Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hankinta"

Sort by: Order: Results:

  • Lahti, Lauri (Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2006)
    The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications
  • Kivelä, Essi (2021)
    Vähittäiskaupan yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta niiden oman toiminnan lisäksi koko toimitusketjun suhteen. Ruokakaupat eivät ole tässä poikkeus ja hankinnalla on keskeinen rooli kaupan vastuullisuuden toteuttamisessa käytännössä. Kolmannen osapuolen sertifioinnit tarjoavat kaupalle kustannustehokkaan tavan esittää minimivaatimuksia tuotannon suhteen ja siksi sertifiointeja onkin jo jossain määrin käytetty hankinnan työkaluina varmistamaan tuotanto-olosuhteita esimeriksi tuoteturvallisuuden suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kuitenkin tarkastella saatavilla olevien kasvistuotannon sertifiointien soveltuvuutta hankinnan työkaluiksi kokonaisvaltaisen vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkastelun kohteeksi valittiin Suomessa eniten käytössä olevia ja potentiaalisia sertifiointeja: Laatutarha, IP Kasvikset Perussertifiointi, IP Sigill Kasvikset, IP Ilmastosertifiointi, IP Työehdot, GlobalG.A.P. ja GRASP. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja tutkittavana ainestoina toimivat tarkasteltaviin sertifiointeihin liittyvät dokumentit kuten yleiset ehdot ja auditointien tarkastuslistat. Analyysissä tarkasteltiin sertifiointien sisältöä suhteessa vastuullisuuden ulottuvuuksiin (tuoteturvallisuus, ympäristö, työhyvinvointi, paikallinen hyvinvointi, ravitsemus ja talous) ja tarkasteltiin sertifiointien toimintatapoja ja luotettavuutta. Tutkittavat sertifioinnit eivät tarjonneet valmista kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavaa työkalua, sillä ravitsemuksen, paikallisen hyvinvoinnin ja talouden huomiointi sertifioinneissa oli vähäistä tai olematonta. Sen sijaan vastuullisuuden ulottuvuuksista tuoteturvallisuus, ympäristö ja työhyvinvointi on sertifioinneissa ja niiden yhdistelmissä otettu jo laajasti huomioon, joten kaupalla on käytettävänä tältä osin toimivia työkaluja hankintaan. Pääsääntöisesti sertifiointien toiminta vaikutti luotettavalta, mutta nykyisissä sertifioinneissa on nähtävissä myös selkeitä kehityskohteita luotettavuuteen ja etenkin kokonaisvaltaisen vastuullisuuden suhteen. Niistä olisi kuitenkin mahdollista tehdä paremmin kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavia työkaluja laajentamalla ja kehittämällä niitä.
  • Kivelä, Essi (2021)
    Vähittäiskaupan yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta niiden oman toiminnan lisäksi koko toimitusketjun suhteen. Ruokakaupat eivät ole tässä poikkeus ja hankinnalla on keskeinen rooli kaupan vastuullisuuden toteuttamisessa käytännössä. Kolmannen osapuolen sertifioinnit tarjoavat kaupalle kustannustehokkaan tavan esittää minimivaatimuksia tuotannon suhteen ja siksi sertifiointeja onkin jo jossain määrin käytetty hankinnan työkaluina varmistamaan tuotanto-olosuhteita esimeriksi tuoteturvallisuuden suhteen. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kuitenkin tarkastella saatavilla olevien kasvistuotannon sertifiointien soveltuvuutta hankinnan työkaluiksi kokonaisvaltaisen vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkastelun kohteeksi valittiin Suomessa eniten käytössä olevia ja potentiaalisia sertifiointeja: Laatutarha, IP Kasvikset Perussertifiointi, IP Sigill Kasvikset, IP Ilmastosertifiointi, IP Työehdot, GlobalG.A.P. ja GRASP. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja tutkittavana ainestoina toimivat tarkasteltaviin sertifiointeihin liittyvät dokumentit kuten yleiset ehdot ja auditointien tarkastuslistat. Analyysissä tarkasteltiin sertifiointien sisältöä suhteessa vastuullisuuden ulottuvuuksiin (tuoteturvallisuus, ympäristö, työhyvinvointi, paikallinen hyvinvointi, ravitsemus ja talous) ja tarkasteltiin sertifiointien toimintatapoja ja luotettavuutta. Tutkittavat sertifioinnit eivät tarjonneet valmista kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavaa työkalua, sillä ravitsemuksen, paikallisen hyvinvoinnin ja talouden huomiointi sertifioinneissa oli vähäistä tai olematonta. Sen sijaan vastuullisuuden ulottuvuuksista tuoteturvallisuus, ympäristö ja työhyvinvointi on sertifioinneissa ja niiden yhdistelmissä otettu jo laajasti huomioon, joten kaupalla on käytettävänä tältä osin toimivia työkaluja hankintaan. Pääsääntöisesti sertifiointien toiminta vaikutti luotettavalta, mutta nykyisissä sertifioinneissa on nähtävissä myös selkeitä kehityskohteita luotettavuuteen ja etenkin kokonaisvaltaisen vastuullisuuden suhteen. Niistä olisi kuitenkin mahdollista tehdä paremmin kokonaisvaltaista vastuullisuutta varmistavia työkaluja laajentamalla ja kehittämällä niitä.