtailment actions rather than efficiency actions, which can be more costly. The case study households showed interest in following their energy consumption, so some kind of feedback as well as personal recommendations for improvement could be in place. This is an important area where the city could take actions, for example, by supporting the households to commit in reducing their energy consumption. It should be noted that in reaching a low carbon lifestyle, there are various routes, of which living-related low carbon actions are only one piece. It is important to find the actions and interventions which can result in long lasting behavioral changes.
  • Nyström, Helmi (1999)
    Tutkielmani käsittelee yhdysvaltalaisen kirjailijan Paul Austerin (s. 1947) romaanituotannossa esiintyviä esteitä ja rajatiloja. Erityisesti olen kiinnostunut siitä, miten Auster liittää nämä "marginaalitilat" amerikkalaiseen vapauden ja laajentumisen ideologiaan sekä kieleen ja kirjoittamiseen. Austerin romaaneissa esteiden ja rajatilojen käsittely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöt ovat vahvojen esteiden rajoittamia tai rakentavat niitä itse. Rajoittuneisuus ei kuitenkaan aina tunnu häiritsevän heitä - itse asiassa monet päähenkilöistä tuntevat itsensä onnellisiksi tai vähintäänkin tyytyväisiksi joutuessaan esteen takia pysähdyttämään vapaan liikkeensä. Toisessa vaiheessa henkilöt pyrkivät ylittämään tai rikkomaan esteen päästäkseen toiselle puolelle. Kuten amerikkalaiset esi-isänsä aikoinaan, he etsivät rajatonta, laajaa ja tyhjää tilaa - "suurta tuntematonta" valloitettavakseen. Tällaisen tilan kohdatessaan he joutuvat kuitenkin usein epävarmuuden valtaan. Kolmas vaihe on tutkielmani kannalta tärkein: välitila, josta käytän työssäni nimitystä "in-betweenity". Tähän vaiheeseen päästään kulkemalla ensin kahden muun vaiheen kautta. Juuri tietoisuus näistä kahdesta muusta vaiheesta synnyttää tämän kolmannen tilan, eräänlaisen rajatilan, jossa tajutaan sekä esteiden että esteettömyyden tärkeys. Tämä välitila on Austerille tyypillinen tila, joka kertoo paitsi amerikkalaisen unelman paradoksaalisuudesta myös (kaunokirjallisen) kielenkäytön prosessista. Monet Austerin kirjojen muurin rakentajista tai purkajista voidaan nähdä kirjailijahahmoina, joiden omituinen suhde esteisiin ja rajoihin kumpuaa juuri siitä rajatilasta, jonka asukkaita he kielentaiteilijoina väistämättä ovat. Tällaisen tilan/tilattomuuden kuvaaminen tekee Austerista oman postmodernin aikamme tärkeän kirjailijan - kirjailijan, joka sen sijaan, että pyrkisi eroon paradokseista, sijoittaa hahmonsa niiden sisään. Rajoihin ja esteisiin liittyvä problematiikka ei kuitenkaan ole pelkästään nykyajan ongelma vaan kysymys, joka ihmisen toisaalta rajoja kaipaavan toisaalta rajattomuutta kaipaavan luonteen vuoksi säilyy aina ajankohtaisena.