Browsing by Subject "havaitseminen"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2016)Human perception is seriously limited in relation to the countless stimuli of one’s surroundings. It is guided by attention, which can be directed only at a fraction of all available stimuli at a given moment. The topic of this thesis is a phenomenon illustrating the constrained nature of attention called the attentional blink. One of the goals is to consider the origin and mechanisms behind the phenomenon as well as the current applications of 1) the phenomenon itself and 2) the methods used in attentional blink research. The attentional blink occurs in a rapid succession of stimuli, which unveils the limits of temporal capacity of attention. As a consequence of the blink, some of the target stimuli do not reach conscious processing. The phenomenon has sparked wide interest since the 1980’s, but the mechanisms, operating principle and especially the neural correlates of attentional blink are still under debate, which makes the topic relevant even today. Attentional blink is most commonly studied with the rapid serial visual presentation –method (RSVP). This method, however, can be applied to many more contexts as well, some of which are addressed here. The thesis is a review covering 32 articles and publications of the attentional blink or topics directly related to it. They include only reports of studies done on healthy individuals and reviews of such experiments. Although there is much more literature on the topic besides the ones chosen here, these 32 provide a critical, yet comprehensive review of an attentional limit called the attentional blink. Attentional blink is commonly known as a consistent and universally occurring phenomenon, during which attentional resources are temporarily suppressed. According to most theories it occurs due to choosing specific target items to be processed in working memory, though contradicting evidence exists. Somewhat surprisingly, there are individual differences in the duration and magnitude of the blink, which are affected by the processing speed of working memory and the ability to update its contents. Thus the blink does not appear exactly the same way for everyone. Actual applications of the blink seem to be very few in number, possibly due to limited benefits of application or the specificity of the phenomenon. The RSVP-method used in attentional blink research is more widely applied in modern technology, for example in text presentation. For any application to be useful, it needs to reduce the overload on attentional and working memory systems in order to heighten perception. However, to be able to utilize attentional blink and RSVP maximally, more research is needed.
-
(2018)Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä kielen ja auditiivisen havaitsemisen vaikeuksien aiheuttajia. Viime vuosikymmeninä musiikin ja kielen harjoittamisen on havaittu edistävän aivoissa paitsi modaliteetin sisäistä (kieli–kieli, musiikki–musiikki) havaitsemista myös siirtymävaikutusta erityisesti musiikista kielen havaitsemiseen. Tämä Pro Gradu -tutkielma selvitti äänikirjojen ja musiikin kuuntelun vaikutuksia varhaiseen puheen ja musiikin havaitsemiseen ensimmäisestä aivohalvauksesta toipuvissa aivoissa. Kontrolloituun tutkimusasetelmaan kuului kaksi interventioryhmää, joista toinen kuunteli päivittäin äänikirjoja ja toinen musiikkia ensimmäisten kahden kuukauden aikana aivohalvaukseen sairastumisesta; kontrolliryhmä ei saanut kuunneltavaa materiaalia. Potilaiden (N = 55) varhaista puheen ja musiikin havaitsemista aivoissa mitattiin äänisarjassa poikkeavan tavun (puhe) ja soinnun (musiikki) magneettisella poikkeavuusnegativisuusvasteella (magnetic mismatch negativity, MMNm) akuuttivaiheessa sekä seurantamittauksissa kolme ja kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Magnetoenkefalografisten (MEG) vasteiden lähteet aivoissa paikannettiin erotuskäyrien miniminormiestimaateilla (MNE) potilaiden yksilöllisissä, rakenteellisiin magneettiresonanssikuviin (MRI) perustuvissa aivomalleissa. Vasteiden lähteet rajoitettiin kuuteen puheen ja musiikin havaitsemisen kannalta keskeiseen alueeseen (keskimmäinen ja alempi otsalohkopoimu, ylempi ja keskimmäinen ohimolohkopoimu sekä supramarginaalinen ja kulmapoimu). Ryhmä- ja leesion hemisfäärin interaktiot analysoitiin tilastollisesti toistomittausten varianssianalyysillä näillä alueilla. Lisäksi interaktiotulokset korreloitiin (Pearson) neuropsykologiseen kuntoutumiseen verbaalisen muistin, työmuistin, kielen ja musiikin havaitsemisen osa-alueilla aivovasteiden laajemman osallisuuden selvittämiseksi auditiivisessa tiedonkäsittelyssä. Tutkimuksessa havaittiin, että äänikirjojen kuuntelu tehosti varhaista kielen havaitsemista vasemmanpuoleisilla otsalohkon alueilla kontrolliryhmään verrattuna; MMNm:n lateralisoituminen vasemmalle ilmeni kolme kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta ja oli lisäksi yhteydessä verbaalisen muistin paranemiseen äänikirjaryhmällä. Musiikin havaitseminen puolestaan herätti MMNm- ja P3a-komponentin yhdistelmän, jonka amplitudi vasemmalla alemmalla otsalohkopoimulla korreloi negatiivisesti työmuistin ja verbaalisen muistin paranemiseen kuusi kuukautta aivohalvaukseen sairastumisesta. Musiikin kuuntelu paransi suoriutumista, kun äänikirjojen kuuntelu oli yhteydessä kasvavaan amplitudiin ja heikkenevään työ- ja verbaaliseen muistiin; ilmiö todennäköisesti liittyy musiikin aikaansaamaan aktivaation levittäytymiseen aivoissa. Yhdessä tulokset viittaavat siihen, että äänikirjojen kuuntelu voi kehittää varhaista auditiivista havaitsemista kielimodaliteetin sisällä, joskaan se ei suoraan tue myöhempää, tarkkaavuuteen ja/tai musiikkimodaliteettiin liittyvää havaitsemista. Musiikin kuuntelu sen sijaan ei tue varhaista puheen havaitsemista suoraan, mutta voi edistää aivohalvauksen jälkeisiä plastisia muutoksia havaitsemisen ja verbaalisen muistin kannalta edullisemmalla tavalla.
-
(2023)Various implementation media can be used to create instructions to support independent skill learning. Despite this, little research has been done on the perception and significance of instructional materials for learning a craft skill. The purpose of this qualitative case study was to understand more deeply the connection between perceptions and learning a craft skill independently. In addition, the goal was to get deeper understanding on the inner processes of the mind that apply observations made from the instructions into practical activity and finally into skill. Of special interest in the study were the observations made by those learning craft skill independently of the instructions implemented using different media, as well as the cognitive processes in the process of learning craft skill. The primary research material consisted of recordings containing videos of the computer screen and thinking aloud, which the test subjects produced while learning Tunisian crocheting independently in an online learning environment. The secondary research material was reflections written by the test subjects afterwards. The test subjects produced recordings unsupervised. The recordings were analyzed with the Atlas.ti 22 following the principles of protocol analysis. The reflections were analyzed by thematizing the content relevant to the research. Based on the research results, the learning of a motor skill is based on the observations that are made in the learning process, but along with the observations, experimentation and practice promote the learning of the skill. The study also showed that the implementation of e-learning materials in multimedia serves different learners in learning a skill, even though video instructions require less cognitive effort. For this reason, it is recommended that the instructions intended for self-study of craft skills are implemented in the online learning environment using different media. The results also challenge to develop more flexible e-learning platforms.
-
(2023)Various implementation media can be used to create instructions to support independent skill learning. Despite this, little research has been done on the perception and significance of instructional materials for learning a craft skill. The purpose of this qualitative case study was to understand more deeply the connection between perceptions and learning a craft skill independently. In addition, the goal was to get deeper understanding on the inner processes of the mind that apply observations made from the instructions into practical activity and finally into skill. Of special interest in the study were the observations made by those learning craft skill independently of the instructions implemented using different media, as well as the cognitive processes in the process of learning craft skill. The primary research material consisted of recordings containing videos of the computer screen and thinking aloud, which the test subjects produced while learning Tunisian crocheting independently in an online learning environment. The secondary research material was reflections written by the test subjects afterwards. The test subjects produced recordings unsupervised. The recordings were analyzed with the Atlas.ti 22 following the principles of protocol analysis. The reflections were analyzed by thematizing the content relevant to the research. Based on the research results, the learning of a motor skill is based on the observations that are made in the learning process, but along with the observations, experimentation and practice promote the learning of the skill. The study also showed that the implementation of e-learning materials in multimedia serves different learners in learning a skill, even though video instructions require less cognitive effort. For this reason, it is recommended that the instructions intended for self-study of craft skills are implemented in the online learning environment using different media. The results also challenge to develop more flexible e-learning platforms.
-
(Helsingin yliopistoUniversity of HelsinkiHelsingfors universitet, 2006)The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications
-
(2019)Nautojen sorkka-alueen ihotulehdus (Digital dermatitis, DD, BDD) on laajalle levinnyt tarttuva sorkkasairaus, joka aiheuttaa ongelmia nautojen hyvinvoinnille. DD:tä esiintyy suuressa osassa maailmaa isolla osalla nautatiloista. Suomessa DD:n levinneisyyttä ei ole vielä tutkittu kattavasti, mutta sitä on raportoitu monin paikoin. DD aiheuttaa taloudellisia tappioita lypsykarjoissa maitotuotoksen heikennyttyä. DD vaikuttaa olevan leviämässä Suomessa ja sen merkitys taloudellisena riskinä on kasvamassa. Suomessa eläinlääkärien ja tilallisten tietoisuus ja varautuminen DD:tä vastaan ovat luultavasti muuta maailmaa vähäisempiä. DD:n vaikutuksia voidaan vähentää sen aikaisen toteamisen ja vastustamisen aloittamisen avulla. DD:tä on maailmalla tutkittu melko paljon ja sen havaitsemiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä. Yleisesti parhaiten DD:n tunnistuksessa toimiva menetelmä on sorkkahoitotelineessä tehty tutkimus, mutta tämä keino ei ole käytännöllinen rutiininomaiseen taudin esiintymisen seurantaan kustannustensa ja työläytensä vuoksi. Lypsyasemalla lypsyn yhteydessä kirkkaan valon ja käsipeilin avulla tehtävä tarkastus on monissa tutkimuksissa todettu käytännössä toimivammaksi vaihtoehdoksi. Suomessa tämäntapaista tutkimusta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tapaa, jolla DD:n esiintymistä ja etenemistä voi seurata lypsyasemalla suomalaisella lehmätilalla. Tärkeää käytännön toteutuksen kannalta oli, että tilalliset voisivat itse käyttää tutkittua tapaa lehmätiloilla lyhyen koulutuksen jälkeen. Kehitettyä tapaa voitaisiin käyttää esimerkiksi tiloilla, joilla on jo havaittu yksittäisiä DD-tapauksia tai tiloilla jotka ovat erityisessä riskissä DD:n suhteen. Tutkimus toteutettiin yksittäisellä lehmätilalla kuuden kuukauden aikana lokakuusta 2017 maaliskuuhun 2018. Tutkimukseen kuului yhteensä seitsemän seurantakäyntiä, joista kahdella toteutettiin kontrollina toiminut sorkkahoidon yhteydessä tehty tarkastus ja muilla käynneillä tehtiin seurantaa lypsyasemalla lypsyn yhteydessä otsalampun ja käsipeilin avulla. Lehmien kaikki neljä sorkkaa luokiteltiin DD:n tutkimuksessa yleisesti käytetyn M-tasojärjestelmän mukaisesti. Merkinnät kirjattiin ylös Zinpron DD Check App -ipad-sovellukseen. Aineiston perusteella DD:n havaitsemiselle lypsyasemalla laskettiin tilastollinen tarkkuus (spesifisyys) ja herkkyys (sensitiivisyys). Tutkitun tavan herkkyydeksi saatiin 0,73 ja tarkkuudeksi 0,78. Tutkimuksen aineistona toimiva tutkittujen lehmien populaatio oli pieni ja tarkkuuden ja herkkyyden laskentaan käytettyjen kertojen välinen aika oli pitkä. Näistä syistä tutkimuksen tilastollinen merkitsevyys oli heikko. Tutkittu tapa soveltuu hypoteesin mukaiseen tarkoitukseen ja sitä pystyy toteuttamaan myös henkilö ilman merkittävää kokemusta DD:stä. DD Check App -sovellus voi toimia apuna tavan toteutuksessa. Tutkittu tapa on käyttökelpoinen DD:n seurannassa ja sen esiintyvyyden tutkimisessa, mutta lisätutkimuksia paremman tutkimusasetelman kanssa tarvitaan.
Now showing items 1-6 of 6