Browsing by Subject "fyysinen aktiivisuus"
Now showing items 1-20 of 72
-
(2019)Basic motor skills are the base of mobility and learning those skills is a the central aim of physical education targets. The stage of learning basic motor skills is on average from the age of three until the age of seven, when the child adopts most of the basic motor skills. It is important for children to have a lot of physical experience to practice basic motor skills. The aim of this study was to find out how basic motor skills for 3 – 5-year-old children’s basic motor skills can be supported by kindergarten’s organized physical education. The aim was also to find out how the kindergarten teacher motivates and inspires children who are passive movers. The questions in this study were the following: What kind of challenges do 3 – 5-years- olds have in their physical exercise? How can the development of basic motor skills be supported in organized physical exercise and in particular how are the different skills of children supported? How to inspire and motivate 3 – 5-year-olds to move? The study was a qualitative case study which was made in cooperation with a day-care center in Espoo. The material was collected in October 2018 by interviewing the kindergarten teacher and by observing a organized physical exercise. A small group of 3 – 5-year-olds with eight children participated in the observation. The interview was a thematic interview where the interviewee answered to the pre-defined questions. Some of the responses were supplementary questions about the issues raised by the observation. The processing phase of the material started by searching similarities through the themes that were shown in the interview and observation. The study material was processed with by theming. The material of the interview was analyzed by content analysis. The research results found that a kindergarten teacher can motivate and inspire children to move with the teacher own attitude, encouragement, catching children’s interests as well as with imagination and play. Kindergarten teacher sees the challenges of behavior and instructions to be more challenging than problems of child’s motor skills. The results of this study provide guidance and models for the pedagogical work of educators in the field of physical education for kindergartens.
-
(2020)The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, develop-ment, and learning of children. The natural way for children under the age of three to release energy and emotions is through exercise. Exercise is play for children during which they can intuitively get to know, try out, and get to know their bodies and senses. According to national exercise guidelines, children should exercise three hours a day each day to acquire the many benefits of exercise. The recommendation for the physical activity of children is compiled of many forms of exercise: from light exercise and brisk outdoor activ-ities to very fast-paced physical activity. According to prior studies, children in daycare are inactive, or not in movement, for the majority of the day, and thus do not meet the given exercise goals. Research also shows that boys exercise and are active more than girls. The aim of this research is to investigate the amount of physical activity in children under the age of three in a daycare center that has a special emphasis on exercise, and then to compare the findings to the new na-tional exercise guidelines. The research also investigates the role of gender; do differences exist in the amount of exercise for boys and girls in the daycare center? The research departs from three research questions: (1) Do children under the age for three exercise according to the exercise guidelines? (2) What forms of exercise does the exercise take (low, intermediate or high levels?) (3) What connection does gen-der have to the exercise of children under the age of three in daycare? The research was realized qualitatively through examining the level of activity and strain of children under the age of three during a regular daycare day, and whether or not the amount of exercise was compatible with the new exercise guidelines for physical activity. The research was carried out in a daycare center that has a special emphasis exercise. The daycare center consists of three different units: Hippaheikki, Myrsky-luoto and Kajuutta. The research group was made up of fifteen children under the age of three: six girls and nine boys. Physical activity was measured through the University of Helsinki Polar Gofit activity meter over the course of six daycare days (6h/day). The analysis consisted of both a quantifying and thematic approach. under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo. During the course of six hours, the children exercised an hour. Boys exercised more than girls. The day care day for children under the age of three consists mostly of basic care. The time of analysis (6h) included two meals and a naptime in addition to several moments of getting dressed and using the bathroom. The time taken up by basic care partially explains the low levels of physical activity for children under the age of three. The physical activity of the children was displayed through very typical means: the day was full of momentary shifts in tempo.
-
(2019)Objectives. The objective of this study was to investigate the relationship between physical and cognitive activity at different eras (young adulthood, middle age, old age) and subjective and objective cognitive functioning in elderly subjects. In addition, the change of physical and cognitive activity over time and the relationship of the activities crosswise and longitudinally were investigated. Methods. Subjects (n = 73) were healthy seniors aged 60 years or older. Level of activity at different eras of life and subjective cognitive functioning were mapped using self-report questionnaires. Objective cognitive functioning was assessed using standardized neuropsychological tests. Data was analysed statistically with correlation analyses, regression models and repeated-measures analyses of variance. Results and Conclusions. Cognitive activity especially in young adulthood was associated with better objective cognitive functioning in elderly participants. Surprisingly, the association between cognitive functioning and physical activity in young adulthood and older age was negative. Lifetime activity did not affect subjective cognitive functioning. The level of cognitive activity was highest in young adulthood and affected the activity level later in life. The level of physical activity decreased with age only indicatively. Physical and cognitive activity levels were not associated either in in cross-sectional or longitudinal analyses.
-
(2019)Tavoitteet. Fyysisen ja kognitiivisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä ikääntyneiden kognitiiviseen toimintakykyyn, mutta tietoa eri ikäkausina tapahtuvan aktiivisuuden suhteellisesta merkityksestä on hyvin vähän. Myös ikääntymisen myötä fyysisessä ja kognitiivisessa aktiivisuudessa tapahtuvien muutosten keskinäinen suhde on epäselvä. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella nuoruuden, keski-iän ja vanhuuden fyysisen ja kognitiivisen aktiivisuuden yhteyttä ikääntyneiden objektiivisesti ja subjektiivisesti arvioituun kognitiiviseen toimintakykyyn. Lisäksi tutkittiin fyysisen ja kognitiivisen aktiivisuuden muutosta ajan yli sekä aktiivisuuksien yhteyttä toisiinsa eri ikäkausina ja pitkittäin ikäkausien yli. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on kerätty syksyllä 2017. Tutkittavat (n = 73) olivat yli 60-vuotiaita terveitä senioreita. Aktiivisuuden tasoa arvioitiin Lifetime of Experiences (LEQ) -kyselyllä. Kognitiivista toimintakykyä arvioitiin subjektiivisesti Cognitive Failures Questionnaire (CFQ) ja Prospective and Retrospective Memory (PRMQ) -kyselyillä ja objektiivisesti standardoiduilla neuropsykologisilla testeillä. Tilastolliset analyysit koostuivat korrelaatioanalyyseista, regressioanalyyseista sekä toistomittausten varianssianalyysista. Tulokset ja johtopäätökset. Kognitiivinen aktiivisuus erityisesti nuoruudessa oli yhteydessä parempaan ikääntyneiden objektiivisesti arvioituun kognitiiviseen toimintakykyyn. Nuoruuden ja vanhuuden fyysisen aktiivisuuden sekä objektiivisesti arvioidun kognitiivisen toimintakyvyn välillä havaittiin yllättävä negatiivinen yhteys. Elämänaikainen aktiivisuus ei vaikuttanut subjektiivisesti arvioituun toimintakykyyn. Kognitiivinen aktiivisuus oli nuoruudessa korkeimmillaan ja yhteydessä myöhempään kognitiivisen aktiivisuuden tasoon. Fyysinen aktiivisuus laski ikääntymisen myötä vain viitteellisesti. Fyysisen ja kognitiivisen aktiivisuuden välillä ei todettu merkittäviä yhteyksiä poikittaisessa eikä pitkittäisessä vertailussa. Jatkossa tarvitaan pitkittäistutkimuksia suuremmalla otoskoolla.
-
(2017)The aim of this study was to find out the level of preschoolers’ physical activity during the day and to show if they are able to reach the recommended level of physical exercise in perspective to early childhood education. The study was also targeted to find out if there are any differences in preschoolers’ physical activity based on gender and geological location. The material for this quantitative research was gathered in May 2015 from two separate pre-schools. 28 children from two groups took part in the study. While this study took place, the children were 6–7 years old. Nine of them were girls and 19 boys. The data was gathered by using Polar activity wrist sensors and analyzed by transforming the results into a quantitative form. The results show that the preschoolers’ physical activity is fairly minimal, but on the other hand, it varies significantly between the individuals and days. Only a few of the participants were able to reach the expected minimum of two hours physical activity per day. Some differences be-tween genders were found in favor of the boys, but the greatest differences were found be-tween individuals. The location of the preschool had significance as well: the children in the city center preschool had higher results in physical activity than the ones in the municipality pre-school. Generally, it can be said that children between 6-7 years of age do not get enough exercise, which coincides with previous studies. The results are directive but the concern of the low physical activity of preschool children is justified. . More attention should be paid to those habits and practices which enable - and prevent - the daily play time at preschool.
-
(2023)The physical activity of children has a significant meaning impact in the holistic and safe growth, development, and learning of children. Children’s natural way to release energy and emotions is through exercise. The aim of physical education is for the child to adopt an active and healthy lifestyle, gain positive experiences from exercise and learn physical skills. Physical activity has a positive effect on a child's health and wellbeing. The aim of this qualitative case study is to investigate the views of preschool children about physical activity and to determine what they think physical activity is. The theme is current and significant, because only 10-20 percent of children under school age achieve the amount of physical activity required for normal growth and development. The study also considers the effect of gender on physical activity. 23 preschool-age children, 13 girls and 10 boys, participated in the study. The data collection method was an interview and the analysis method was quantification. The research results show that exercise is a happy thing for children. Only a few children experience fear when they exercise. The majority of preschool children like physical activity and feel that they are good at it. There are differences in the results between genders; boys experience physical activity more positively than girls do. All children can describe physical activity in some way and most of the children have a sports hobby.
-
(2024)Tavoitteet. Tutkimuksista on noussut esiin tuloksia siitä, että lasten ja nuorten liikkumissuositukset eivät täysin toteudu. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena tutkia tarkemmin sitä, miten WHO:n määrittelemät liikkumissuositukset toteutuvat suomalaisilla alakoululaisilla lapsilla. Liikunnallisen elämäntavan syntymiseen vaaditaan sisäistä motivaatiota, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa selvitetään itsemääräämisteorian avulla koulujen keinoja lisätä fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on myös tutkia koulupäivän liikunnallistamisen keinoja. Menetelmät. Tutkimus on toteutettu kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa etsittiin tutkimusmenetelmälle tyypillisesti elektronisista tietokannoista avainsanojen avulla. Tutkimuksessa painottui muutama keskeinen lähde, joita vahvistettiin muilla lähteillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 40 prosentilla alakoululaisista lapsista 60 minuutin liikkumissuositukset toteutuvat. Selvisi, että pojilla suositukset toteutuvat useammin kuin tytöillä ja, että liikkuminen vähenee iän myötä. Havaittiin, että vähän liikkuvien määrä oli kasvanut ja paikallaan olon määrä lisääntynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Fyysistä aktiivisuutta liikuntatunneilla voidaan lisätä keskittymällä työtapojen valintaan, vuorovaikutukseen ja palautteenantoon sekä pedagogisiin valintoihin. Koulupäivän liikunnallistamisen keinoista tutkimuksessa nousi esiin välituntiliikunta sekä oppituntien toiminnallistaminen.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, kuinka fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu - lastenkirjoissa niiden kuvien ja tekstin avulla. Myös fyysisen aktiivisuuden muodot nousivat kiin- nostuksen kohteeksi kirjoissa. Tutkimukseen valikoitui seitsemän Tatu ja Patu -kirjaa, jotka kansiensa perusteella esittivät mielestäni eniten niissä tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta. Ai- kaisempaa tutkimusta fyysisestä aktiivisuudesta Tatu ja Patu -lastenkirjasarjassa ei löydy. Fyy- sinen aktiivisuus sekä lastenkirjallisuus ovatkin osa lapsen kasvamista. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu fyysistä aktiivisuutta seitsemässä Tatu ja Patu -lastenkirjassa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen analyysi painottuu kirjojen tutkimiseen. Tatu ja Patu -kirjojen analyysin jälkeen syntyi kolme tutkimisen osa-aluetta teemoittelemalla sekä taulukoimalla: miten fyysinen aktii- visuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen kuvissa, miten fyysinen aktiivisuus näyttäytyy Tatu ja Patu -kirjojen tekstissä ja kuinka fyysisen aktiivisuuden muodot näyttäytyvät Tatu ja Patu - kirjoissa. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysinen aktiivisuus ilmenee Tatu ja Patu -kirjoissa niin niiden tekstin kuin kuvien avulla. Tatu ja Patu -kirjat toimivat mahdollisuutena soveltaa fyysistä aktii- visuutta sekä kannustimena kokeilla erilaisia liikkeitä. Liikehuumori sekä Tatun ja Patun lap- senomaiset piirteet antavat edellytykset kokeilla ja yrittää harjoittaa fyysistä aktiivisuutta pää- henkilöiden rinnalla. Tatu ja Patu -kirjat sisältävät paljon erilaisia liikkumisen muotoja, jotka ovat kriittisiä oppia lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Tatu ja Patu -kirjat tarjoa- vatkin edellytyksen lukijalle tai lapselle, jonka kanssa kirjoja luetaan tilaisuuden kiinnostua fyysisestä aktiivisuudesta sekä mahdollisuuden harjoittaa sitä.
-
(2020)Tutkimuksessa on tarkasteltu, mitkä tekijät lisäävät fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksessa ja millaisia mahdollisuuksia ulkoympäristö ja -toiminta tarjoavat fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Fyysisen aktiivisuuden tutkimus varhaiskasvatuskontekstissa on ollut vähäistä, joten tässä tutkimuksessa kootaan yhteen tutkimusten tuloksia, jotka sijoittuvat varhaiskasvatukseen. Tutkimuksessa osoitetaan, miten monilla tekijöillä on yhteyttä lasten aktiivisuuden lisäämiseen. Aineisto koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa on analysoitu ja luotu kokonaiskuvaa seitsemästä fyysistä aktiivisuutta ja ulkoympäristöä käsittelevästä artikkelista. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka perusteella muodostui viisi pääluokkaa. Monipuolisen toiminnan merkityksellisyys lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että aktiivisuus pitäisi mahdollistaa lapselle huomioimalla toiminnallisuus ja monipuolisuus pitkin päivää. Opettajajohtoisen ohjatun fyysisen aktiivisuuden sekä vapaan leikin tasapaino on aktiivisuuden lisäämisen kannalta olennaisessa roolissa. Päivärytmin rakenteella lasta aktivoiva vaikutus -tulokset osoittavat, että tarkoituksenmukaisella suunnittelulla on yhteyttä lapsen fyysiseen aktiivisuuteen. Kun aikatauluun saadaan sovitettua riittävästi säännöllistä ulkoilua muun toiminnan ohelle, se lisää lasten mahdollisuuksia aktiivisuuteen. Ryhmien vuorottelu eri tiloissa lisää korkeaa aktiivisuutta, kun jokaisella lapsella on riittävästi tilaa liikkua. Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet lisäämässä fyysistä aktiivisuutta -luokassa koetaan, että ympäristön tulisi rohkaista lasta liikkumaan ja aktivoitumaan, ja sen laadulla on merkitystä lapsen aktiivisuuteen. Jotta ympäristö tavoittaa lapset, sen on sovittava lasten kulttuuriin ja kannustettava liikkumaan. Kasvattajan osaaminen varhaisen fyysisen aktiivisuuden edellytyksenä -luokan tulokset osoittavat, että kasvattajien tietoisuuden lisääminen lasten motivoinnista, aktivoinnista ja liikkumisesta mahdollistaa korkeamman fyysisen aktiivisuuden. Aikuisjohtoisuuden on oltava läsnä, jotta lapset saadaan liikkeelle ja heidän fyysisen aktiivisuutensa suositukset toteutetuksi. Ulkoilun monet hyödyt lapsen aktivoinnissa -luokan tulokset osoittavat, että ulkoilulla on tärkeä rooli lapsen arjessa ja sen toteuttaminen eri ympäristöissä mahdollistaa monipuolista fyysistä aktiivisuutta eri tavoin kuin sisätilat. Luonnossa liikkuminen aktivoi lasta ja haastaa käyttämään luovuutta.
-
(2018)There is a lot of discussion about how children do not exercise enough nowadays. Many of them spend a large part of their day in a kindergarten, so the role of the early childhood education enabling adequate physical activity is remarkably great. It was the intention of my survey to find out what kind of physical activity there is in preschool groups, what kind of learning circumstances there appears to be, when viewed from the point of physical exercise, and how the adults are acting as supporters of children’s exercise. The intention was to make comparison between a preschool education group and an exercise oriented preschool education group. The survey was carried out as a qualitative survey in January 2018. The material was collected from two preschool education groups in the metropolitan area. As collecting method of the material I used monitoring the child group and interviewing the kindergarten teachers. The interviews were carried out as theme interviews and they were taped. The material was analyzed based on the material by organizing it under three main themes. The results showed that both groups tried to support the physical exercise of the children. However, the operating methods between the preschool education group and the exercise oriented preschool education group were different. In exercise oriented preschool education group they used different indoor facilities on weekly basis in order to increase activity. In preschool education group they mainly did not work like that because of the lack of the facilities; instead, they used outdoor yard to enable the physical activity. The exercise oriented preschool group spent time on the yard remarkably less, but they used the nearby sports hall and tatami in their activity on weekly basis. They had more facilities in their disposal in the kindergarten, but the exercise instruments were almost the same in both groups. However, during the free activity indoors, the preschool group children used less exercise instruments than the exercise oriented group. Based on the survey good facilities make it easier to carry out physical activity. You cannot always influence on the facilities, but on their use you can. The adult who considers it important to support the physical exercise of the children can influence on it. The survey shows that there is not just one way to support the physical activity of children. Every educator has to realize the needs of the children and consciously act based on that so that we could further promote the wellbeing, development and learning of the children.
-
(2020)Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia fyysisen aktiivisuuden ja kognitiivisten taitojen välistä yhteyttä alle 7-vuotiailla lapsilla. Tutkimustehtävänä oli tarkastella sitä, millä tavalla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa alle 7-vuotiaan lapsen kognitiivisiin taitoihin ja mikä näiden välinen yhteys on. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, sen vaikutuksiin ja sitä lisääviin tekijöihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten fyysinen aktiivisuus huomioidaan varhaiskasvatusta ohjaavassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kognitiivisten taitojen osalta käsitellään tarkkaavaisuutta, muistia, oppimista, kielellisiä toimintoja sekä toiminnanohjausta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineiston muodostavat kymmenen fyysistä aktiivisuutta ja kognitiivisia taitoja käsittelevää vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Katsauksessa käsitellyt tutkimusartikkelit on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä aikavälillä 2011–2020 ja ne on haettu elektronisista tietokannoista. Tulokset ja johtopäätökset. Alle 7-vuotiaan lapsen fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisella kehityksellä oli pääosin merkittävä yhteys. Kevyellä fyysisellä aktiivisuudella ei ollut yhtä vahvaa yhteyttä kognitiivisiin taitoihin tai yhteyttä ei havaittu lainkaan. Fyysinen aktiivisuus ei kehitä ainoastaan kognitiivisia taitoja, vaan se edistää lisäksi fyysistä ja psykososiaalista terveyttä. Tulosten pohjalta fyysisen aktiivisuuden yhdistämisellä varhaiskasvatuksen ohjattuun ja vapaamuotoiseen toimintaan sekä riittävällä fyysisen aktiivisuuden määrän ylläpitämisellä on positiivisia vaikutuksia lasten kognitiivisille taidoille.
-
(2017)Objective The reduction of physical activity and simultaneous increase in screen time has been a source for concern in recent years. The significance of schools for increasing physical activity has grown and previous research has demonstrated a positive link between physical activity, cognitive behaviour and learning. The link between screen time and cognitive behaviour has also been researched and the results are partially contradictory. This study focuses on the connection between attention and self-assessed physical activity and screen time. It also explores the significance of an acute, coordination developing physical activity session in relation to attentiveness Methods The study was carried out as quantitative research including a questionnaire and an intervention study. The questionnaire was a self-assessment filled out by 78 pupils of 3rd and 4th grade examining levels of physical activity and screen time. The intervention study was made up by 30 children in the experimental, physically active, group and 30 children in the control, physical passive, group. The study examined the connection between self-assessed physical activity and screen time with the success in an ACT attention test and the potential influence physical intervention might have in a repeat test. Outcome and conclusions The results of this study supported previous research findings on physical activity on children and adolescence; some children are very active whilst others lack physical activity almost entirely. Most of the children and adolescence also went over the maximum recommended daily screen time limit of 2 hours, both during the week and at weekends. There was no link between overall physical activity and total screen time in relation to the success of the attention test. In the intervention part of the study, there was no noticeable difference in the results of the attention test between the experiential and control groups. Previous research material on the links between physical activity and screen time on attention is partially conflicting so further research is recommended. It has however been established, that physical activity during lessons does not lower academic results, meaning that they can be used to increase overall physical activity of individuals even if the link to cognitive behavior has not been confirmed.
-
(2019)Earlier research has indicated that the majority of children don’t reach the daily recommendations for physical activity. Children spend a significant amount of the day in school, so school has a possibility to offer pupils versatile physical activity during the day. Every pupil takes part in lessons equally and lessons are part of every school day. The aim for this study is to research physical activity during lessons. The following research problems were set: 1) How can physical activity be added to elementary school lessons? 2) Why should physical activity be added to elementary school lessons? This research was executed as a literature review. Data were collected using Finnish and English databases along with the help of recent and valid publications’ references. Collected data were used to make conclusions and answer the research questions. It was discovered that physical activity during lessons goes into two categories. Physical activity could be integrated to teaching, or it was also possible to take a break from teaching and do physical activities during that time. Physical activity was typically aerobic exercise that lasted around ten minutes. Physical activity during lessons could however last for even the whole lesson and it was also possible to concentrate on other forms of physical activity than only aerobic. While searching for reasons to add physical activity to lessons, many different results were found. Physical activity could be positively linked to learning, concentration and some cognitive prosesses. Physical activity during lessons added to the physical activity of the whole day, and both the pupils and the teachers found it worthwhile. This research shows that physical activity during lessons can be diverse and it doesn’t have negative impact on learning results. Research gives current information on physical activity during lessons. In the future it would be interesting to research the same topic from the point of Finnish schools and to map the Finnish teachers’ opinions on physically active lessons.
-
(2022)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen ja tiivistää olemassa olevaa kotimaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden toteutumisesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen tekemisen taustalla oli teoreettinen tieto fyysisestä aktiivisuudesta ja varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksista. Tutkimuksessa kuvataan fyysisen aktiivisuuden eri ilmenemismuotoja, fyysisen aktiivisuuden parissa käytettävää aikaa sekä tutkitaan toteutuvatko fyysisen aktiivisuuden suositukset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sillä pyritään laajaan kuvaukseen tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta, jotka ovat toteutettu Suomessa sekä käsittelevät suomalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutuvaa fyysistä aktiivisuutta. Tutkimukseen valittu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen analysoinnissa oli myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin näkökulmia. Tämän tutkimuksen kohdalla se tarkoitti sitä, että teoreettinen ymmärrys fyysisestä aktiivisuudesta ilmiönä ohjasi aineistosta tehtäviä havaintoja. Tulokset ja johtopäätökset. Fyysinen aktiivisuus voidaan jakaa kolmeen eri intensiteetin tasoon: kevyeen, reippaaseen ja erittäin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksissa selvisi, että varhaiskasvatuksessa lapset viettävät eniten aikaa kevyen fyysisen aktiivisuuden toiminnoissa. Tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus toteutuu ensisijaisesti fyysisesti aktiivisen leikin kautta. Leikki oli yksi tehokkaimmista tavoista nostaa fyysistä aktiivisuutta. Ulkoillessa lasten fyysinen aktiivisuus oli korkeimmillaan, ja ulkoillessa fyysiseen aktiivisuuteen käytetty aika oli suurin. Ohjatun toiminnan aikana lasten fyysinen aktiivisuus oli tutkimusten mukaan vähäistä. Kun tutkimusaineistojen tutkimustuloksia fyysisen aktiivisuuden määrästä vertailtiin varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksiin, voidaan todeta, että ainakin näiden tutkimuksiin osallistuneiden päiväkotien kohdalla suositusten mukainen määrä fyysistä aktiivisuutta täyttyy varhaiskasvatuspäivän aikana.
-
(2023)Viime vuosina media on nostanut vahvasti esille huolen suomalaisten lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta, huonosta kunnosta sekä heikentyneistä oppimistuloksista. Tämän kandidaatintutkielman aihe kumpuaa kyseisestä huolesta. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälaista tutkimusta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista alakouluikäisen oppilaan koulumenestykseen on tehty. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii 10 tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelit on julkaistu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Aineisto on julkaistu 2010-luvulla. Tutkimuksissa selvisi, että fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa positiivisesti alakouluikäisten oppilaiden ja etenkin poikien koulumenestykseen. Positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen näytti vaikuttavan intensiteetiltään kovatehoinen fyysinen aktiivisuus, opetettavaan sisältöön integroitu fyysinen aktiivisuus sekä motorisia taitoja kehittävä fyysinen aktiivisuus. Kaikki fyysinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaikuttanut positiivisesti oppilaiden koulumenestykseen. Levottomuutta lisänneet fyysisen aktiivisuuden interventiot vaikuttivat negatiivisesti etenkin koulussa heikoiten menestyvien oppilaiden koulumenestykseen.
-
(2023)Tavoitteet: Stressi eli allostaattinen kuormitus on osa jokapäiväistä elämää, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmiset reagoivat tähän kuormitukseen joko terveyttä edistävillä tai sitä heikentävillä tavoilla. Tutkielman päämääränä on selvittää, miten liikunta vaikuttaa stressin aiheuttamiin muutoksiin, erityisesti kortisolitasoissa, neuroplastisuudessa ja kognitiivisissa toiminnoissa, ja samalla lisätä ymmärrystä siitä, miten omilla valinnoillaan voi vaikuttaa stressin fysiologisiin seurauksiin ja aivojen toimintaan. Menetelmät: Tutkimusaineistoa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”allostatic load”, ”neuroplasticity”, ”exercise” ja ”stress”, ja tutkimuksen lähteitä etsittiin myös löytyneiden tutkimusten viiteluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielman perusteella voi sanoa liikunnalla, varsinkin kävelyllä ja joogalla, olevan positiivisia vaikutuksia kortisolitasoihin, neuroplastisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta vääränlainen ympäristö tai liian kovalla intensiteetillä suoritettu liikuntaharjoitus saattaa nostaa kortisolitasoja ja heikentää kognitiivisia toimintoja. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, mikä on liian intensiivisen liikunnan määritelmä ja miten eri liikuntalajit vertautuvat keskenään positiivisten vaikutusten osalta.
-
(2019)The purpose of this thesis is to create a comprehensive outlook of how physical activity, sleeping and school performance together with well-being at school are combined and show together in adolescents everyday life. In this thesis adolescents’ Physical activity, sleeping habits and school performance / well being at schoold are represented based on recent international studies. The study aimes to create a culturally rich outlook in youngters well-being and the factures supporting it. I executed this thesis as a descriptive literature review. In this thesis I exhibited comprehensively the field’s latest studies of the subjects in the matter. I selected the literature matter based on the most sensible and latest I could find using mostly EBSCO online database. The studies I used in this thesis are international and quite recent wich improves the reliability of the study and helps to build an overall perception of the subjects. The results I gained in this study show that there are associations found in the three combinations between physical activity, sleeping habits and school performance together with well-being at school. Although there are some deviations found, one of the main results is that the three combinations work best together. This leads to the conclusion that physical activity and good night sleep support each other at that those together improve adolescents school performance and well-being at school.
-
(2019)Objectives; The aim of this Bachelor’s thesis was to compile information on the association between physical activity and academic performance in primary school children from previous studies. The connection between physical activity and academic performance has attracted a great deal of interest and has been studied extensively. Previous studies have found a positive association between physical activity and academic performance. However, the results have been contradictory and the ositive link between physical activity and academic performance has not been found in all of the studies. The purpose of this study was to answer the following research questions 1) Is there a connection between physical activity and academic performance? 2) What kind of physical activity supports academic performance? Methods: Bachelor thesis was executed as a systematic literature review. The research material consisted of nine articles that studied the connection between physical activity and academic performance in primary school children. The material was collected in three differ-ent literature searches from library of the University of Helsinki’s Helka database. The stud-ies were grouped into longitudinal and cross-sectional studies, to studies that examine phys-ical fitness, motor skills, physical activity during school hours and during leisure time. Ana-lyze was carried out as a content analysis. I emphasized main findings by highlighting them in the text and created a table to illustrate most important findings according to the research questions. The results formed in relation with the research questions through the analysis. Results and Conclusions: The majority of studies showed that there is a positive association between physical activity and academic achievement. These results showed that especially good physical fitness and short physically active breaks during school day support learning outcomes. For further research, we would be interested to investigate whether the effects of physical activity are as positive for children of high school age as for primary school children.
-
(2016)During the last 20 years obesity and musculoskeletal symptoms have increased in children and teenagers, and their physical condition has decreased. The promotion of exercise has a central role in a child’s healthy growth and development. Moving is one of a child’s charac-teristic ways of action, so enthusiasm towards it should come naturally. The purpose of this study is to find out how in a daycare center environment one can support/motivate children’s physical passive children to exercise. This thesis is a qualitative research study. The data was collected at a nature-orientated daycare center in Helsinki by doing a theme based group interview. The interview was structured around five themes. Four daycare personnel participated in the interview; each of whom had a different educational background. The result of the study is that the interviewees believe that a physically passive child needs more verbal support, encouragement and patience from an adult. Children’s movement in the gym should not be limited, and adults should create a variety of sporty challenges for children in the yard. The yard should be large and motivate children to move around. The daycare should have good supply of sport and exercise equipment indoors and outdoors. At the beginning of outdoor activities it would be good to have teacher-guided play and do weekly trips to nearby parks and forests. Exercise sessions should be planned and indi-vidualised according to the children’s skill levels. Parents should be reminded of the impor-tance of physical activity and exercising together in educational conversations, as well as in parents’ evenings.
-
(2024)Abstract Background Musculoskeletal (MSK) disorders represent a remarkable burden to society and an unpleasant burden for the individual. Physical activity (PA) can prevent MSK disorders while conferring other beneficial effects on health. The present study aimed to investigate associations between device-measured PA and perceived MSK disorders among young adult men. Methods Participants’ physical behavior was measured with a hip-worn accelerometer in a sample of 422 young adult Finnish men aged 26 (SD 7) years. Incidences of three common MSK disorders (knee pain, lumbar radiating pain, and lumbago pain) during the last month were inquired by a questionnaire. Binary logistic regression was used to examine the associations between the MSK outcomes and explanatory PA variables (PA times at different intensity levels, standing, and sedentary times). Age, education, smoking, BMI, and maximal oxygen uptake were controlled for in the models. Results PA and sedentary times were not significantly associated with the incidence of perceived MSK pain during the last month, except for lumbago pain. For lumbar radiating pain, the odd ratio (OR) was 1.02 (95% CI 0.96 to 1.09), and for knee pain, the OR was 1.02 (95%CI 0.96 to 1.08). Lumbago pain was more probable if the relative time spent in light PA increased, even after adjusting for potential confounding factors, including moderate-to-vigorous physical activity. However, the OR was yet small, only 1.07 (95% CI 1.02 – 1.14). Conclusions The lack of significant and clinically meaningful associations between device-measured PA and common MSK disorders observed in by young adult men was surprising and requires further confirmation.
Now showing items 1-20 of 72