Browsing by Subject "hybridisyys"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2016)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella Margaret Atwoodin MaddAddam-tieteiskirjallisuustrilogiaa eläintutkimuksen näkökulmasta. Keskeistä tutkielmalleni on tunnistaa ja analysoida tapoja, joilla Atwood lähestyy toislajisten eläinten esittämistä kirjallisuudessa, ihmisten ja eläinten suhdetta sekä näiden välistä rajaa. Analysoin näitä teemoja hybridisyyden käsitteen ja trilogiassa esiintyvien hybridiolentojen sekä niihin vaikuttavien teknologisten käytäntöjen näkökulmasta. Tarkastelen hybridisyyttä sen fyysisten ja symbolisten ilmentymien kautta ja käsittelen myös hybridisyyden ja eläinkysymyksen sosiaalisia ja kielellisiä merkityksiä. Toisessa luvussa tarkastelen monia trilogiassa esiintyviä, geneettisesti manipuloituja eläinhybridejä ja analysoin, miten ne ilmentävät ihmisten suhdetta toislajisiin eläimiin. Väitän, että Atwoodin luomat eläinhybridit haastavat lajien välistä erontekoa ja ihmisten taipumusta kategorisoida luontoa. Eläinhybridien kautta Atwood myös analysoi ihmisten teknologian käyttöä ja siihen liittyvää problematiikkaa sekä käsittelee esimerkiksi keinotekoiseen lihaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kolmannessa luvussa keskityn trilogiassa esiintyviin, geneettisen manipulaation avulla luotuihin ihmis-eläinhybrideihin. Ihmis-eläinhybridit syventävät ja monimutkaistavat luvussa 2 käsiteltyjä aiheita ja mahdollistavat Atwoodin lähestyä kannibalismin ja antropomorfismin kaltaisia ilmiöitä. Ne myös alleviivaavat ihmisten ja eläinten välisen rajan häilyväisyyttä sekä haastavat käsityksiä ihmisten ylivertaisuudesta muihin eläimiin nähden. Atwoodin taipumuksena on korostaa ihmisten ja eläinten välisiä yhtäläisyyksiä sekä näiden välisen rajan kulttuurisesti tuotettua luonnetta ja täten asettaa tuon rajan kyseenalaiseksi. Neljännessä luvussa käsittelen trilogiassa esiintyviä symbolisen hybridisyyden muotoja sekä eläinten ja kielen välistä suhdetta. Analysoin, kuinka trilogian ihmishahmot toistuvasti muuntautuvat symbolisesti eläimiksi sekä sitä, kuinka ihmisten kielenkäyttö vaikuttaa heidän suhtautumiseensa eläimiin esimerkiksi eläinmetaforien ja -sanontojen kautta. Väitän myös, että Atwood kumoaa ja toisaalta myös toistaa eläimiin liittyvään kielenkäyttöön kytkeytyviä konventioita. Atwoodin kuvaamat eläinhahmot eivät käsittele ainoastaan trilogiassa esiintyviä hybridiolentoja, vaan keskustelu ihmisten ja eläinten välisestä suhteesta ulottuu myös tosimaailman ilmiöihin. Kuvaamalla paradoksaalista ja monimutkaista suhdettamme toislajisiin eläimiin usein huumorin keinoin Atwood tarkastelee myös eläinsuhteemme vakavia eettisiä ulottuvuuksia ja haastaa lukijoitaan pohtimaan niistä kumpuavia kysymyksiä.
-
(2022)This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
-
(2022)This Master’s thesis researches the hybrid national identities of the Iraqi-originated second generation as well as what kind of support the upper secondary education history teaching gives to them. I scrutinised national identities from the individual as well as collective perspectives, and throughout the study, the scrutiny was defined by the concept of hybridity. By hybridity, I mean the dynamicity, multiplicity, and situationality of identities. Along with hybridity, the study was accompanied by the concept of intersectionality, which pays attention not only to the multiplicity of the identities but also to the power relations between them. I scrutinised history teaching as a tool to transmit hegemonic narratives, which build the national identity as well as pass on the values and beliefs related to the national identity. I wanted to find out, how the history teaching and its narratives that had been stated as Eurocentric and concentrated on white Finnishness, could support the multiple identities of the Iraqi-originated second generation. I carried out the fieldwork with interviews. Three adolescents took part in the interviews, and their backgrounds represented the ethnic diversity of Iraq. First I interviewed the participants twice in individual interviews, and finally we carried out a common group and feedback discussion. The interviews were carried out in the years 2021–2022. Antiracism was the methodological guideline of the study, and in practice it meant the inclusion of the participants in the study process, making visible the power structures related to the study as well as the critical scrutiny of the researcher’s own position. I analysed the interview material using theory-guided content analysis. The study results showed that the concepts of hybridity and intersectionality are well applied not only to the national identities of the participants but also to the national identities produced by history teaching. The participants identified with the hegemonic narratives of Finnish history in history teaching regardless of whether they identified themselves as Finnish or not. Nevertheless, the other dimensions of the participants’ national identities were left without construction material due to the Eurocentric approach as well as focusing on the white Finnishness in the history teaching. Along with the information it transmits to the individual, history teaching affects identities by shaping the society’s idea of general knowledge as well as the possible identities of the individuals. When it comes to teaching, the participants missed multiplicity and multiperspectivity that they applied themselves to some extent due to their background and inner circles. Based on the analysis, I finally drafted ideas on history teaching that would transmit hybrid narratives instead of hegemonic narratives. Hybrid narratives would allow bringing forth the dynamicity and multiplicity of national identities, but at the same time, they would enable historical comparison better. In addition to that, supporting identities in history teaching would require discussing identities in the lessons: sharing different views and making own position visible.
-
(2019)Pro gradu -tutkielmassani tutkin kulttuuristen identiteettien rakentumista transnationaalisesta näkökulmasta Chimamanda Ngozi Adichien teoksessa Americanah. Tavoitteenani on todistaa, että Americanahissa rakentuvat transnationaaliset kulttuuriset identiteetit ovat hybridejä, jotka tuotetaan performatiivisesti suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuureihin ja ideologioihin. Osoitan myös kuinka teoksen henkilöhahmojen omaksumien kulttuuristen identiteettien synnyttämä vastustus on sidoksissa näiden identiteettien ylirajaiseen luonteeseen. Metodina toimii laadullinen analyysi lähiluvun avulla. Hyödynnän tutkielmassa Paul Jayn teoretisointia transnationaalisesta kirjallisuudentutkimuksesta ja selvitän, miksi olen päätynyt tutkailemaan Americanahia kyseisessä viitekehyksessä. Hyödynnän muun muassa Stuart Hallin teoretisointia kulttuurisesta identiteetistä, Homi K. Bhabhan teoriaa hybridisistä identiteeteistä ja Judith Butlerin tuotantoa performatiivisuudesta tutkielmani analyysiosion tukena. Tutkielmassa etenen liikkuvuuden ja kotiinpalaamisen teorioiden ja teemojen kautta tarkempaan Americanahin ylirajaisten kulttuuristen identiteettien tarkasteluun. Kartoitan hybridisten identiteettien suhdetta stereotypioihin ja essentialistisiin identiteetteihin. Tarkastelen myös paikan ja identiteetin välistä suhdetta kietomalla teoksessa keskeisen kielenkäytön teeman teoriaan. Eräs teoksen keskeisistä teemoista on mustat identiteetit ja “mustaksi tuleminen” (becoming black) ja pyrin tutkielmassani tarkastelemaan teoksessa esitettyjen mustien identiteettien rakentumista hybrideinä. Teoksen päähenkilö joutuu opettelemaan millaista on olla mustaihoinen Yhdysvalloissa ja analyysissa käsittelen yksityiskohtaisesti sitä, miten tämä kokemus vaikuttaa hänen kulttuurisiin identiteetteihinsä. Päädyn siihen lopputulokseen, että Americanah on transnationaalinen teos. Hallin teoriaa seuraten kaikki kolonalisaation uhreiksi joutuneet kulttuuriset identiteetit ovat väistämättä ylirajaisia ja ne konstruoidaan historiallisessa ja kulttuurisessa jatkumossa. Erityisesti teoksen päähenkilön kulttuuristen identiteettien hybridiys näkyy muun muassa siinä, kuinka hän joutuu navigoimaan itseään välitilassa, ollen aina muiden silmissä afroamerikkalaisuuden edustaja, vaikka häneltä puuttuu afroamerikkalaisuuten sisältyvä kulttuurinen historia. Americanahissa esitetyt kulttuuriset identiteetit muodostuvat toistojen kautta, peilautuen ympäröivän yhteiskunnan ideologioihin ja stereotypioihin. Identiteetin performatiivisuus teoksessa viittaa butlerilaisittain siihen, että toistamisella ja toiminnallisuudella luodaan identiteettiä, eli identiteetti syntyy sitä tuotettaessa.
-
(2019)Pro gradu -tutkielmassani tutkin kulttuuristen identiteettien rakentumista transnationaalisesta näkökulmasta Chimamanda Ngozi Adichien teoksessa Americanah. Tavoitteenani on todistaa, että Americanahissa rakentuvat transnationaaliset kulttuuriset identiteetit ovat hybridejä, jotka tuotetaan performatiivisesti suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuureihin ja ideologioihin. Osoitan myös kuinka teoksen henkilöhahmojen omaksumien kulttuuristen identiteettien synnyttämä vastustus on sidoksissa näiden identiteettien ylirajaiseen luonteeseen. Metodina toimii laadullinen analyysi lähiluvun avulla. Hyödynnän tutkielmassa Paul Jayn teoretisointia transnationaalisesta kirjallisuudentutkimuksesta ja selvitän, miksi olen päätynyt tutkailemaan Americanahia kyseisessä viitekehyksessä. Hyödynnän muun muassa Stuart Hallin teoretisointia kulttuurisesta identiteetistä, Homi K. Bhabhan teoriaa hybridisistä identiteeteistä ja Judith Butlerin tuotantoa performatiivisuudesta tutkielmani analyysiosion tukena. Tutkielmassa etenen liikkuvuuden ja kotiinpalaamisen teorioiden ja teemojen kautta tarkempaan Americanahin ylirajaisten kulttuuristen identiteettien tarkasteluun. Kartoitan hybridisten identiteettien suhdetta stereotypioihin ja essentialistisiin identiteetteihin. Tarkastelen myös paikan ja identiteetin välistä suhdetta kietomalla teoksessa keskeisen kielenkäytön teeman teoriaan. Eräs teoksen keskeisistä teemoista on mustat identiteetit ja “mustaksi tuleminen” (becoming black) ja pyrin tutkielmassani tarkastelemaan teoksessa esitettyjen mustien identiteettien rakentumista hybrideinä. Teoksen päähenkilö joutuu opettelemaan millaista on olla mustaihoinen Yhdysvalloissa ja analyysissa käsittelen yksityiskohtaisesti sitä, miten tämä kokemus vaikuttaa hänen kulttuurisiin identiteetteihinsä. Päädyn siihen lopputulokseen, että Americanah on transnationaalinen teos. Hallin teoriaa seuraten kaikki kolonalisaation uhreiksi joutuneet kulttuuriset identiteetit ovat väistämättä ylirajaisia ja ne konstruoidaan historiallisessa ja kulttuurisessa jatkumossa. Erityisesti teoksen päähenkilön kulttuuristen identiteettien hybridiys näkyy muun muassa siinä, kuinka hän joutuu navigoimaan itseään välitilassa, ollen aina muiden silmissä afroamerikkalaisuuden edustaja, vaikka häneltä puuttuu afroamerikkalaisuuten sisältyvä kulttuurinen historia. Americanahissa esitetyt kulttuuriset identiteetit muodostuvat toistojen kautta, peilautuen ympäröivän yhteiskunnan ideologioihin ja stereotypioihin. Identiteetin performatiivisuus teoksessa viittaa butlerilaisittain siihen, että toistamisella ja toiminnallisuudella luodaan identiteettiä, eli identiteetti syntyy sitä tuotettaessa.
Now showing items 1-5 of 5