Browsing by Subject "hyvinvointiasennetutkimus"

Lasten kotihoidon tukea käytetään lähes kaikissa perheissä vanhempainvapaan jälkeen ja melkein aina lasta kotiin jää hoitamaan äiti. Kotihoidon tuesta on käyty kiivasta poliittista keskustelua vuosikymmenien ajan. Tuen sukupuolittuneen käytön vuoksi sillä on tutkitusti vaikutusta esimerkiksi naisten työmarkkina-asemaan ja tuloihin aina eläkeikään asti. Kotihoidon tuen kritiikki kohdistuu sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, mistä johtuen eri yhteiskunnalliset toimijat ovat ehdottaneet tukeen muutoksia. Yleisellä mielipiteellä on tutkitusti vaikutusta toteutettuun yhteiskuntapolitiikkaan ja erilaisten poliittisen toimenpide-ehdotusten tulee saada laajaa kannatusta tullakseen sovellettavaksi. Yleinen mielipide riippuu usein siitä, miten poliittinen kysymys on kehystetty yhteiskunnallisten eliittien toimesta. Myös kotihoidon tuen suhteen poliittiset toimijat ovat kehystäneet ajamaansa politiikkaa legitimoidakseen sitä yleisölle ja toisilleen. Poliittisten toimijoiden lisäksi asenteisiin vaikuttavat laajasti erilaiset tekijät yhteiskunnallisesta sijoittumisesta arvoihin. Kotihoidon tuen kontekstissa tutkimusta taustatekijöiden yhteydestä kannatukseen ei ole juuri tehty. Tutkielmassani tarkastelin julkisuudessa ehdotettujen muutosten kannatusta ja sitä, minkälaiset tekijät ovat yhteydessä ehdotusten kannatukseen. Tutkimuskysymyksistä ensimmäinen on, minkälaista kannatusta kotihoidon tukeen julkisessa keskustelussa ehdotetut toimenpiteet saavat. Toisena tutkimuskysymyksenä on, mitkä tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen kannattaa tai olla kannattamatta kotihoidon tukeen ehdotettuja toimenpiteitä. Tutkielmassa tein katsauksen kotihoidon tukeen, siitä käytyyn keskusteluun ja sen yhteydessä ehdotettuihin muutoksiin. Osana tutkielman teoreettista viitekehystä tarkastelin yleisen mielipiteen ja sosiaalisen legitimiteetin käsitteitä ja niiden relevanssia poliittisessa päätöksenteossa sekä aiempaa tutkimusta poliittisen toimenpiteen kehystämisestä, hyvinvointiasenteista ja kotihoidon tuen kannatuksesta. Tutkimuskysymyksiä lähestyin tutkimalla ensiksi jakaumia ehdotettujen toimenpiteiden kannatuksesta ja sen jälkeen aiemman hyvinvointiasennetutkimuksen perusteella valittujen sosiodemografisten sekä puoluevalinnan yhteyttä kannatukseen multinomiaalisella logistisella regressioanalyysillä. Aineistona käytin Väestöliiton vuoden 2018 Perhebarometria. Neljästä kotihoidon tukeen ehdotetusta muutoksesta kolme sai kannatusta vastaajien enemmistöltä. Tulokset poikkesivat osin aiemmasta tutkimuksesta. Ehdotusten kannatukseen vaikuttavista tekijöistä tulokset antoivat vain varovaisia viitteitä. Muuttujista perheasema, päätoimi ja puoluepoliittinen valinta näyttivät olevan yhteydessä kannattamiseen. Sosiodemografisten tekijöiden suhteen monien muuttujien merkityksettömyys näyttäytyi kiinnostavana huomioiden aiempi tutkimus ja kotihoidon tuen käyttö. Puoluevalinnan perusteella myönteisimmin toimenpide-ehdotuksiin suhtautuivat Vihreiden, RKP:n ja Kokoomuksen kannattajat. Vasemmistopuolueita äänestävät suhtautuivat lähes kaikkiin ehdotuksiin muita ryhmiä, myös konservatiivipuolueiden äänestäjiä, kielteisemmin. Keskustelu kotihoidon tuesta kaipaa lisäsävyjä, sillä täysin poliittisten muutosten ulottumattomissa kotihoidon tuki ei vaikuttaisi olevan. Muutosvalmiutta on, vaikka eri ehdotusten kannatus vaihteleekin huomattavasti. Kannatukseen yhteydessä olevien taustatekijöiden hahmottamiseksi tarvitaan lisätutkimusta. Tutkimus voi antaa arvokasta tietoa yhteiskunnallisille toimijoille esimerkiksi siitä, kenelle ehdotettu politiikka olisi mieluista.